Tuomo

Seuraavan kerran pääsimme toistemme kimppuun vasta Kallen viimeisenä työpäivänä, lukion kevätjuhlien jälkeen. Minulla oli silloin vapaapäivä. Koko viikon olin tuskaillut himoissani ja kaipuussa. Iltapäivällä Kalle oli lupautunut käymään parin oppilaansa ylioppilasjuhlissa. Rassailin pyöriäni pihalla auringossa vain uimahousut jalassa. Kun hän palasi ja nousi autostaan – hän oli helvetin hyvänäköinen pukukin päällä – hän hihkui kiskoen krakaa kaulastaan:

- Jess! Vapaus! Nyt lähti opettajan virkapuku!

Hän marssi luokseni ja alensi ääntään:

- Yritätkö sinä tahallasi ärsyttää minun kaluani tuossa Aatamin asussa, palomies?

- Tietenkin, naurahdin. – Huvin vuoksiko sinä luulet minun näin auringossa keikistelevän?

- Miten sinun kyrpäsi jakselee?

- Pakahtuu himoon.

- Niin minunkin. Ja sehän tietää tosi miehekästä painiottelua, vai mitä?

- Ilman muuta, mutta tuo kuravelli on jo kuivunut melkein kokonaan.

- Hei, uusi idea! Mitä pitäisit öljypainista? Minulla on hyvää ja liukasta hierontaöljyä.

- Jaa. No hitto, aina pitää kokeilla uutta. Kuulostaa oikeastaan aika kiihottavalta.

Kalle komensi minut hakemaan varastosta muovisen pressun sillä aikaa, kun hän vaihtaa vaatteet ja hakee öljyt. Ajatus edessä olevasta painiottelusta ja tietysti sen seurauksista sai vereni kiertämään ja ihon kihelmöimään tosi mukavasti. Taisin hymyillä leveästi, kun raahasin pressua saunan edustalle.

Ei Kalle mitään vaatteita vaihtanut, hän tuli öljypullojen ja kortsujen kanssa ilkosen alastomana, vehkeet jo kivasti turvoksissa. Minun uikkarini lensivät myös saman tien, ja kaluni pääsi heilumaan vapaasti paisuvassa kiimassa. Levitimme pressun, uhosimme muka tosi koviksina ja uhkailimme virnistellen toisiamme kunnon turpaan annolla.

Sitten alkoi öljyn levitys. Meinasin ensin tehdä homman itse, mutta Kalle vaati, että voitelemme toisemme. Se kun oli kuulemma niin seksikästä. Ja olihan se! Pallini olivat räjähtää, kun hän siveli ja hyväili koko vartaloni lihas lihakselta öljyisillä kourillaan. Tietenkin hän keskittyi huomattavan pitkäksi aikaa kovana seisovaan kyrpääni. Olin jo laueta, kun hän härnäten siirtyi perseeni kimppuun ja siitä edelleen reisille ja sääriin. Kun minä puolestani öljysin häntä, hoidin homman tosi hitaasti, joka ainoasta vartalon neliösentistä nautiskellen. Sain Kallen kiemurtelemaan nautinnosta ja mutisemaan kiimaisia kirosanoja. Aloimme kumpikin olla sekaisin himosta ja olimme vähällä ruveta nussimaan saman tien. Kalle hillitsi kuitenkin itsensä ja huokaili:

- Ei, vittu, naiminen maistuu paremmalta ottelun jälkeen.

- Okei, mutta älä sitten pety, jos matsista tulee lyhyt. Minua panettaa aivan saatanasti.

- Luulet itsestäsi liikoja, jätkä!

Niin luulinkin. Painimme yhtä soittoa varmaan puoli tuntia. Öljy on hemmetin liukasta. Vastustajasta ei millään meinaa saada pitävää otetta. Ei tarvitse kuin reilusti ponnistaa voimiaan, niin tiukimmastakin kaverin lukosta luiskahtaa helposti. Toisaalta, on uskomattoman mahtavaa liukua toisen kovaa, vääntelehtivää, öljyistä ruumista vasten. Ja tietenkin me tappelimme tosissamme. Kumpikaan ei aikonut antaa tuumaakaan periksi. Meiltä taisi yhdessä välissä kummaltakin luiskahtaa meno kaverillisesta urheilusta väkivallan puolelle. Ainakin minä tunnustan kamppailleeni hetkittäin aivan raivona. Ja saamastani kohtelusta päätellen Kallelle tapahtui sama. Luuni tuntuivat menevän välillä kasaan hänen lihastensa rutistuksissa ja sain ponnistella kunnolla päästäkseni irti. Toisaalta sekin tuntui helvetin miehekkäältä, testosteronihurmaa nääs.

Lopuksi Kalle paiskasi minut pressun laidalle, mutta ei jaksanut enää hyökätä kimppuuni, enkä minä hänen. Makasimme pressulla auringossa ja puuskutimme pystymättä hetkeen puhumaan mitään. Tuijotimme voimattomina taivaalle ja laskimme pilvilampaita. Tovin kuluttua sain huohotettua:

- Sorry, mutta taisin ottaa sinua välillä vähän liian rajusti. Innostuin liikaa.

- Sama täällä. Se oli upeaa, Kalle hymyili poutapilville.

- Niin minustakin. Oikeaa äijämenoa, virnistin ja olin onnellinen.

- Miten olisi sauna, Kalle kysyi viimein.

- Entä panot odotellessa sen lämpiämistä?

- Tietenkin. Olenkin jo ehtinyt kauan haaveilla palomiehen tiukasta perseestä, hän hymyili pirullisesti.

- Tuota, minua ei ole koskaan pantu, tunnustin ujostellen, mutta myös huolissani, miten neitsytreikäni sellaiseen suhtautuisi.

- Ihan tosi? Jumalauta, jo on sitten aika. Älä huoli, aion olla hellävarainen.

Kömmimme voihkien ylös pressulta. Jätimme sen aurinkoon kuivumaan, sillä Kallen mukaan ne hierontaöljyt haihtuvat itsestään eivätkä jätä tahroja. Panimme tulet kiukaan alle. Sitten Kalle käski minut nojaamaan käsillä alalauteeseen pylly pystyssä. Ensin hän leikki vähän aikaa kielellään reiälläni, mutta kun joutui sylkemään karvoja vähän väliä, hän hermostui ja uhkasi ajella minut posliiniksi. Vaikka kielipuuha tuntuikin mukavalta, minä ärähdin, etten luovuta karvaakaan miehuudestani. Palkkioksi sain muutaman nasevan läimäytyksen pakaroille. Kalle ryhtyi voitelemaan persettäni öljyllä hellän rauhallisesti ja niin perusteellisesti, että aloin viimein rentoutua. Käsittely oli niin nautittavaa, että oikein odotin kullin tuloa.

Sitten se tuli. Tunsin terskan painavan reikää, hengitin syvään ja löysäsin sulkijaa. Hitaasti Kallen keppi liukui sisääni. Alkuun se tietysti tuntui oudolta, mutta en voinut voihkimatta nautinnosta.

- Miltä tuntuu, Kalle huokaili.

- Hy-hyvältä. Vähän kuin takaperoinen paska…

- Vitun paska, Kalle läjäytti kämmenellä takaraivoani. – Tiukkaa suomalaisen miehen lihaa!

Kalle puristi käsivartensa vyötäröni ympäri ja tiivisti tahtiaan. Hänen nivusensa iskeytyivät rytmikkäästi kivikoviin pakaroihini. Huojuin hänen allaan ja huohotin kiimarivouksia. Hän tarttui toisella kädellä sojottavaan kaluuni ja aloitti runkkaukseni. Montaa vetoa ei tarvittu, kun roiskin pitkin lauteita suoraa huutoa. Kalle puristautui vielä tiukemmin selkääni, puri minua niskaan ja takoi kullillaan minua raivoissaan. Minä puristin perseeni tiukaksi siihen suomalaiseen lihaan. Kalle kiroili kuin metsäläinen ja lopulta laukesi ulvoen riemuissaan.

Irrottauduin hänestä ja istahdin vapisten alalauteelle. Vedin hänet syliini istumaan. Siinä hyväilimme ja suutelimme pitkään hiljaisuudessa, kunnes Kalle hymyili:

- Vittu, nyt on sitten korkattu palomiehenkin perse.

- Keräiletkö sinä ammattimiesten perseitä?

- Hah, en varsinaisesti, mutta kyllä sinulla melkoisen miehekäs perse on.

- Onhan tuo liikunnanopettajankin perse varsin mukiinmenevä.

- Tai kullin mentävä. Haluatko heti panna?

- En just nyt. On niin hyvä olla.

Emme paneskelleet enää sinä iltana. Emmekä muuten koskaan enää, mutta siitä kohta. Suihkuttelimme ja pääsimme lopulta löylyihinkin. Vilvoitellessamme käärimme pressun varastoon seuraavaa kertaa odottamaan. Kalle mittaili aika tilavaa varastoa ja tuumasi, että siihen voisi rakentaa pienen kuntosalin. Sanoin kuitenkin, että saan treenattua töissä ihan riittävästi.

Illemmalla Kalle alkoi houkutella minua baariin kaljoille. Minulla alkoi pitkä työvuoro seuraavana iltana, joten vastustelin ajatusta. Hän vetosi siihen, että hän halusi juhlistaa lomansa alkua. Niin sitten lopulta suostuin. Tulin juoneeksi liikaa ja niin kuin mainitsin, minusta tulee kännissä tosi ärsyttävä. Rupesin haastamaan riitaa sen Jussin kanssa, ja pian olimme pihalla napit vastakkain. Tappelu siitä olisi tullut, jos Kalle ei olisi rynnännyt perään ja erottanut meitä. Hän ryhtyi saman tien raahaamaan minua kotiin ja haukkui pahanpäiväisesti:

- Helvetin hullu, mitä tuo oli! Sinähän olisit voinut vaikka tappaa sen kaverin noilla voimillasi.

- Vittu, se oli niin ärsyttävä, sopertelin siinä hoiperrellessani.

- Sinä olit! Miten sinusta tuleekin humalassa noin pahapäinen?

- Kalle, en minä sinulle. En koskaan.

- No, minusta olisikin sinulle vastusta.

- Ei kun minä rakastan sinua.

- Just joo, tietenkin rakastat. Kaikki rakastavat kännissä.

- Ei, kun minä olen tosissani, Kalle.

- Uskotaan, uskotaan.

Ei hän uskonut. Seuraavana päivänä soitin häpeissäni Jussille, mutta ei hän ollut milläänkään. Sanoi vain, että semmoistahan se aina on meidän välillä, mitäpä tuosta. Illalla menin töihin enkä nähnyt Kallea kolmeen päivään. Kun sitten tulin töistä, hän oli pakkaamassa matkalaukkua autoonsa. Hämmästyin:

- Oletko lähdössä jonnekin?

- Joo, poikakaverin kanssa Maltalle.

- Poikakaverin…

- Niin. Harrin. Muistathan sinä Harrin? Saatiin äkkilähtö. Lento on jo viiden tunnin päästä.

- Joo, jaa.

- Matkan jälkeen kiertelen sukulaisissa ja tulen takaisin joskus heinäkuun lopulla.

- No, hauskaa matkaa sitten.

Kalle kaasutteli iloisena tiehensä. Menin sisään. Oloni oli täysin tyhjä. Poikakaveri. Harri. Tietenkin. Ilmiselvää. Olin ollut tyhmä. Sokea idiootti. Istuin ikkunan ääreen ihan typerryksissä ja tuijotin pihamökkiä. Sitten raivo alkoi kiehua sisuksissani. Miten olin voinut olla niin herkkäuskoinen, repsahtaa Kalleen niin helposti! Ja helvetti, hän oli käyttänyt minua vain hyväkseen, kun ei ollut pitkään aikaan päässyt painamaan poikaystävää! Tuli saatanan likainen ja halpa olo. Vannoin, etten enää sylkäisekään siihen kusipäähän päin. Mutta itkut päästin.

Kesäkuu meni kiukkua nieleskellen. Maltalta tuli kortti, mutta revin sen lukematta. Heinäkuussa aloitin lomani. Tein pitkän pyöräretken ympäri Suomea. Arastellen otin monen vuoden jälkeen yhteyttä siihen nuoreen isäntään. Hän toivotti lämpimästi minut tervetulleeksi kylään. Vietin hänen luonaan kolme päivää. Intouduimme paneskelemaan ihan kunnolla ja miehekkäästi, mutta niin vain huomasin kaipaavani painiottelupanoja Kallen kanssa ja inhosin itseäni.

Heinäkuun lopussa, kun minulla oli vielä joitakin lomapäiviä ja aurinko paistoi, tein pyöräretkiä ja kykin puutarhan marjapensaissa. En saanut kunnolla mitään aikaiseksi, olo oli niin levoton. Mietin pääni puhki, mitä teen, kun Kalle palaa takaisin. Tunsin vieläkin kiukkua ja ihmettelin pitkävihaisuuttani. Yhtenä iltapäivänä vedin uimahousut jalkaan, korkkasin sen Kallelta saamani viskipullon ja menin omenapuun alle juopottelemaan. En muista koskaan ennen ryypänneeni yksin. Tulin jo puolesta pullosta humalaan, ja vitutus sen kun kasvoi. Tietenkin Kallen piti palata kotiin juuri silloin!

Hän pyöräytti autollaan vauhdikkaasti tallin eteen. Hän lähestyi minua iloisena ja päivettyneenä, se perkeleen seksikäs ylävartalo paljaana.

- Terve! Mahtavaa olla kotona!

- Jaa.

- Viski näköjään maistuu.

- Joo.

- Anna huikka, hän nappasi pullon minulta ja otti pitkän kulauksen. – Tätä olenkin tarvinnut. Mitäs tänne kuuluu?

- Ei mitään.

- Otetaanko kotiinpaluun kunniaksi painimatsi? Olen jo vääntöjä kaivannutkin.

- Ei huvita.

- Oletpa sinä lyhytsanainen. Oletko taas änkyröintikännissä?

- Ei kuulu sinulle.

- Ei sitten. Helvetin kiva tulla kotiin, hän tuhahti ja kääntyi mökkiään kohti. Ponkaisin ylös.

- Missä se sinun poikaystäväsi on, kihahdin hampaita kiristellen.

- Ai Harriko? Aikoo tulla käymään ensi viikolla.

- Mikset koskaan kertonut, että sinulla on poikaystävä, parahdin, ja Kalle pysähtyi.

- Enkö? Mutta olihan se nyt ilmiselvää, hän katsoi minua hämmästyneenä.

- Ei minulle, saatana!

- Onko se joku ongelma sitten?

- Helvetti, on! Sinä petit Harria ja käytit minua hyväksesi panopuuna, kun et vähään aikaan päässyt nussimaan pojuasi!

- Älä jauha sontaa! Harrin ja minun väleillä ei ole mitään tekemistä minun muiden panojeni kanssa!

Silloin minä löin häntä lujaa keskelle pärstää. Hän kaatui perseelleen, ja nenästä turskahti verta. Hän ei jäänyt pitkäksi aikaa ihmettelemään, vaan ryntäsi täysillä kimppuuni. Me hakkasimme toisiamme aivan raivoina. Kalle on kovanyrkkinen kaveri, ja sain minäkin luovuttaa muutaman tipan verta. Sain iskettyä hänet viimein maahan, eikä hän enää noussut. Puuskutti vain silmät vihasta leimuten:

- Haluatko panna saman tien?

Käännyin ja marssin sisälle. Haudoin veristä naamaani ja turpoavia rystysiäni kylmässä vedessä. Ja olin onneton. Ja vihainen itselleni. Halusin juosta Kallen luo, ottaa hänet syliini ja vaikka polvillaan anoa anteeksiantoa. En tehnyt sitä. Toivoin vain, ettei hän vihaisi minua niin paljon, että muuttaa pois.

Parin tunnin kuluttua Kallen auto oli hävinnyt, enkä nähnyt häntä neljään päivään. Olin tallissa ottamassa matkapyörääni esiin, kun hän ajoi pihaan. Hän oli salamyhkäisen näköinen, muuten naama oli parantunut hyvin. Sitten hän nosti takakontista nykkeilysäkin.

- Tästä lähtien me hakkaamme tätä, kun toisen pärstä alkaa ottaa päähän. Ajattelin ripustaa sen varastoon, jos sopii.

Mulkoilin häntä hämilläni alta kulmien ja nyökäytin päällä työkaluhyllyn suuntaan. Sanaakaan sanomatta hyppäsin pyörän selkään ja ajoin tieheni. Kuulin hänen huutavan perääni:

- Löysäisit jo vähän, helvetin tuittupää!

En löysännyt. Ajoin kuin hullu. Mutta olin aika onnellinen, ettei hän vihannut minua sen pahemmin. Kun palasin parin tunnin päästä, kuulin varastosta mätkettä. Kurkkasin varovasti avoimesta ovesta. Kallen selkälihakset värähtelivät iskujen tahdissa. Hiivin sisälle ja naureskelin tyytyväisenä, kun minun pääni ei ollut säkin paikalla. Päätin kuitenkin, etten ala harrastaa Kallen kanssa mitään, joka voisi johtaa seksihoukutuksiin.

Parin päivän päästä Harri ilmestyi paikalle. Melkein ensimmäiseksi hän tuli minun puolelleni.

- Terve, hän kajautti oven suusta ja tuli puristamaan miehekkäällä otteella kättäni.

- Moi, mutisin ujostellen.

- Kuule, Kalle kertoi, että teillä on ollut melkoinen yhteenotto, jossa minä olen ollut osasyynä.

- Ääh, yhmm. Joo, punastelin ja jotenkin häpesin kauheasti.

- Meillä on semmoinen avoin suhde. Kumpaakaan ei haittaa, jos toinen käy niin sanotusti vieraissa. Ei ainakaan minua, jos se toinen on niin komea kuin sinä. Tietenkin Kallen olisi pitänyt älytä kertoa sinulle avoimesti koko kuvio, mutta jos vain voit, niin anna sille kusipäälle anteeksi, jooko?

- Enhän minä… Ei tässä nyt mitään. Enää.

- No hyvä. Ajateltiin lämmittää sauna. Tuletko kimppaan?

- Tuota… tässä…

- Mekinhän voisimme ottaa painimatsin, sinä ja minä. Kalle ei ole takuulla kertonut, että minä olen paljon kovempi ottelija kuin se.

- Jaa. Heh, harkitsin hetken suostuvani, mutta sitten rupesin toppuuttelemaan. – Ehkä joku toinen kerta.

Kun oli seuraavana päivänä lähdössä kauppareissulle, Kalle tuli talliin ja kaappasi minut yllättäen halaukseen.

- Kiitos, ettet enää kanna minulle kaunaa, hän kuiskasi korvaani.

- E-enhän minä. Ja anna sinä anteeksi, että hakkasin sinut, mutisin ja hän rutisti minua tiukemmin.

- Tietenkin annan. Sitä paitsi saithan sinäkin osasi niistä iskuista, hän naurahti ja päästi minut irti. – Se oli oikeastaan aika komea matsi.

- Totisesti oli. Tuntuu rystysissä vieläkin.

- Otetaanko joskus uudestaan hanskat kourissa?

- Tuota, älä nyt loukkaannu, mutta minä en taida olla semmoinen avoimen suhteen mies. Taidan jatkaa haaveilemista yhdestä miehestä kerrallaan.

- Joo, ymmärrän kyllä. Mutta jos muutat mielesi, olen aina valmis tappelemaan sinun kanssasi.

Työt alkoivat kaikilla, ja elämä painui uomiinsa. Keräsimme puutarhan sadon talteen ja kävimme kerran sienessäkin. Kalle oli edelleen kiihottava näky pyllistellessään niissä komeissa saappaissa mättäillä, mutta tungin housuihini henkisiä jääpaloja. Minä kävin hakkaamassa sitä nyrkkeilysäkkiä sellaisina viikonloppuina, kun Kalle oli poissa, mutta vain treenausmielessä. Se nuori isäntä kävi syksyn ja talven aikana pari kertaa kylässä. Vaikka meillä seksi sujuikin miehekkään raisusti ja hän on oikeasti hyvä mies, suhteemme ei vain ottanut tulta. Keväällä hän soittikin pahoitellen, että oli löytänyt toisen miehen.

Viime huhtikuussa Kalle sitten kertoi, että hän on saanut uuden työpaikan isommassa kaupungissa ja muuttaisi kesäkuun alussa. Olin tietenkin pettynyt ja surullinen. Kun hänen muuttokuormansa oli valmis, hän ojensi minulle avaimen:

- Kiitos kaikesta ja ihan oikeasti ihan kaikesta. Olet ollut paras mahdollinen vuokraisäntä.

- Ja sinä paras vuokralainen, huokaisin itkua pidätellen.

- Jottet kokonaan pääse minusta eroon, olemme Harrin kanssa päättäneet tulla heinäkuussa käymään.

- Joo, tietenkin. Hienoa. Milloin vain.

- Ja halusit tai et, aiomme haastaa sinut painimaan molempien kanssa. Ilman seksiä tietysti, jos et sitä halua.

- Jaa, kai sitä sitten täytyy alkaa treenata tiukkoihin otteluihin.

- Parasta olisi.

Sitten he halasivat minua ja lähtivät. Jäi haikea olo.

Eilen tuli tekstiviesti. He tulevat huomenna. He tuovat mukanaan minulle tuliaisiksi bodarikaverinsa, joka kuulemma aikoo päihittää minut painissa mennen tullen ja nussia minun perseeni palorakoille. Vastasin, että on parasta, että he rasvaavat bodarinsa reiän perusteellisesti jo kotona, minun kourissani hänellä ei jää siihen juuri aikaa. Saa nyt nähdä, minkälaisen uroksen he sieltä tullessaan tuovat. Minä olen joka tapauksessa treenannut koko kesän.