Hans

Seuraavat päivät kuluivat kuin itsestään. Ei tapahtunut mitään erikoista. En juurikaan ajatellut Jannea millään innokkaan odotuksen tunteella – kunhan mennään retkelle. Varustelin veneen lähtökuntoon kaikin puolin. Tarkistin turvavälineet, merikortit, polttoaineen, veden riittävyyden ja lopuksi ruokavarastot. Koska tiesin, että vesillä ruokahalut aina kasvavat, otin eväitä kolmen hengen tarpeisiin. Juomapuolelle latasin olutta, viiniä, virvoitusjuomia ja vähän väkeviäkin – ainakin yömyssytarpeet. Otin mukaan myös joitain lehtiä, kirjoja ja pelikortit siltä varalta, että muuten aika kävisi pitkäksi. Yleensä niitä ei ole tarvittu silloin kun ollaan oltu kaveriporukalla liikkeellä.

Torstaina iltapäivällä soitin Jannelle tiedustellen oliko tullut muutoksia ohjelmaan tai muistuiko hänelle mieleen vielä mitä muuta pitäisi ottaa mukaan. Janne oli tyytyväinen tekemiini varauksiin ja lupasi tulla seuraavana päivänä heti klo kahden jälkeen suoraan töistä.

Perjantaina aamupäivällä pakkasin kaikki varusteet veneeseen. Lopuksi vielä siivosin lattiat, koska kengissä aina tulee roskaa mukana. Nyt alkoi odotukset olla korkealla. Vatsanpohjassa tuntui jopa vähän perhosia ja sitä ihmettelin. Mitä tässä jännittämään – iso mies. Kai se oli sitä, että Janne viimeksi oli ollut niin arvoituksellinen – laukaissut minut, mutta itse häipynyt paikalta heti sen jälkeen. Mielessäni tein jo suunnitelman, että annan tänä iltana Jannelle takaisin samalla mitalla. Veneeltä hän ei pääse karkuun kuin uimalla .

Kohta klo 14 jälkeen Janne kurvasi pihaani. Hän nousi autosta leveä hymy kasvoillaan. En ole ennen nähnyt häntä noin iloisena – hän suorastaan säteili hyväntuulisuutta ja elinvoimaa. Sydämeni oikein hypähti rinnassa ja tuo iloisuus tarttui heti minuunkin – perhoset mahasta lensivät mikä mihinkin (varmaan vieressä olevan rantaniityn kukkiin ). Janne otti takapenkiltä repun olalleen ja tuli luokseni. Annoimme toisillemme sellaisen toverillisen halauksen taputellen toistemme olkapäitä. Ei nyt sentään ruvettu tunteilemaan.

- Hauska nähdä sinut noin iloisen ja hyvän näköisenä, sanoin Jannelle. Veneellä on kaikki valmiina lähtöä varten.

- Ei sitten muuta kuin menoksi.

Lukitsin kaikki ovet ja astelimme veneelle. Janne laski reppunsa ohjaamohytin sohvalle. Käynnistin moottorin ja Janne irrotteli köysiä sillä välin. Ankkurit ylös, hihkaisin Jannelle, joka heitti köydet veneen kannelle ja hyppäsi mukaan.

Peruutin laiturista ulos ja lähdimme verkkaisaa vauhtia ajamaan jokisuistoa merelle päin. Vasemmalla puolella näkyi kaupungin keskustaa. Arvorakennuksia oli sijoitettu aivan rantaan. Ohitimme puiston, joka vesiltä katsottuna oli todella kaunis näky. Oikealla puolella oli asuntoalue, jossa enimmäkseen oli vanhoja kesähuviloita, mutta joukkoon oli ilmestynyt myös uusia vakituisessa käytössä olevia omakotitaloja. Niiden pihat olivat siistissä kunnossa, joten näkymä sinnekin päin oli upea. Olimme niin aikaisin lähdössä viikonloppua viettämään, ettei muita veneitä vielä ollut juurikaan liikkeellä. Olimme suunnitelleet ensimmäisen päivän matkakohteeksi n. 3 tunnin ajomatkan päässä olevan suojellun saaren, jonne saattoi kyllä pysähtyä laituriin. Näin varhain keväällä siellä ei olisi ehkä muita veneilijöitä vielä. Vedet ovat kuitenkin melko kylmiä toukokuisessa meressä. Sää oli edelleen aurinkoinen, lähes tuuleton. Sopiva matkavauhti veneessä on 7 solmua. Silloin ehtii seurata ympäristöäkin eikä vain tuijottaa merikorttia ja merimerkkejä. Itselleni veneily ainakin merkitsee rentoutumista ja silloin kiireet pitää jättää maihin.

Pääsimme jo kaupungin edustalle harvaan saaristoon. Sisällä alkoi tulla liian lämmin. Siirryimme takakannelle, jossa on toinen ohjauspiste. Se on tuulelta suojaisa paikka. Olimme riisuneet jo paidat ja olimme pelkissä shortseissa. Vaikka meri onkin keväällä pitkään kylmä, se ei tuntunut meihin. Istuimme vierekkäin yläohjaamossa. Janne luki karttaa ja minä ajoin. Janne otti välillä valokuvia maisemista ja minusta. Hän asettui taakseni seisomaan ja laski kätensä harteilleni. Hän alkoi painella lapaluiden päällä olevia lihaksia niin kuin hieronnassa. Siellä ei ollut juurikaan kipupisteitä, vaan koskettelu tuntui hyvältä. Lämmin ja rentouttava aalto levisi hartioihini. Jannen kädet laskeutuivat rinnalleni ja sivelivät rintalihaksia. Sormenpäät pyörivät nännien ympärillä. Sehän tuntui herkältä. Piti aivan vetää henkeä syvään. Janne painautui aivan selkääni kiinni ja tunsin hänen etumuksensa niskassani. Shortseissa alkoi olla ahdasta. Turvonnut elin nytkähteli niskaani vasten. Janne kumartui ja antoi käsiensä liukua vatsalleni. Sitten hän veti ne takaisin rinnalle ja taas työnsi alas – nyt housun kauluksesta sisään. Silloin alkoi minunkin elimeni herätä eloon. Se ponkaisi pystyyn saman tien. Janne työnsi housujani alemmas niin, että kyrpäni paljastui. Hän suoristui sen verran, että nostamalla käteni niskan taakse sain laskettua Jannelta myös housut alas. Kova ja limasta kostunut terska osui poskelleni. Käänsin päätäni sivulle ja sain tuon herkkumutterin suuhuni. Janne huokaisi syvään nautinnollisesti.

Imin terskan syvälle kurkkuuni ja tein nielemisliikkeitä samalla lipoen kielelläni kyrvän vartta. Pitkään en pystynyt tuota hoitoa antamaan koska välillä piti seurata veneen suuntaa. Ei olisi ollut hyvä, jos vene olisi lähtenyt mutkittelemaan kesken suoran reitin. Onneksi mitään ei ollut tapahtunut. Muita veneitäkään ei näkynyt lähistöllä.

Otin uudelleen Jannen kyrvän suuhuni ja nielin sen niin syvään kuin suinkin. Toisella kädellä painoin Jannen pakaroista lantiota itseäni vasten. Pystyin pitämään kyrpää nielussani pitkään tehden taas nielemisliikkeitä. Se sai Jannen lähelle laukeamista. Päästin kyrvän kuitenkin suustani ja hieroin sormenpäillä Jannen persettä. Sitä teki mieleni, mutta tilanne ei nyt antanut mahdollisuutta syventyä siihen tarkemmin. Nyt siis suuhoito olisi ainoa mahdollisuus. Tarkistin vielä suunnan ja tartuin sitten uudelleen kyrpään. Puristin sitä kämmenessäni ja terskan vein suuhuni. Lypsin vartta kiivaasti samalla kun livoin kieltäni terskan alapinnalla. Janne huokaili ja läähätti. Hänen lantionsa oli työntynyt eteenpäin ja pakarat puristuneet yhteen. Hän teki lantiollaan kevyitä työntöliikkeitä. Sitten äkkiä lantio jähmettyi paikoilleen, hengitys salpaantui. Kyrpä suussani turposi entisestään ja tunsin käsissäni sen varren nytkähtelyt. Terska suussani turposi herkkutatiksi ja samassa tunsin lämpimän sperman ryöppyävän suuhuni. Nielin kaiken eikä pisaraakaan valunut hukkaan. Jannen orgasmia tuntui kestävän pitkään. Hän nytkähteli lähes tajuttomuuden rajalla ainakin minuutin. Sitten hän veti syvään henkeä ja voihkaisi.

- Voi pässin munat, mikä orkku! Vähällä oli mennä taju. Nyt äkkiä istumaan ennen kuin kaadun.

Janne lysähti penkille viereeni. Hän meni pitkäkseen ja nosti jalat koukkuun. Housut olivat tippuneet kokonaan pois ja hänen upea varustuksensa oli suoraan näkökentässäni. Itsekin läähätin moisen suorituksen jälkeen vaikka muuten fyysinen kuntoni on kohdallaan. Minulle riitti Jannen tyydyttäminen tässä vaiheessa - oma laukeamiseni saisi odottaa iltaan. Laskin omatkin housuni pois. Janne tuli istumaan aivan viereeni ja nojasi poikamaisesti olkapäähäni. Tunsin lämpöä ja syvää ystävyyttä Jannea kohtaan. Saunareissun jälkeiset epäilyt häipyivät mielestäni. Annoin Jannelle pitkän pusun suoraan suulle. Hän maistoi vielä oman spermansa maun suustani.

Rauhoittunein mielin jatkoimme matkaa määränpäähän. Lähestyimme tyhjää laituria hitaasti. Kiinnitimme kyljen laituriin. Mikä hiljaisuus tuli kun sammutin veneen moottorin. Metsiköstä kuului lintujen laulua. Peipposet lirputtelivat siellä kilpaa. Lokkien kirkuminen kuului etäiseltä luodolta. Rannassa lehtipuut olivat juuri avaamassa silmujaan hennon vihreiksi lehdiksi. Ilta-aurinko valaisi ne läpikuultavan hohtaviksi. Tuo näky syvemmällä metsässä olevia tummia havupuita vasten oli henkeä salpaavan kaunis. Kaivoin kameran esiin ja otin useita kuvia eri kohteista. Niitä kuvia katsellessa tulisin aina muistamaan tämän retkemme. Joutsenpariskunta lipui lahden pohjukasta venettämme kohti. Arvokkaan näköisenä ne suuntasivat avomerelle. Saari on hevosenkengän muotoinen ja sen laguunimaiselle lahdelle johtaa vain kapea väylä. Saari on rauhoitettu, mutta maihin nousu on sallittu. Lähiluodoille ei saa rantautua.

Olimme siis kahdestaan autiolla saarella - tosin hyvät varusteet mukanamme. Ilta alkoi tuntua jo viileältä kun aurinkokaan ei enää juuri lämmittänyt. Siirryimme sisätiloihin. Siellä lämpöä riitti. Emme viitsineet enää pukeutua. Valmistin iltapalan, jonka nautimme hyvän punaviinin kera. Ruoanlaiton lomassa ja aterioinnin aikana vilkuilin usein Jannea. Halusin häntä- halusin nähdä hänen kasvonsa, hänen liikkeensä, hänen vartalonsa piirteet kun hän liikkui ympärilläni. Hän on lihaksikas, sopusuhtainen, jäntevä, ryhti on suora ja ylväs, kasvot vielä poikamaisen nuoret, tukka vaalea, lyhyehkö ja hieman kihartuva, leuassa lyhyt parran sänki, nenä suora ja kauniisti muotoutunut, huulet herkät eivätkä liian turpeat, mutta sopivan viettelevät, silmät siniset ja viekoittelevat, mutta yleensä niissä on iloinen veitikkamainen ilme. Vatsa on tyypillinen pyykkilauta / sixback, litteä ja hyvin treenattu. Lantio kapea, pakarat sopivan lihaksikkaat ja jäntevät. Reidet lihaksikkaat, mutteivat pullottavat, sääret melko ohuet. Pituutta koko komistuksella on arviolta 180 cm. Niin ja kyrpä – se on juhlakunnossa n. 20 cm ja suhteellisen paksu ( en ole päässyt mittailemaan) Siis kokonaisuudessaan oikea herkkupala. Joskus vähän ihmettelinkin kun kukaan tyttö ei ollut saanut häntä napatuksi. Tuo viimeisin seurustelukin oli päättynyt siis tytön liialliseen takertumiseen ja kahlitsemiseen. Ei sellaisella suhteella voi olla tulevaisuutta.

Janne oli tuossa matkalla antautunut käsittelyyni sellaisella hurmiolla, ettei ollut epäilystäkään, mitä hän halusi – ei enää pelkkä terapeutti. Nautiskelin siis silmänruoastakin. Aterian jälkeen jäimme pöydän ääreen istumaan ja nautiskelimme viinipullon tyhjäksi. Juttelimme kaikenlaisista maailmaa parantavista aiheista. Lopulta puhe kääntyi minun vaivoihini ja ”terapiaan”. Totesin, että lihaskivut ja jäykkyydet olivat ihan todellisia kovan ja oudon ruumiillisen rasituksen aiheuttamia. Mutta ne kivut niskassa ja hartioissa ovat vaivanneet jo pitempään ja niiden vuoksi olen alun pitäen hakeutunut hierojalle. Janne oli aikaisemmin vihjannut minun olevan jännittäjätyypin ja se kyllä piti tunnistaa itsessään. Vaikka ulkoisesti voin näyttää rennolta ja itsevarmalta, jossain sisimmässäni kuitenkin tunnen jotain jännitettävää. Janne oli sanonut myös, että identiteettini oli hukassa. Olen sitä pohtinut viimeisen viikon aikana ja taitaa kyllä olla niin, että ”bi ” –merkki pitää lyödä otsaan (noin kuvainnollisesti). Mitä nyt matkankin aikana tapahtui, ei olisi mahdollista umpiheterolle miehelle. Onneksi ulkoinen olemukseni ei mitenkään kieli taipumuksistani, joten saan sen puolesta olla jännittämättä. Kunhan itselleni tunnustan ja hyväksyn tosiasiat. Siitä nyt juttelimme. Janne antoi minulle kaiken tukensa ja sanoi olevansa samassa tilanteessa. Siksi hänenkin mielialansa oli viimeisen viikon aikana niin vaihteleva.

- Mitäs jos lämmitetään sauna ? kysyin sitten kun kaikki ongelmamme tuntuivat olevan loppuun käsiteltyjä.

- Mikäs siinä – se varmaan tekisi hyvää näin työviikon lopuksi. Uskaltaisikohan sitä käydä jo uimassa ? Janne kysyi ikään kuin minä tietäisin siihen vastauksen.

- Käy kokeilemassa tuolta veneen perästä. Sauna on sitten lämmin aivan pian.

Sytytin tulen kiukaan alle. Yhden pesällisen jälkeen sauna oli valmis kylpemiseen. Siirryimme lauteille, muttemme nyt lähennelleet toisiamme. Heittelin verkkaisesti löylyä. Kiuas antoi mukavan pehmeät löylyt. Menimme välillä kannelle ja siitä alas uimatasolle. Kokeilin jalalla veden lämpötilaa, joka tuntui olevan varvasmittarilla arvioiden n. 18 astetta. Saaren laguunihan on vain kapealla väylällä yhteydessä mereen. Vesi ei siellä virtaa juurikaan ja pääsee siis lämpenemään helteillä nopeastikin. Pulahdin veteen hetken jäähdyttelyn jälkeen. Vesi tuntui vielä viileältä, mutta siihen tottui nopeasti. Uin pienen lenkin ja nousin sitten ylös. Nyt ilma tuntui lämpimältä puolestaan. Jannekin uskalsi hypätä veteen ja ui myös lyhyen lenkin. Palasimme saunan löylyihin olutta siemaillen. Siinä aikamme jaariteltuamme ja olutta naukkailtuamme, humalatilan estoja poistavan vaikutuksen tehostuessa vihdoin käännyin katsomaan Jannea syvälle silmiin.

- Kuules Janne – taitaa olla nyt niin, että on pakko tunnustaa sulle …. pitää lähteä kuselle !

Janne purskahti raikuvaan nauruun, jota suorastaan rakastin kuulla. Olisin halunnut kertoa hänelle kuinka paljon hänestä pidin, mutta ajattelin jättää sen myöhemmäksi – ehkä hieman romanttisempaan tilanteeseen.

Poistuin saunasta ja menin tosiaan kuselle WC:hen. Jannekin tuli pois löylyistä. Otimme nopean suihkun ja kävimme vielä meressä jäähyillä. Sen jälkeen istuskelimme ohjaamon sohvalla nakuina katsellen auringon laskua mereen. Oli aivan mahtavat värit taivaan rannassa, jossa ohuet pilvet värjäytyivät oranssin moneen vivahteeseen. Otimme taas useita valokuvia. Otimme vielä yömyssyt konjakkipullosta ja sitten aloimme etsiytyä nukkumaan.

Ei ollut aikaisemmin ollut puhetta, missä Janne nukkuisi. Ehdotin, että etupään hytissä on leveä sänky, jossa hän voi nukkua yksin aivan rauhassa niin pitkään kuin haluaa ja toinen vaihtoehto on kapteenin hytissä leveällä kaksoisvuoteella kapteenin kainalossa, mutta yörauha ja aamu-unien pituus ei ole taattu. Janne katsoi minua huvittuneena taas se veitikkamainen ilme kasvoillaan ja sanoi valitsevansa sen turvallisen kapteenin kainalon.

Niinpä Janne kantoi reppunsa hyttiini. Teimme iltatoimet joutuisasti ja sitten pujahdimme peitteiden alle. Aluksi lakanat tuntuivat viileiltä, mutta pian kuumat kehomme lämmittivät ne. Siirryimme aivan toisiimme kiinni. Olimme kasvotusten. Kiedoimme kädet toistemme ympärille sivellen vartaloitamme hitain vedoin. Tunsin kuinka Jannen kyrpä alkoi elää ja pian se työntyi jalkojen väliin osuen pussieni alle. Omakin kyrpäni oli jo juhlakunnossa. Se osoitti Jannen napaan. Kierähdin Jannen päälle. Suutelin ja imin ja nuolin hänen kaulaansa. Kutitin hänen korvalehteään kielelläni. Otin hänen leukansa suuhuni ja nuolin sitä. Suutelin suulle ja työnsin kieleni sisään. Janne vastasi kiihkeällä suudelmalla. Maistelimme toisiamme. Siirryin sitten nuolemaan hänen rintojaan. Rinnan päät olivat herkät ja niiden nuoleminen nosti nipukat pystyyn. Toisen käden etusormen työnsin Jannen suuhun. Hän imi sitä kuin tikkaria. Työntelin sormea edes takaisin. Janne työnteli lantiotaan eteen vatsaani vasten. Hänen liukas kyrpänsä hieroi karvaista alavatsaani. Oma kyrpäni oli alempana ja etsiytyi Jannen jalkojen väliin – pakaroiden väliin. Janne huohotti kiimassaan – samoin minä. Nyt ei sanoja tarvittu – teot puhuivat puolestaan. Lima valui kyrpäni päästä norona. Toisella kädellä levittelin siitä liukastetta Jannen persereiälle. Työnsin sormeni sisään. Janne ähkäisi, mutta reikä rentoutui heti. Työntelin sormea syvemmälle ja tavoitin eturauhasen. Sormetin sitä hetken ja sitten työnsin sisään toisenkin sormen. Reikä antoi hetken kuluttua periksi ja Janne tuntui nauttivan täysin rinnoin. Nousin polvilleni Jannen jalkojen väliin ja sujautin kortsun päälle. Nostin Jannen jalat olkapäilleni. Jannen reikä oli liukas kuin tammikuinen Mannerheimintie. Asetin kyrpäni reiälle ja aloin hitaasti työntyä sisään. En halunnut tuottaa yhtään kipua, joten työnnyin hyvin hitaasti. Seurailin Jannen reaktioita ja aina kun reikä tuntui löystyvän, työnnyin vähän syvemmälle. Muutaman työnnön jälkeen terska muljahti sulkijan ohi suoleen. Sitten pysyttelin hetken aivan hiljaa paikoillani. Katselin Jannen ilmeitä. Hän nyökkäsi kohta hyväksyvästi ja aloin painaa kyrpääni syvemmälle. Puolivälissä taas pysähdyin. Tunnistin Jannen ilmeessä pientä tuskaa. Vetäydyin puoli cm takaisin ja odotin. Jannen perse rentoutui hetkessä ja taas painoin eteenpäin. Nyt pääsin jo melkein pohjaan asti. Janne supisti persettään ja se tuntui kyrvässäni taivaalliselta. Kyrpäni taisi osua herkkään kohtaan Jannen sisällä. Hän läähätti hetken ja olin silloin taas aivan liikkumatta.

- Olin jo vähällä tulla. Hyvä kun hiljensit. Haluun kokea tään ensimmäisen nainnin pitkään. Yritä säkin kestää.

- Joo, yritän, mutta välillä on mullakin liipasin herkässä. Varmistin on jo pois päältä.

Kumarruin eteenpäin Jannen ylle. Hänen jalkansa olivat jo vartalon sivuilla ja perse hyvin pystyssä, jotta pääsin mahdollisimman syvälle. Aloin hitain liikkein naida kaverini persettä. Se tuntui tiukalta ja jokaisella supistuksella se ikään kuin lypsi kyrpääni. Janne läähätti allani ja minä murisin päällä. Nyt saat maistaa kapteenin sarvesta, sanoin ja kiihdytin tahtia.

- Kohta tulee – anna mennä kapteeni. Nai mua lujaa ! Täytä mun perse !

Janne kiemurteli allani ja supisteli persettään. En kestänyt enää, vaan annoin nautinnon purkautua. Koko kehoni tärisi kun lasti lähti liikkeelle jostain nivusista ja pussien onkaloista. Se syöksyi huimaa vauhtia kohti kyrpää ja eturauhasen supistelu antoi sille lisää vauhtia. Se tuntui kutittavan kyrvän sisäistä putkea ja terskan päästä ulos lentäessään kihelmöi vielä putken päässä. Olin seitsemännessä taivaassa – silmissä säkenöi ja korvissa soi ……. Jannen huuto .

Janne päästi kovan karjaisun kun hänen spermansa lensi kaaressa kasvoille asti. Laskeuduin kokonaan hänen päälleen. Loput spermasta levisi väliimme. Jäimme makaamaan siihen pitkäksi aikaa hengästyneinä, hikisinä ja raukeina.

Janne laski jalkansa alas. Makasimme siinä ainakin puoli tuntia. Janne siveli käsillään selkääni ja pakaroita. Kyrpäni ei tahtonut laskea ja vasta usean minuutin kuluttua se luiskahti ulos Jannen perseestä. Olimme jo lähes nukahtamaisillamme kun kuitenkin päätimme nousta puhdistautumaan. Pikainen suihku teki hyvää.

Kun palasimme sänkyyn, Janne tuli kainalooni ja käpertyi siihen nukkumaan. Hän käänsi selkänsä rintaani vasten. Kiedoin käteni hänen ympärilleen, silitin hiuksia ja annoin pusun poskelle. Kuiskasin hänen korvaansa :

- Arvaas mitä mun saunassa piti oikeasti sanoa ? – No ? – Janne …. mä tykkään susta …. Kauniita unia

- Niin mäkin susta …… hyvää yötä.

Jatkuu…