Työreissu Tukholmaan Viikkarilla. Olin jo valmiiksi kyrpiintynyt ajatuksestakin, että joutuisin katsomaan kaikkien niiden örveltäjien suhinoita. Eikä toi mun duuniporukkakaan mitään briljanttia seuraa ollut, ollut ainakaan aiemmin. Sitä samaa juoruamista purjeveneen pituudesta tai kellistetyistä naisista.
Paluumatkalla buffetin viini maistui helkkarin pahalle ja suussa maistui rauta enemmän kuin aromikas paisti. Oli pakko suunnata yökerhon tiskille pirteän drinkin perään.
Siinä juomaa siemaillessani, katseeni osui T-paitaan pukeutuneeseen mieheen, olisko ollut 30-35 hujakoilla. Hänellä oli ikään kuin rautalankamainen tatuointi olkavarressa vai oliko se käsivarressa? Hieman leveä naama, mutta lähes virheetön, rauhalliset, pyöreät suudeltavat huulet. Ja meikäpojan muna rupes jöpöttämään, mielessäni riisuin kundilta farkut ja paljastin sen kalsarit, alkava stondis oli hänelläkin... Harhailin katseessani, pelkäsin et tuo komee heppu huomais mun vilkuilun. Mut taisin kyl käydä rohkeammaksi ja rohkeammaksi... Se oli komee, ja onnistuin näkemään sen haaroväliinkin, eikä ainakaan ihan tyhjä nivus ollut.
Ja sit sille tuli perskele kaveri siihen pöytään. Siinä meni mun 'toiveet' mönkään. Vaan hetken kuluttua komee sälli löikin kaveriaan olkapäälle ja lähti kapakasta. Ja eikös mulle tullut kiire. Simat kurkkuun ja perään!
Komeuden vihreä t-paita oli hyvä navigaattorista yleisön joukossa. Peliautomaattien kohdalla kaveri hidasti vauhtiaan, ehätin hieman lähemmäs, ja sitten nopea kurvi vasemmalle ja vasemmalle - miesten vessaan.
Ja mulla raksutti ihan helvetin lujaa, menenkö perässä, en mene, menenkö... ja sekunnin triljoonasosassa vedin veskin oven auki. Ei ketään. Ei niin ei ketään.
Ja koska mulla oli tietystä syystä vauhti päällä, olin parilla harppauksella lavuaareilla ja perimmäisen (kahdesta) kopista ovi piirun verran auki. Ja sitten toisessa triljoonasosasekunnissa työnsin oven auki. Kaveri seisoi selin muhun ja sanoi vaan
- laita ovi tullessas säppiin
Jaa, et miltäkö tuntuu olla puulla päähän lyöty?
Ja kolmannessa triljoonasosasekunnissa ovi oli lukossa.
Kaveri heitti ittensä ketterästi 90 astetta vasemmalle, niin et oikein mehevä kuvakulma osu sen kovana seisovaan jötikkään. Mun arvailut ei ollu menny hukkaan. Epäilemättä 19 senttiä (siis metreissä) ei ollu liioittelua, tuppikulli ja kiimalimanen ku fan.
- Tätähän sä äsken himoitsit tuo kuppilassa. Ei tarvii ujostella. Käy käsiks tai no, oikeastaan, suiks sit vaan.
Mä olin ku sumussa. Ei mulle tämmöttis voi käydä. No, en mä ny ihan hölmön näkönen mieheksikään ollut tai et ei kukkaan karkuu siis oo juossu.
Ja poika polvilleen, en edes kattonu onks lattia kusinen, nii kiirus oli. Ekatteks sen limanen mulkku osu mua poskeen ku nii sokees kunnos olin. Kaveri hiukan avitti ja piti niskast kiinni, nii etten mukaan pakoon ois lähtenyt. Niinku muka olisin!
Voi kyrpä, mikä kyrpä, mikä maku, mikä limanen fiilis. Ihan miehen muna, kiimanen äijä alkaa työntää munaa syvemmälle. Ja onneks mää oon treenannu tätä taitoo, niin et mun kieli hyväilee kalun alapintaa, ku mun nielu tekee imuliikkeitä niinku kunnon lypsykone vaa konsanaan. Ja äijä huokailee. Ja huokailee.
- Vittu, mut sälli ottaa munaa!
Ja nostin sit hiukka niinku tehoa ja ote mun niskassa tiukkeni ja sit mun nieluun ryöpsähti helkkarinmoisel paineela jotai paksuu lämmintä kiisseliä.
- Niele huora! Niele!
Ja eikös sillä liisteriä sykkinyt aina vaan lisää ja kaveri käsi hyväili mun takaraivoa - aika hellällä meiningillä.