Joulukuisen perjantai-illan firman pikkujouluista kaikki alkoi. Ruokaa, juomaa ja bailaamista riitti pitkään pikkutunneille. Olin sopinut jo aiemmin siskonpetistä erään järvenpääläisen tiimikaverin kanssa. Jarnolle yöksi Hesaan jääminen sopi hyvin, koska hänen tyttökaverinsa oli matkoilla. Minä asustelin kaksiotani yksin, joten kysyntä ja tarjonta kohtasivat. Taksi toi pienessä lumisateisessa kelissä yön kukkujat lopulta himaan.
Väsymys oli kaikonnut johonkin taksitolpalla odotellessa, joten mitään kiirettä punkkaan ei heti ollut. Jarno pyysi heti päästä naapureiden kiusaksi suihkuun aiemmin tanssiessa pintaan noussutta hikeä huuhtelemaan. Mun isännän velvollisuutena oli järjestää yöpalaa. Pian oli minun vuoro suihkutella. Jarno paineli hetkeksi ulos tupakalle pörröistä, vielä vahvasti kaljanhuuruista päätään tuulettamaan.
Pikakylvyn jälkeen laitoin juhlavaatteet tuulettumaan ja etsin jotain kotoista päälle pantavaa. Mä viihdyn himassa yleensä jo melko risaisiksi kuluneissa leviksissä. Nyt lempifarkkuja ei vain löytynyt mistään. Muistelin niiden olleen äskettäin pesussa, joten etsin niitä kylppärin kuivausnarulta. Lopulta jouduin hakemaan kaapista uudemmat, tummemmat farkut, koska minulla oli vieras, eikä pelkissä tangoissa silloin sopinut kekkuloida. Jarno nautti jo tarjoiluista ja kaveri näytti olevan kuin kotonaan. Noteerasin senkin, että hänelläkin oli vaatetus vaihtunut kylvyn yhteydessä.
"Hyvä, kun olit ottanut vaihtovaatteet mukaan", totesin ja kiinnitin huomioni Jarnon kauluspaidan helman alta pilkistäviin vaaleansinisiin farkkuihin.
"Joo, bailatessa tulee aina hiki ja suihku teki hyvää", sain kiertelevän vastauksen.
Ulkona lumisade jatkui. Tuntui ihan siltä kuin olisimme jossakin erämaamökissä, lumen eristäminä, kaukana sivistyneestä maailmasta. Olemme siis vanhoja tuttuja, joten yhteistä juteltavaa riitti. Monet kommellukset naurattivat ja tietysti pikkujoulujen jälkipyykkiäkin pestiin. Mä olen reilut pari vuotta Jarnoa vanhempi, jo kaksvitonen. Jarno muistaa leikillään aina painottaa sanaa "jo". Toinenkin viinipullo tyhjeni vauhdilla eikä voileivistä ollut jäljellä kuin murusia.
Pian oli aika painaa pää tyynyyn. Jarno lähti vielä kerran ulos haukkaamaan sitä kuuluisaa raitista ilmaa. Kenkiä jalkaan laittaessaan katsoin kaverini pyllistyvää takapuolta. Epäilyni heräsivät! Levisten oikeassa takataskussa oli tutusti kulunut kohta ja paidan helman alta pilkisti hetken myös lahkeessa takapuolella oleva reikä.
Viini oli tehnyt tehtävänsä. Kainous oli poissa ja Jarnon palattua tupakalta oli mielikuvitukseni tehnyt temput. Olin kiihottunut siitä, että yövieraani oli pukeutunut mun lempifarkkuihini, vaikkakin luvatta. Kaverini yllätykseksi käskin hänen heti riisua paitansa. Silloin olin täysin varma. Jarno nauroi makeasti, kun ryntäsin häneen käsiksi.
"Nää on mun! "
Jarno innostui selvästi. Hän pyörähteli edessäni kuin muotinäytöksessä.
"Kuule Pete, mikä tästä on sun? Etu- vai takapuoli?"
Kaivelin kaverini taskuja löytääkseni jotain minulle kuuluvaa väitteeni todisteeksi. Taskut olivat tyhjät, mutta niitten kaivelu tuntui kiihottavalta. Pakko myöntää, että levikset istuivat Jarnollakin söpösti. Tiedän Jarnon seurustelevan vakavasti, mutta eipä hiplaamiseni tuntunut pahemmin häiritsevän, pikemminkin päinvastoin.
"Tuosta etutaskusta kannattaisi kaivaa syvemmältä. Sieltä löytyy jotain.. hyvää." kundi heitti ja osoitti etumustaan pilke silmissään.
Olin heti mukana. Revin napit auki ja tunnustelin boxereiden läpi kaverini kalua. Silloin Jarno perääntyi nopeasti.
"OK! Tunnustan. Otin nämä äsken kylppäristä. En voinut olla kokeilematta niitä ja kun kokokin on sopiva, niin halusin testata sua."
"Testata? No, onnistuitko testissäsi?" kysyin ja aloin muka loukkaantuneena järjestämään siskonpetiä.
Silloin Jarno tuli halaamaan pyytäen samalla anteeksi. Halaus oli lämmin ja pitkä.
"Ei kai mun tarvitse nukkua yksin sohvalla? Haluaisin ihan oikeasti sun viereen" kuulin odottamattoman kuiskauksen korvaani.
Pian olimme jo valuneet makuuhuoneeseen. Jarno vaati mua piruillen auttamaan farkkujen riisumisessa, ettei mikään enää menisi vikaan. En tietenkään vastustellut luonnon kutsua, vaan jatkoin siitä mihin jo aiemmin pääsin. Boxereissa jämäkästi lisää elintilaa halusi tykki, jota Jarno pikkutuhmien juttujensa mukaan käytti varsin ahkerasti. Tupakanhaju häiritsi hetken, mutta muuten puhtaanraikas nuori mies veti puoleensa. Makasimme sängyssä, koskettelimme toisiamme ja juttelimme. Minulle innostusta lisäsi vieraani tunnustus:
"Olen mä duunissa muutaman kerran ajatellut sua sextailumielessä. Sulla on hyvä perse!"
Halusin tarjota yövieraalle parasta. Aamuyö oli pitkällä, kun nukahdimme sylikkäin.
Päivällä varmistin vielä, että Jarnon reppuun ei livahtanut mun vaatteita. Olen kuitenkin päättänyt, että otan lähiaikoina riskin ja menen työpaikalle niihin risaisiin leviksiin pukeutuneena.