Kalle

Puolijuoksua rynnistimme luokseni. Yritin kasvattaa koko matkan suuttumustani, mutta vähän nihkeäähän tuo oli, kun olen niin rauhallinen mies. Sitten harkitsin alkaa läimiä Johaa jo hississä. Turhan metelin pelossa hillitsin kuitenkin aikeeni. Epäilin jo vakavasti, ettei minusta ole sellaisiin rajuihin leikkeihin. Mutta sitten, kun vedin oven perässäni kiinni, Joha kääntyi eteisessä minuun päin ja varoittamatta löi kämmenellä minua kovaa poskelle. Hölmistyin.

- Mikä mies sinä luulet olevasi? Vittu, pelkkä äidin kultapoju, hän virnisti halveksivasti ja löi toisen kerran.

Kihelmöinti poskella sai sentään minut hermostumaan. Tarrasin Johan nahkatakin rinnukseen ja painoin hänet jymäyttäen seinää vasten. Puskin koko vartalollani häntä liiskaksi tapettiin, ja hän puristi kouransa minun takkini hihoihin. Hän työnsi minua pois, rimpuili ja tappeli vastaan, muttei päässyt otteestani. Koetin suudella hänen inahtelevaa suutaan, mutta hän sulki huulensa ja käänteli päätään edestakaisin. Nappasin tukun hänen hiuksiaan kouraani ja vedin pään taaksepäin. Nuolin, imin ja purin hänen leuanalustaansa ja kaulaa. Hänen kurkustaan kuului vain korahtelua. Hänen kätensä kietoutuivat selkääni ja välillä nyrkit hakkasivat lapaluitani, kylkiäni. Hän tunki reitensä haaroihini ja potki mukavasti pallejani. Aloin todella kiihottua. Kourin häntä entistä vimmaisemmin. Pakotin hänet puuskuttavaan, kiihkeään ja kuolaavaan suudelmaan.

Lähdin raahaamaan häntä makuuhuoneeseen, mutta teutaroimme kiimassa ja toisissamme kiinni niin holtittomasti, että kaaduimme vahingossa keittiön puolelle lattialle. Nousin nopeasti istumaan hänen rintansa päälle niin kuin silloin siellä suihkussakin. Kaivoin kädet hermoillen kaluni housuista ja aloin sillä lyödä Johaa kasvoihin. Hänen voihkeensa tuli syvältä rinnasta yhtenä ulinana. Kun vehkeeni oli täysin jäykistynyt, pakotin Johan suun auki ja hänet imemään keppiäni. Tehostin suuhun naintia tarttumalla hänen niskatukkaansa ja antamalla päälle vähän vauhtia. Ja koko ajan hän vääntelehti ja kiemurteli allani niin, että minun todella piti painaa reisiäni tosissaan hänen kylkiinsä. Vähän niin kuin intiaani ratsastaisi satulattomalla villi hevosella.

Lopulta kaluni oli kovana ja isona kuin kuuma rautakanki. Mällini kiehui jo ampumavalmiina. Kiskaisin itseni Johan suusta. Nappasin povitaskustani kortsun ja kädet tutisten ujutin sen paikoilleen. Nousin ylös ja riuhtaisin voihkivan ja sätkivän Johan perässäni. Painoin hänen päänsä tiskialtaaseen ja sähellyksen jälkeen kiskoin hänen housunsa aina nilkkoihin. Olin jo syöksymässä hakemaan kylpyhuoneesta liukastetta, kun hoksasin viereisellä apupöydällä ruokaöljypullon. Tungin sen suun Johan reiälle ja ruiskutin öljyä sisään ja sitten pakaroiden väliin. Sitten runkkasin sitä vielä vehkeelleni. Tökin Johan vakoa aivan vauhkona, kunnes maltoin asettua aukolle. Tunsin, kuinka hän yritti ihanan tiukasti vastustaa sisäänpääsyäni, mutta rajulla voimalla mursin sen muurin ja uliseva mies oli valloitettu.

Sen jälkeen en pidätellyt itseäni, vaan annoin turbomäntäni huhkia sadan hevosen voimalla. Oikea öljyinen kourani puristui Johan upean kookkaan halon ympärille, ja hän nai kättäni samalla, kun hoiteli takapäällään nuijaani tosi tehokkaasti. Joha ruiski liemensä ensin kuin tuskissaan vikisten. Siinä supistelussa en enää onnistunut pidättelemään itseäni, vaan annoin minäkin karjahtelun säestyksellä spermani täyttää kortsun kuumassa perseessä. Rojahdin Johan päälle, ja nahkatakkimme vain natisivat hiljaa tasaantuvien hengitysten mukana. Koko aikana emme olleet sanoneet ainuttakaan järjellistä sanaa.

Sellaisen kiusan äidyin vielä Johalle tekemään, että käänsin hanan hänen päänsä päälle, pitelin tiukasti niskasta kiinni ja laskin kylmää vettä hänen hiuksilleen. Nyt alkoi kuulua ymmärrettäviäkin sanoja. Hän pärski ihan kivasti koko joukon kirosanoja. Naureskellen ojensin hänelle astiapyyhkeen ja pyyhin talouspaperilla hänen spermansa alakaapin ovesta. Kävimme vielä erikseen kylppärissä siistiytymässä ja sitten istuimme keittiön pöydän ääreen oluttölkkien kera.

- Osaathan sinä olla raisu rakastaja, Joha hymyili kainosti. – Oletko tyytyväinen?

- No jaa, olo on kieltämättä kuin kultamitalipainijalle finaaliottelun jälkeen. Ruumis on lopen uupunut, mutta mieli riemuissaan. Entä itse?

- Aivan uskomatonta, miten upealta voi tuntua, kun toinen mies riepottelee kunnolla eikä sille voi mitään, vaikka kuinka yrittäisi.

- Et sinä mitään yrittänyt. Helppo nakkihan sinä olit.

- Vai kaipaat sinä tiukempaa vastustajaa. Ensi kerralla saat tapella tosissasi.

- Stop, stop. En minä tällaisesta nyt ihan niin paljon pitänyt, että haluaisin kokea sen uudestaan.

- Mitä! Tietenkin me alamme harrastaa tätä joka päivä!

- Oho! Ensinnäkin minä en ole seksuaalisesti kovin aktiivinen ihminen. En rupea tuhlaamaan aikaani naimiseen joka päivä, en edes joka toinen. Ja toisekseen, kun seksiä aion harrastaa, palaan ehdottomasti mukavaan, vanhantyyliseen, toisen huomioon ottavaan rakasteluun.

Riitelimme tästä koko illan. Emme päässeet yhteisymmärrykseen. Joha kuvitteli, että meille olisi nyt syntynyt aivan oikea suhde. Torjuin moisen jyrkästi ja ilmoitin tylysti, etten edes pidä hänestä riittävästi suhteeseen ryhtyäkseni. Hän ryhtyi ärsyttämään minua oikein urakalla, mutta tunnistin hänen taktiikkansa enkä antanut itseni enää suuttua. Kun hän vannoi jatkavansa minuun liisteröitymistä ja vakoilua, soitin hänelle taksin ja rauhallisen päättäväisesti kuin hyvä portsari heitin hänet ulos. Vielä komensin, ettei soittelisi turhaan ovikelloa auto hakiessaan, sillä en olisi kotona.

Seuraavana päivänä menin veljieni ja Laurin kanssa pelaamaan sulkapalloa – meillä on kahden tunnin vuoro. Jälkipelikaljoilla puhkesin vuodattamaan kavereille ongelmallista tilannettani Johan kanssa. Tässä muutama muistinvarainen lainaus keskustelusta. Jarkko, joka on lempeäluonteinen perheenisä, varoitteli minua:

- Kalle, se mies on selvästi rakastunut sinuun. Sinun täytyy kunnioittaa häntä. Et saa suostua käyttämään väkivaltaa ja alistaa häntä, vaikka hän haluaisikin. Teidän täytyy selvittää, miksi hän luulee nauttivansa siitä.

- Minä en tajua, miten kukaan mies voi nauttia alistamisesta, hurjapäinen jääkiekkoilijaveljeni Kimmo tuhahti. – Mutta kun se kaveri kuitenkin sitä kerjää, niin vedä vain reilusti ja kunnolla turpaan, kunnes se saa tarpeekseen.

- Nuo alistamisjutut ovat joillekin maailman luonnollisin asia. Minusta te voitte aivan hyvin harrastaa sitä, kunhan tarkasti kuuntelet sitä tyyppiä, että tiedät, kuinka pitkälle voit mennä, valisti perheemme homoasioiden asiantuntija Ville.

- Pojat, nyt teiltä jää huomaamatta asian toinen puoli, ihanan rauhallinen Ville aloitti. – Mihin Kalle itse tuntee olevansa valmis? Ei hän voi toimia itseään vastaan ja juurihan hän sanoi, ettei halua olla raju ja väkivaltainen.

- Hahahaa, paskaa, veljeni hirnuivat hervottomasti. – Kalle vain teeskentelee olevansa rauhallinen ja hiljainen tyyppi. Oikeasti se on piru mieheksi, jolla on kivikovat nyrkit! Ja se nauttii, kun saa käyttää niitä. Onhan tuo tultu tuntemaan!

- Älkää höpöttäkö, äkäilin, vaikka minua kieltämättä naurattikin muutama muisto. – Pointsi on se, etten halua Johan kanssa minkäänlaista suhdetta. Enkä kenenkään muunkaan kanssa.

- Väärin, väärin, kiljuivat nyt kaikki neljä. – Sinä tarvitset nimenomaan miehen, millaisen tahansa! Pojat, leivotaan porukalla siitä Johasta Kallelle kunnon puoliso.

- Te pidätte näppinne irti tästä asiasta!

Sunnuntaiaamuna Joha soitti hyväntuulisena. Arvasin heti, että tästä se roikkuminen taas alkaa. Huokailin mustuvissa aivoissani, mutta en siinä heti keksinyt, mitä minun pitäisi tehdä tai sanoa.

- Mitä mielessä, hän uteli.

- Ei ainakaan sinun nussiminen.

- Älä valehtele. Kuitenkin otit heti kyrpäsi runkkaukseen, kun kuulit ääneni. Mitä ajattelit tehdä tänään?

- Juosta niin rankan lenkin, että haaveet seksistä sinun kanssasi jäävät kauas polun varteen.

- Minä tulen mukaan. Voin poimia ne haaveet talteen.

Kai minussa on sitten se pirupuolikin. Nimittäin, kun kiskoin lenkkikuteita niskaan, päähäni luikerteli tosi kiimainen ja rajunpuoleinen kuvitelma. Hymyillen sujautin taskuuni kortsun ja liukkarituubin. Jo kahdenkymmenen minuutin kuluttua Joha oli oveni takana täysmustassa lenkkeilyasussa.

Ajoimme hänen autollaan kaupungin ulkopuolelle metsään, jossa risteilee jonkin verran lenkkireittejä. Vedin aluksi kevyttä lämmittelyhölkkää. Joha höpötti koko ajan jotakin, mutta minä keskityin siihen kuvitelmaani enkä kuunnellut. Kun olo tuntui vetreytyneeltä, kiihdytin kunnon juoksuun. Johalla ei ollut hyväkuntoisena urheilijamiehenä mitään vaikeuksia pysyä mukana. Johdatin meitä yhä syvemmälle metsään. Kun puuskutimme jo hyvässä hiessä, kiskaisin aivan yllättäen Johan hihasta kuusikkoon. Revin häntä perässäni oksien raapimisista välittämättä. Hän yritti ukista kiukkuisia vastalauseita, mutta minä käskin häntä pitämään turpansa kiinni. Salainen raju miehuuden puuska oli itsellenikin pieni yllätys, vaikka olin tämän suunnitellut. Minulla seisoi jo aivan täysillä.

Löysimme pienenpienen aukion kuusien keskeltä. Siinä hikisenä ja huohottavana kävin Johan kimppuun. Paiskasin hänet maahan ja hyppäsin niskaan. Hän urahteli, voihki ja kiroili, kun kourin häntä mielipuolisessa kiihkossa. Möyrimme tiukoissa otteissa sinne tänne, ja lenkkarit potkivat varvikkoa. Jossakin vaiheessa Joha onnistui hieraisemaan otsansa kuusen kylkeen verinaarmuille asti, mistä hän myöhemmin oli tosi ylpeänä. Lopulta kellistin hänet selälleen, nostin ketarat pystyyn ja rynkytin häntä koko miehuuteni voimalla perseeseen. Hän runkkasi itseltään mällit mustalle pusakalleen, ja minä tyhjensin taas itseni kortsuun lämpimässä aukossa.

- Vittu jätkä, Joha huohotti metsänpohjalla maaten. – Parempaa yllätyslahjaa en voisi kuvitellakaan, vaikka syntymäpäiväni on vasta kuukauden päästä.

Kun olimme toipuneet rankasta seksitreenistämme, juoksimme varsinaisen lenkin loppuun hampaat irvessä hymyillen, sillä kumpikin yritti muka vaivihkaa todistaa toiselle olevansa kovempikuntoinen. Palasimme kumpikin omiin koteihimme, kunto kohonneena ja pallit tyhjinä.

Työviikko sujui rauhallisissa merkeissä, ei kiusaamista eikä liimautumisia. Seksiä emme Johan ehdotuksista huolimatta harrastaneet, kun onnistuin kaikenlaisiin tekosyihin turvautuen torjumaan moiset ajatukset. Seuraavana viikonloppuna oli onneksi meidän perheemme perinteinen sieniretki- ja mökin talvikuntoon laittopäivät. Pojat härnäsivät minua kumman viekkaan näköisinä, miksen ollut ottanut Johaa mukaan. Äiti ja isä yrittivät udella minulta, mikä tämä Joha oikein on. Minä mumisin vain jotakin epämääräistä. Pojat kuitenkin taisivat kertoa heille asian jossakin välissä, sillä lauantaisaunan jälkeen äiti taputti minua hellästi hymyillen poskelle ja isä pörrötti märkää tukkaani ja kehui, että sillä lailla poika. Mulkoilin poikia äkäisenä ja he välttelivät joutumasta kanssani kahden kesken. Iskivät vain toisilleen silmää oudosti myhäillen.

Syys-lokakuun vaihteessa paljastui veljieni ja Laurin omituisen käyttäytymisen syy. Joha muutti naapurirappuun. Kiero, juonitteleva ja minua rakastava perheeni oli ottanut Johaan yhteyttä ja tarjonneet hänelle minun talostani isän suhteilla hankittua asuntoa vuokralle. Kaikki hullut omaiseni Lauria myöten olivat muuttamassa häntä ja minut kiskottiin väkisin mukaan. Joha hymyili koko ajan onnellisena. Yhdessä välissä hän rutisti minut syliinsä ja kuiskasi:

- Ethän tykkää huonoa tästä yllätyksestä?

- Tykkään. Aivan helvetisti. Minkä minkäs noille hulluille teet? Tai sen puoleen sinullekaan, saatanan periksi antamaton seksinvonkaaja.

- Perää annan korvaukseksi. Hauskaa tästä tulee, usko pois.

Oikeastaan tämä on ollutkin aika mukava järjestely. Johan mielestä meillä on suhde, minun mielestäni ei. Yhteinen saunavuoro meillä kuitenkin on. Jos viikolla emme muuten ole ehtineet tai halunneet rakastella, niin sitten saunassa annamme palaa hikisinä ja kyrvät pystyssä kunnon ryskeessä. Sitä paitsi Joha on aivan loistava rakastelija silloin, kun suostuu ottamaan rauhallisesti pitkän ja hellän kaavan mukaan. En ymmärrä, miksi hän haluaa sitä rajua menoa. Toisaalta, ei se villimiesten paneskelu enää tunnu minustakaan erityisen vastenmieliseltä. Jopa päinvastoin, olen pohdiskellut biologiaan vedoten, että kiimaisten urosten välillä toisen alistaminen on aivan luonnollista, tosin eri syistä kuin homoparittelussa. Olemme kokeilleet myös roolien vaihtoa kisailuissamme, ja kyllä Joha taitaa melkoisen rajuna ottamisen taidonkin. En tosin ihan hirveästi pitänyt alistetun roolista. Ehkä hellästä ja hiljaisesta luonteestani huolimatta jossakin sielun pohjalla asuu minun todellinen minäni, kova jätkä, jota eivät toiset miehet pompottele.