;))

Minä, Eetu ja paras kaverini Mikko olimme lähdössä kesälomareissulle keskisuomeen, varaamallemme mökille. Koska asumme etelässä, automatka tulisi olemaan pitkä ja väsyttävä, etenkin Eetulle, joka oli ainoa ajokortin omistava.

Lauantaiaamuna pieni auto pakattiin täyteen tavaraa, etupenkkikin täyttyi laukuista ja kasseista.

"Miten ihmeessä me mahdutaan tonne?" kysyin Eetulta ja silmäilin lähes täynnä olevaa takapenkkiä. Kyllä sinne mahtuu, Eetu väitti ja hoputti meitä nousemaan autoon. Minä ja Mikko saimme juuri ja juuri itsemme ängettyä takapenkille istumaan, tosin jouduimme olemaan aivan kiinni toisissamme ja jalkatila oli täynnä tavaraa.

"Pitää sit pysähdellä aika paljon, jos aiotaan selvitä hengissä tää matka.." Mikko mutisi ja yritti vääntää itseään parempaan asentoon.

Lähdettiin matkaan ja oli kesäinen tunnelma. Auton kaikki ikkunat olivat auki ja tuuli puhalsi mukavasti kuumaan autoon, musiikki soi kovalla ja maisemat vilistivät lujaa silmien ohitse. Vasta tunnin ajon jälkeen jalkani olivat ihan puutuneet, ja pyysin Eetua pysäyttämään seuraavalle huoltsikalle. Pääsimme sitten jaloittelemaan ABC:n pihalle, kävimme myös kahvilla ja ostimme matkalle vähän juotavaa ja pientä syömistä. Matka jatkui samaan malliin, kunnes Mikko alkoi valittaa, että hänen oli todella huono istua minun ja tavaroiden välissä.

"No tuu tähän mun syliin vähäks aikaa, seuraaval pysähys paikalla voidaan koittaa tehä lisää tilaa.. Okei?" ehdotin, ja Eetu virnisteli etupenkiltä, ja mainitsi jotain homoilusta. Eetun vinoilusta huolimatta Mikko piti ajatusta hyvänä, ja nousi syliini istumaan hajareisin, kasvot minuun päin. Kysyin, onko nyt parempi, ja Mikko nyökkäsi. Tosin nyt itselläni oli paljon tukalampi olo. Mikko nojasi rintaani, enkä ole varma nukahtiko se jossain vaiheessa, kun alkoi hengittää niin raskaasti. Kiersin käteni Mikon ympärille, kun muuallekaan en niitä saa. Tuntui vähän omituiselta pitää parasta kaveriaan tällä tavalla sylissä. Mikko oli lämmin, ja jos en väärin tuntenut, se hinkkasi itseään mun nivusia vasten. Ihan pienellä liikkeellä ja hillitysti, mutta hinkkasi kuitenkin. Sainpa siitä sitten seisokin, aika kovankin sellaisen. Täytyi vain toivoa ettei Mikko huomaisi.

Matka taittui hitaanlaisesti. Kyselin usein, paljonko ollaan ajettu, ja olin varma että Mikko on nukahtanut. Kysyessäni viidennen kerran tunnin sisällä, sain kuulla, että enää oli puoli tuntia matkaa jäljellä.

"Hienoa!" hihkaisin ja herättelin sylissäni nukkuvaa poikaa, ja kerroin tälle, että ihan kohta ollaan perillä. Mikko ei kuitenkaan näyttänyt kauhean tyytyväiseltä.

"Mulla on kauhee kusihätä", se valitti ja pyys Eetua pysähtymään.

"Ei oo enää ku vähän matkaa, kestät sinne asti kyllä", Eetu sanoi, ja mulle tuli mieleen lapsuuden automatkat, jolloin jokaisella lapsella oli vuorotellen vessahätä, ja jouduttiin pysähtymään tiheään tahtiin. Mikko nurisi vastaukseksi ja yritti ottaa parempaa asentoa sylissäni. Huomasin, että sen tosiaan oli vaikea olla, ellei se sitten näytellyt hyvin.

"Mä kusen housuuni kohta", Mikko uhkas, ja me naurahdettiin sille.

Eetu ilmoitti, että enää viistoista minuuttia. Hyvä niin, sillä en tunne jalkojani lähes ollenkaan. Mikko vääntyili sylissäni ja puristeli haarojaan, ja mun kalu alkoi taas heräillä sitä katsoessa. Ehkä mä nautin vähän siitä, että se näytti niin epätoivoiselta… Mikko alkoi ulista, että pakko pysähtyä, mut Eetu vakuutti että ihan just ollaan perillä. Auto kääntyikin pienelle soratielle, jota ajaessa koko auto hytkyi. Mikko puri hampaita yhteen ja vikisi jotain, puristi jalkoväliään ja sit mä tunsin kuinka kuumuus levisi reisilleni. Mikko pissas mun syliin.

"Ei vittu!" huudahdin ja Eetu pysäytti auton mökin pihalle ja katsoi taakse. Mikon naama oli ihan punainen, ja se näytti surkealta.

"Toi kusi mun päälle" valitin ja käskin Mikkoa nousta pois.

Viikko mökillä sujui ihan kivasti. Porukassa me naurettiin jutulle, mut kerroin myöhemmin Mikolle, kuinka paljon kiihotuin siitä. Kokeiltiin samoja juttuja sitten myöhemmin yhdessä kylpyhuoneessa. ;)