ukkomies

Murrosikäiset poikani halusivat viettää hiihtolomaansa pohjoisen lumilla, mutta tämä ei oikein sopinut koko perheen suunnitelmiin. Tovin tilannetta pähkäiltyämme sovimme, että isä ja pojat menevät keskenään laskettelemaan - tai hiihtämään. Onneksi ammattiosastollamme on lomaosake, joten matkakustannukset eivät nousisi taivaisiin.

Heti perille päästyämme olimme sopineet menevämme vuokraamaan pojille lasketteluvälineet. Olimme aiemminkin käyttäneet samaa urheiluliikettä, jonka palvelu oli aina ollut täydellistä.

Marko, noin nelikymppinen liikkeenpitäjä tervehti meitä iloisena ja sanoi, että olikin jo ihmetellyt, ettei meiltä ollut kuulunut mitään viestiä tulostamme. Siihen kommentoin vain, että oli nopea päätös ja lähtö. Markolla oli varsin vartalonmyönteiset Niken urheiluhousut jalassa, eivätkä housut hirveästi jättäneet mitään piiloon. Täytyy myöntää, että hieman hermoilin, että tuijottaisin liian julkeasti huippumyyjäämme. No, varusteet löytyivät jas palasimme majapaikkaamme.

Pojat rynnivät joka aamu heti hissien auettua rinteisiin, ihme, että muistivat kuitenkin pyytää ruokarahaa...

Minä sen sijaan omistauduin hiihdolle. Puolesta viikosta hiihtolenkkini pääsi hieman venymään harhasuunnistuksen takia. Lievätkö ajatukseni olleet muualla latujen risteykseen tullessani! Hikisenä ja hieman viluisena ei minulla muuta vaihtoehtoa ollut kuin mennä kylpylän puolelle saunomaan ja lämmittelemään.

Tiedän, että olen syntynyt onnellisten tähtien tuikkeessa. Marko istui tyytyväisenä miesten saunan lauteilla ja heti saunaan astuessani tervehti minua

- Mitäs Helsingin herra? Miltäs meidän maan ladut vaikuttaa?

- Mitäs, komeet on ladut ja hyvät pläänit. Nyt vedin kyl aika reitin, tais mennä reilut 20 rikki

- Heh, no ei sulla sit ihan huono kunto ole.

- Vaiks oli kyl aika raskasta menoa, kitkaa...

- No, kyllähän tällä pakkasella, siellä taitaa olla edelleen lähes parikymmentä

- Oisko niinkin paljon?

Silmäkulmistani tirkistellen, otsaani samalla hieroen, ihailin Markon karvaista ja varsin jäntevää kroppaa. Hieman kiharaiset, lyhyeksi trimmatut hiukset kiilsivät kosteinä saunankin hämärässsä. Miehen iholla hikikarpalot vierivät noroina lauteille. Marko istui jalat ristissä, eikä minulla kyllä ollut mitään mahdollisuutta nähdä edes vertailun vuoksi sukukalleuksia. Perhana! Oma kikkelini kyllä oli jo lämmennyt sen verran, että olisi pitänyt vaihtaa risti-istunnan puolta.

Yhtäkkiä Marko nousi lauteilta ojentautuen koko 170 sentin pituuteensa. En uskonut näkemääni! Kalu oli tumman karvoituksen keskellä, pallit olivat ajellut, kyrpä lepäsi heilahdellen askelten tahdissa - koko kymmensenttinen raukea paksu kyrpä. Juuri sellainen kuin olin liikkeessä kuvitellut ja muutaman yönäkin sen jälkeen. Kumma, etten ollut parina aiempana vuonna ajatellut mitään tällaista. Nyt olin selvästi kiimassa miehen perään.

- Nähdään altaalla!

Ja niin Marko hävisi saunasta.

Altaassa oli melkoinen kuhina, eikä sieltä ollut helppo bongata ketään edes etäisesti tuttua. Hiihtolenkki oli ollut sen verran raskas, että oli parasta mennä suihkun kautta lepäämään. Poikani kuitenkin tulisivat nälkäisinä rinteestä.

Kuivatellessani pukuhuoneella tuttu ääni säikäytti minut perinpohjin.

- Et sitten uinut koko kilometriä!

Markon ääni oli kiusoitteleva, miehekäs, viekotteleva. Käännähdin ympäri ja miehen virne oli mitä mainioin.

- No, kyllä mulla oli täys työ selvitä ladulta hotellille.

- No, en mä mitään... Mäkin vedin vaan kolme näin vapaapäivän kunniaks.

- Aa, on yrittäjälläkin siis vapaata?

- Tietty.

Ja samalla Marko kuivasi itseään tummanpunaiseen paksuun pyyhkeeseen, kontrasti hänen karvoitukselleen oli mitä kuumin! Määrätietoisesti hän kuivasi myös kalunsa ja posliinipallinsa. Olisin voinut vannoa, että Markolla oli pieni kiihotus päällä. Hän veti CK:t jalkaansa ja minulta meni ajatukset sekaisin. Kuuma mies!

- Lähdetkö nopeelle maltaiselle näin urheilun päätteeksi. Meinaan, jos seura kelpais!

- No, miksen. Mun pojatkin ovat rintees varmaan loppuun asti. Meinataan mennä heti syömään, kun tulevat takaisin.

- No sit!

Aikä miellyttävä mies, tosin muutaman vuoden ajan jo tunteneet toisemme. Tai oikeasti me tiedetty, mistä saa parhaan urheiluvälinepalvelun!

Ja siinä me sitten kaksistaan otettiin maltaista rupatellen niitä näitä. Marko kertoi, että vaimonsa kanssa vuorottelivat niin, että kumpikin sai päivän viikossa olla omillaankin. Heidän putiikkinsa pyöri kuiteskin niinkin mukavasti, ettei oikein pidempiin vapaisiin tarjoutunut useinkaan mahdollisuuksia.

- Mutta onneksi voi suhtautua työhönsä kuin harrastukseen konsanaan! Eikä tätä kyl ilman mukavia asiakkaita varmaan jaksaiskaan. Ja olen kyl niin pohjoisen kasvatti, et en täältä mielelläni minnekään lähdekään. Mitäs nyt kerran vuodessa Saksas tai Italias messuilla tavaranhankinnas.

Ja sit otettiin vielä toiset.

Markon jalka nojautui pöydän alla mun fuduun ja salamannopeasti tunnistin tuon painenn yltävän nivusiini. Kaluni reagoi silmänräpäyksessä ja tunsin kiimaliman kostuttavan kalsarini.

Markon jalka pysyi paikallaan ja samalla juttu luisti häneltä kuin tyhjää vaan. Minusta tuntui, että nyt pitäisi ehdottaa vaiks mitä.

- Mites ajattelin nyt iltapäivän duunata? Ei sun pojat varmaan siis ennen seitsemää takaisin tuu?

- En usko, on ne sen verran rinnepetoja.

- No, et sit uskaltais pyytää mua katsastamaan teidän lukaalia? Meinaan, et tää jalkapeli sai mut nyt liikekannallepanolle. Meinaan, jos et vastusta. meinaan, et jos innostut tällasest lappalaisest. Tai niin no, siis jos haluut miesseksiä yht paljon kuin mä just nyt.

- Nyt kyl hiukkasen häkellyin, mut totta puhuakseni, ei vois parempaa ehdotusta tulla tähän väliin!

Tuskin olimme saaneet huoneistoni oven kiinni, kun Marko tarttui niskaani, toi kasvonsa aivan kasvojeni eteen, aukaisi suunsa, puhalsi hennosti kasvoilleni, paljasti kauniit hampaansa ja työnsi hekumallisen vähäisesti kieltään huuliani kohti. Hän kosketti hitaasti ylähuultani kielellään, työntyi sitten kielellään varmemmin liikkein suuhuni. Suudelma kuumensi minut taas hetkessä, aivan kuten Markon jalan painuminen jalkaani vasten ravintolassa. Suudelma jatkui vaativana, kosteana, miellyttävänä kielisuudelmana. Markon pehmeät huulet painuivat hyvin määrätietoisesti huulilleni. Lantiomme työntyivät vaistomaisesti toisiaan kohti, Markon kalu tuntui jäntevänä, vaativana, melkein komentavana omaani vasten. Nyt tiesin, että uneni mies oli enemmän kuin olin uneksinut! Paljon enemmän.

Markon käsi vaati enemmän. Hän painoi minua alemmas, toisella kädellä hän vetäisi vyönsä auki, vetäisi housujensa napit auki ja housut valahtivat nilkkoihin. Markon kalu oli työntynyt CK-kalsareiden vyönauhan yli ja tummanpunainen terska pilkahti esinahan alta. Kyrpä tuoksui kloorille ja kiimalimalle. Erittäin voimakas maskuliininen kiimatuoksu. Markon kyrpä sykki naamani edessä ja Markon määrätietoinen käsi painoi suuni tuota sykkivää kalua vasten. Raotin huuleni ja nuolaisin kiimalimaa. Olin tolaltani. Tartuin molemmin käsin kalsareista ja vedin ne alas. Ainakin 6 senttiä paksu parikymppiseksi turvonnut kalu sojotti edessäni. Kiimalimaa norui sen päästä

- Ota se suuhusi. Saat maistaa Lapin taikaa.

Ja siinä samassa Markon kyrpä alkoi suihkuttaa käsittämättömän paksua voimallisesti tuoksuvaa spermaa huulilleni ja Marko työnsi pulppuavan kyrpänsä suuhuni.

-Juo se!