Kesäpoika

Tunsin Samin sileät ja lämpimät huulet huulillani ja huomasin, miten omituinen aalto kulki mun lävitse. Se ei ollut lämmin tai kylmä, ei epämiellyttävä tai paha. Se sai mut aivan veltoksi ja olin pakahtua tästä tunteesta. Syleily tiukentui entisestään, muttei enää vain mun puolelta. Samikin uskalsi nyt näyttää tunteensa mulle ja se oli aivan taivaallista. Tän kundin tuoksu oli huumaava, sen lämpö mahtava ja ote luja.

Meidän huulet erkani pian eikä kumpikaan osannu sanoa mitään. Mä painoin pääni Samin olkapäälle ja se teki samoin. Mulla soi korvissa sai silmissä näkyi kaikenlaisia värejä. Hui! Mä taisin todella suudella oikeaa ihmistä! Pää alkoi pyöriä, mutta pidin itseni tiukasti Samiin kietoutuneena. Tunsin, kuinka Saminkin kädet piti mua lujasti kiinni ja aivan hellästi hieroi mun selkää ja hartioita. Tästä ei enää tultais selviimään olankohautuksella.

Samin iho tuntui niin pehmeeltä..... se oli sileää kuin vauvan pylly. Näin lähelle mä en ollut koskaan päässyt ketään poikaa, en etenkään Samia, vaikka monta kertaa ollaankin suihkussa painittu. Tää oli todella erilaista. Oli niin hyvä olo, etten saanut kunnolla henkeä. Sami vetäytyi irti musta ja kysyi:
"Hei, onkstää nyt sitä mitä mä luulen et se on? Ja ihan okei? Mä en nimittäin halua, että-" Laitoin käden Samin suun eteen ja nyökkäsin hymyillen.

"Kaikki on IHAN okei...." kuiskasin ja nojauduin Samin kasvoja kohti suudellakseni uudelleen tuota ihanaa poikaa. Ja niin meidän huulet kohtas taas. Kätemme kietoutu toistemme lanteiden ja niskan ympäri, kun suudelmamme syveni. Huomasin työntäväni kieltäni hiljalleen Samin huulien ohi sen suuhun. Sami päästi pienen ihmettelevän äännähdyksen, mutta sulki silmänsä taas ja antoi mun jatkaa.

Samassa me kuultiin ääniä portaikosta. Samin mutsi oli jyräämässä yläkertaan! Apua! Mitä me tehään?

Leena tuli sisään huoneeseen ja katseli ympärilleen. Mä seisoin vaatekaapin vieressä kädet selän takana.
"Onkos meidän Samilla kaikki hyvin?" se kysyi oikein mammamaisella äänellä.
"Juu juu, ihan okei, vähän vaan pää kipee...." Sami mumelsi mutsilleen. Jos Samin mutsi olis tienny pojallaan olevan stondis peittonsa suojissa, olis se sen kans huomannut. Onneksi ei, vain mä tiesin ja NÄIN sen.
"Joo, mulla lienee paras aika lähteä nyt," sanoin kummallekin huoneessa olijalle ja lähdin sukkelaan ovesta ulos
hyvästellen kummatkin vielä kerran. Ei mulla ollut sinne jäämiseen mitään uskottavaa tekosyytä, eikä oikein olis halunnu sanoa talon väelle: "Joo, mä jään tänne ylös sekstaileen teidän pojan kanssa, ei kai haittaa?" Parempiakin tapoja hoitaa nämä asiat on. Kuten just se, että antaa asioiden mennä omalla painollaan eteenpäin, ilman kiirettä. Kävelin ulos etuovesta tyynenä, mutta oven sulkeuduttua katsahdin ylös Samin ikkunaan. Se oli ikkunassa peitto ympärillään tuijottaen mua. Nostin käteni hyvästelläkseni ja hymyilin ystävällisesti. Noille silmille olis vaikea sanoa "ei".

Lumisade alkoi taas hiljalleen auringon sarastaessa kerrostalojen takaa. Ilma oli raikas ja kylmä, eikä linnutkaan laulaneet. Tästä päivästä luuli tulevan muiden kaltainen, mutta toisin kävi.....