Makuun päässyt

Makaan sänkyyn sidottuna. Selälläni. Värkit paljaina. Ei tässä näin pitänyt käydä.

”Kookkaalla varustettu antaa suihin loppuun asti ilman turhia puheita.” Ilmoitus oli sopinut meikäläiselle kuin lenkkimakkara peräaukkoon. En osannut epäillä mitään kun ihan tavallisen näköinen kaveri, minua aika paljon kookkaampi ja parikymmentä vuotta nuorempi, oikeastaan poikanen vasta, päästi minut sisään ja otti eteisessä vehkeensä esiin. Se alkoi juuri niin kuin oli sovittu. Menin polvilleni lattialle. Poika piteli puolijäykkää kullia suuni edessä kuin harvinaista aarretta, mikä se olikin, minulle. Varovasti hän liikutteli esinahkaansa, kuin puhuen terskallaan minulle: ”Haluatko suudella minua? Minä olen valmis.” Vähältä piti, etten nyyhkäissyt onnesta. Ihan käsi tärisi kun ojensin sitä aarretta kohti. Niin monta kertaa olin seissyt sepaluksen edessä, eikä minulle ollut avattu. En tosin ollut kehdannut pyytääkään. Olin vasta urani alussa. Kuukausia kestäneiden kiimaisten kuvitelmien jälkeen olin vihdoin päässyt viidennen kerran tekoihin.

Aloitin hitaan sormenpäähärnäämisen pitkittääkseni peniksen purkautumista mahdollisimman kauan. Halusin saada siitä tarpeekseni ainakin puoleksi vuodeksi. Itsesyytökset valtaisivat kuitenkin taas mieleni, enkä aivan pian ilkeäisi tyydyttää salaista himoani uudelleen. Kyrpä jäykistyi vakuuttavan nopeasti. Pojan reidet näyttivät hennoilta hänen kankensa rinnalla, joka oli perseenrepivän paksu, sellainen josta on pidettävä kiinni kaksin käsin ja joka herättää hillittömän halun istua päälleen. Ihailin myös sen värejä. Taakse vetäytynyt esinahka oli tummanpunainen, terskan värinen, loppuosa oli vaaleanruskeaa ihoa, jonka läpi kuulsi sinisiä suonia. Kurttuiset syvällä roikkuvat reput olivat tummanruskeat. Kyrvän muhkuraisella alasyrjällä kulki koko matkan putkimainen harjanne terskaan asti, jonka vako oli kuin avo-oja.

Terska oli kullin paksuin osa, ja kutsuvin. Hyväilin sitä sylkeen kostutetulla etusormella. Sitten en voinut enää odottaa. Aukaisin suuni. Kuin kuorma-auto henkilöautolle tarkoitettuun talliin terska mahtui täpärästi, ovenpieliä hipoen, sisään suuhuni. Pulleansileät ihanat muodot pakkautuivat tiukkaan kitalakea ja kieltäni vasten. Tunsin hykerryttävää syyllisentuntoista iloa tästä lihahedelmästä, jonka kiehtovuutta ja syntisyyttä lisäsi tietoisuus, että se voisi milloin tahansa purskauttaa suuhuni mehunsa.

Pidin terskaa hiljaa suussani. Nautin sen luumumaisesta tunnusta, ja pelkästään siitä tiedosta, että se oli suussani. Pian se ei kuitenkaan enää riittänyt. Aloin ahtaa mulkunpäätä nielusta alas. Silloin poika perääntyi:

- Odota, mennään tonne makkariin.

Mikäpä siinä, siellä olisi mukavampaa touhuta. Hän riisui housunsa ja meni selälleen sängylle kulli tanakasti pystyssä. Tuo mahtava kulli: niin iso ja minä niin pikkuinen. Tasan eivät käy onnen lahjat. Olisin antanut mitä tahansa, jos olisin edes päivän saanut kulkea kaupungilla sellainen sonninkalu housuissa. Se oli ehdottomasti suurin jortikka joka oli ikinä antautunut imettäväkseni - ja semmoinen jättimuna tuskin kahtakymmentä täyttäneen klopin haaroissa! Mikseivät mulkut voi kasvaa läpi elämän kuin, sanokaamme, parta? Mitä vanhempi mies, sitä suurempi kyrpä. Käytä hyväksesi niin kauan kuin seisoo… ja vielä sen jälkeenkin. Tarpeeksi isona velttokin kulli saa paikat rutisemaan. Mutta ei. Jotkut saavat suuren edun jo lapsesta asti, syntyvät lenkkimakkara haaroissaan. Onneksi muutamat antavat pikkupilimiesten edes imeä ansiotta saatua statuslerssiään. Sukelsin pojat jalkoväliin lipomaan reppuja, pikkuhiljaa nuoleskellen kiipesin kohti hänen minareettinsa kosteana pullistelevaa, punaisena kiiltävää huippua.

- Odota, mä haluun naida sun suuhun, poika sanoi.

Paneuduin auliisti selälleni sängylle. Hän tuli kontalleen päälleni 96-asentoon. Kyrpä huojui raskaana silmieni yllä. Hengessäni ilosta laulaen, taivasta ylistäen, odotin paksun syntipylvään laskeutumista kasvoilleni.

- Odota, poika sanoi.
- Ota paita pois.

Siinäkään ei ollut vielä mitään epäilyttävää. Poika oli vain siisti. Jos häneltä tulisi lujaa ja runsaasti, saattaisi osa spermasta roiskua vaalealle paidankaulukselleni tai pidemmällekin. Suuret spermatahrat upiuudessa paidassa olisivat saattaneet herättää epäilyksiä jopa yleensä niin välinpitämättömässä vaimossani. Hän tuli uudestaan kontalleen päälleni.

Malttamattomana, paidatta mutta housut yhä jalassa, kurkotin lipomaan kyrvän vartta. Pussailin sitä kiivaasti, kunnes poika - ah ihanuutta! - alkoi nussia minua suuhun. Silloin vasta tulin perille. Olin saapunut Mekkaani. Voihkin ilosta, kyyneleet kihosivat silmiini. Edellisestä kerrasta oli miltei vuosi. Niin kauan ilman tätä makoisinta mitä tiesin. Nyt minua vihdoinkin taas siunattiin suuhun nussivalla kyrvällä vaikka itsekin olin vähän sitä mieltä, ettei miehen sovi tehdä sellaista toiselle. Tapahtuneelle tosiasialle ei kuitenkaan voinut enää mitään. Oli otettava tilanteesta paras irti. Halusin olla maailman suloisin ja hekumallisin suu tuolle nautintojen sapelille, joka oli tunkeutunut puoliväliin vartta sisääni ja saisi tunkeutua mieluusti syvempäänkin. Mutta heti kohta poika nousi polvilleen ja veti kalunsa pois. Samalta varmaan tuntuu lapsesta, jolta viedään jättiläissuklaatuutti, kun hän on vain pari kerta ehtinyt nuolaista sitä. Ojensin protestoiden kättäni mulkkua kohti vetääkseni sen vaikka väkisin takaisin alas, tuli mitä tuli.

Samassa pojan reput laskeutuivat naamalleni. Kotka oli laskeutunut. Kasvoni olivat munien pesä. Reput ovat varasto jossa pyhä siemen kypsyy kiveksissä ja joista se suihkuaa kuin kastevesi sitä odottavaan janoiseen kurkkuun. Suutelin niitä kiitollisena. Imaisin kiveksen suuhuni, sitten toisenkin. Haudoin niitä. Näykin reppujen nahkaa, kutittelin kielenkärjellä kiveksiä, puhaltelin niihin, keinuttelin niitä kielellä, leikin kuin vauva päänsä yllä roikkuvalla lelulla. Poika ei inahtanutkaan. Mutta hän teki hitaita yhdyntäliikkeitä, hangaten pussejaan naamaani.

Vähän ajan kuluttua hän alkoi jälleen naida minua suuhun. Työnnöt syvenivät. Lopulta minulla oli onni niellä kyrpää koko varren mitalta. Poika tuli varovasti pohjaan asti noin joka viidennellä työnnöllä. En kakonut. Osaan pysyä rentona kun sitä vaaditaan, kun tapahtuma on palkitseva. Paksu terska venytti nieluani niin, että sitä alkoi kirveltää, mutta en välittänyt. Minun tehtäväni oli olla vittu. Pyhä tehtäväni oli antaa spermapäästö jormalle. Halusin sen vieläkin syvemmälle. Käteni hakeutuivat omia aikojaan panijan pakaroille, painamaan kyrpää alemmas.

Siitä oli etusormelle lyhyt matka peräaukon herkälle reunalle.

- Odota, poika sanoi heti. Hän oli ollut koko ajan hyvin rauhallinen, nyt ääneen ilmaantui kireää kovuutta.
- Tota sä et saa tehdä, hän kielsi.
- Mun täytyy sitoo sun kädet, ettet sä vahingossa hiplais mun persreikää. Muuten tää loppuu tähän. Sopiiko näin?

En missään nimessä halunnut sen loppuvan siihen, vaikken ihan ymmärtänytkään niitä perusteluja.

- Mä sidon ne niin että sä saat solmut auki koska tahansa. Sit saat taas tätä…

Hän siveli terskalla huuliani. Panin huuleni törrölleen. Terska ja minä pussailimme kuin rakastavaiset. Pyysin sitomaan käteni nopeasti. Rakastetun alituiset poisvetäytymiset alkoivat pikkuhiljaa jurppia.

Vuoteen alla oli valmiina köydenpätkiä. Pojan paksu kyrpä sojotti häpykarvapöheiköstä kuin paratiisin portinpylväs kun hän sitoi käsiäni. En mitenkään olisi solmuista omin avuin päässyt irti, mutta en huomannut siinä vaiheessa edes yrittää. Tuijotin vain kullia, joka jo kolme tai neljä tai sata kertaa oli viety pois ulottuviltani. Ihan vikisin ja kuolasin kyrvänhimosta, joka härnättynä oli kasvanut äärimmilleen. Se oli alentavaa, mutta en välittänyt. Halusin häärätä kyrvän kanssa. Kauan. Ja keskeytyksittä. En kertaakaan ollut katsonut poikaa silmiin. Jossain piilotteli häpeän hiillos, leimahtaakseen liekkeihin jälkeenpäin. Alushousuni olivat litimärät kiimavuodosta.

Poika tuli 96-asentoon päälleni. Raskas mulkku vaappui jälleen kerran kohti kasvojani. Tunsin pojan hengityksen polvissani, hän oli minua paljon pidempi. Tule, tule hyvä kulli, älä tule vielä, sperma. Jortikka työntyi ahnaaseen suuhuni kuin naisen kiihottuneeseen jalkoväliin. Hyväilin kyrpää joka ikisellä tuntohermollani. Olin kullin kiitollinen huotra. Olin onneni kukkuloilla.

Poika ei kertaakaan ollut kajonnut vehkeisiini, mikä oli hyvä. En olisi kehdannut paljastaa pientä piliäni sellaisen mahtimelan omistajalle. Mutta nyt kun käteni olivat sidotut, enkä voinut estää, tunsin äkkiä miten hän painoi kasvonsa jalkoväliini. Siinä onnistuakseen hän joutui konttaamaan taaksepäin, ja kulli liukui - jälleen - suuni ulottumattomiin. Sitten hän alkoi avata vyötäni.

- Mitä sä teet? pelästyin.
- Odota. Kai sä haluut lisää?

Ja taas hän hieroi terskalla huuliani kuin sanoen, että ellen taipuisi hänen tahtoonsa, se olisi kaikki mitä enää saisin. Hän nousi päältäni, käveli sängyn jalkopäähän ja kiskoi minulta housut pois. En vastustellut. Hän sujautti köysisilmukat nilkkoihini. Silloin minua alkoi pelottaa. Ei tässä näin pitänyt käydä.

Jalkani on sidottu levälleen, ketarat ilmaan, niin että vehkeeni ja peräaukkoni tuijottavat paljaina makuuhuoneen valkoista rapattua kattoa, alttiina kaikelle mitä pojankloppi keksii niille tehdä. Kukaan ei tiedä missä olen. Mistään tällaisesta ei sovittu. Minun piti vain laukaista iso kalu suuhuni, ei sen kummempaa. Korkein hetkeni on kun kivikovaksi jäykistynyt elin syöksee nieluun hurmion nektarin, tulivuori purkaa laavansa, ja sitten saan kotvan kantaa mahalaukussani todistetta siitä millaiseen kiimaan pystyn miehen kalun kiihdyttämään. Ja nyt tapahtuisi… ties mitä.

Pojan pirulainen ihailee aikaansaannostaan. Hänellä seisoo yhä. Mutta minä en yllä kulliin. Mitä nulikka aikoo? Nyt vasta alan katsella häntä yksilönä, en pelkkänä kyrpänä. Nuorenmiehen silmät kiiluvat himosta. Ne ovat ruskeat. Niissä on päättäväisyyttä ja ehkä julmuuttakin. Hän virnuilee voitonriemuisena. Sieraimet supistelevat. Onpa hänellä iso pitkä nenä.

Jannussa on jotain vastuutonta ja pelottavaa. Tähänkö maailma on mennyt? Nykynuorisolla ei ole enää alkeellisintakaan moraalia. Vankeja otetaan ja sadismia harjoitetaan. Keski-ikäisiä miehiä raiskataan peräaukkoon. Millään ei ole mitään väliä. Poju kourii kiveksiään tuijottaessaan köysiin höynäyttämäänsä avutonta ukkoa, joka halusi vain tehdä hänen mulkulleen hyvää. Olin pitänyt kloppia ihan tavallisena imettäjänä. Ja tässä nyt ollaan. Kullinhimossani annoin vedättää itseäni kuin typerys. Aikooko poika olla väkivaltainen? Vahingoittaako hän minua? Selviänkö täältä hengissä?

Hän lähestyy sängyn pääpuolta. Tulee taas nelinkontin päälleni. Vai pitäisikö sanoa ”elinkontin”, sillä kulli vaappuu kieleni ulottuvilla. Yllän nuolemaan sitä. Sen teenkin. Täydestä sydämestäni. Kuka tietää vaikka tämä olisi viimeinen tilaisuuteni.

Hän antaa minun tällä kertaa puuhata jortikkansa parissa pitkään. Hyväilen mulkkua suullani kuin viimeistä päivää, voimatta äänekkäälle huohotukselleni mitään. Imen, nuolen, suutelen minkä kerkiän. Vaikka pelkään yhä, pahin pelko hautautuu ahneen himon alle. Syöksyn kullinvartta vasten huulillani yhä uudelleen voidakseni tuntea sen painon ja paksuuden ja jäykän voiman. Se on kuin epäjumala. Rakastan ja palvon sitä. Haluan sen ottavan minut. Jos tämä on oleva viimeinen tapaaminen ja hyvästijättö kaikille maailman kyrville, jos kukkopoika tämän jälkeen vaikka tappaa minut, haluan epätoivoisesti saada tästä loppukiristä irti kaiken mahdollisen. En ole kuin ne kuolemaantuomitut, joille viimeinen ateria ei maistu. Olen kulinaristi loppuun asti. Vai pitäisikö sanoa ”kullinaristi”? Mitä ihmistä hyödyttävät itku ja parku henkensä edestä, jos hän sitä tehdessään jättää mahtavan kyrvän nuolematta? Ota siis minut, päiväunieni himoittu elin! Antaudun kerrankin ehdoitta irstaiden viettieni valtaan, sillä minulla ei luultavasti ole enää mitään menetettävää. En saa kullista kai koskaan tarpeekseni, tunnustan sen, tunnustan täten nöyrimmästi rikokseni. Tee minusta orjasi. Himosta nyyhkyttäen pyydän sitä Sinulta samalla kun haukkaan leveää varttasi. Työnny väkivaltaisesti joka ikiseen hikiseen reikääni, näytä minulle ja aukoilleni kuka määrää. Peitä kasvoni spermallasi, oi ylhäinen toteemi ja mahtava herrani.

Äkkiä poika konttaa taaksepäin. Kulli vetäytyy - taas kerran, voi yhden kerran sentään! - suuni ulottumattomiin. Hän painaa päänsä jalkoväliini, hiukset kutittavat reisiäni. Hän työntää naamansa pakaroideni väliin. Ja alkaa - voi hämmästyksen kanahäkki! - nuolla peräaukkoani.

Rauhallisuus on äkkiä tipotiessään. Dramaattinen muutos. Himosta puhisten poika tunkee kieltään reikääni. Tätäkö hän on koko ajan halunnutkin? Ei uskoisi henkilöstä joka ilmoituksessaan miehekkäästi ”antaa suihin ilman turhia puheita”. Pojun kieli on vikkelä ja määrätietoinen. En edes tiedä miten puhdas peräaukkoni sattuu olemaan. Mahdollinen paskanhaju ei tunnu kuitenkaan haittaavan vähääkään. Poika levittelee kankkujani ja tökkii niin syvälle kuin mahdollista. Voi, että se tuntuu hyvältä, pehmeä, lämmin, kostea kieli. Sen aikaansaama nautinto on riemastuttavaa. Lantioni alkaa omasta tahdostaan lykkiä persereikää kieltä vastaan kuin himokas narttu konsanaan.

Anustani pökkivä suun lihas pakottaa minut paitsi tuuppaamaan vastaan, lopulta myös voihkimaan hillittömästi. On mahdotonta kuvailla miltä tuntuu, kun joku nuolee peräaukkoa. Se tuntuu paremmalta kuin korvan nuoleminen. Se tuntuu paljon paremmalta kuin ryppyreikää hiplaava sormi. Sitä, koska se on niin erikoista, ei voi verrata mihinkään muuhun maalliseen nautintoon. Sanalla sanoen: se tuntuu taivaalliselta. Tätäkö varten olen täällä? Tämän jälkeen tulkoon vaikka vedenpaisumus!

Poika siirtyy ylemmäs. Vähentymättömällä innolla hän imee ja nuolee, lipoo, lutkuttaa, suutelee ja näykkii kiveksiäni, ja lopulta kikkeliäni, joka jäykistyy ihan pakosta. Hän runkkaa minua ja sormi tökkii peräaukkoani. Unohdan ujostella vehkeideni pienuutta. Enhän ole pyytänyt poikaa tekemään niille mitään, itse hän sitä haluaa. Saan kaiken mitä itse olisin ollut valmis antamaan (peräaukon nuolemista lukuun ottamatta). Hän sylkäisee reikääni ja tunkee sormella sylkeä sisään liukasteeksi. Välillä hän levittää aukkoani niin, että tunnen viileän ilmavirran suoleni seinämillä, ja sylkäisee taas, syvälle. Hän pitää sylkemisestä, ammottavaan reikään räkimisestä. Hän on vissiin jonkinlaisia sylkimiehiä, ja lopulta peräaukkoni pursuaa vaahtoavaa sylkeä. Hän venyttää minua kahdella sormella, kolmella sormella, ja sylkee taas. Minun alkaa tehdä mieli jotain isoa suoleeni, vaikka nyrkkiä, vaikkei ole toivoakaan että se mahtuisi. Niin kiihottavalta kaikki se hyväileminen ja hiplaaminen tuntuu että ruumiini syttyy ikään kuin palamaan ja tulee yhä vaativammaksi. Persereikäni haluaa enemmän ja suurempaa. Haluan lopulta pojan pään sinne, koko pojan sinne sisään - ja kiimoissani, hulluuksissani, uskon että pystyisin hänet sinne vastaanottamaan. Tältäkö naisesta tuntuu kun hänen vittuaan nuollaan?

Pojan naama on kiihkosta punainen. Rinta on hiestä märkä ja punertaa sekin. Hän totisesti haluaa sitä mitä tekee. Hän on tyystin unohtanut ajan ja paikan. Hän touhuaa vehkeideni kimpussa varmaan ainakin tunnin, siirtyen kikkelistä kiveksiin, kiveksistä peräaukolle, ja taas takaisin - ja tuottaa kasvavaa, lähes sietämätöntä nautintoa. Yhä uudelleen toistuu hekumallinen kierros. Nakkini seisoo halkeamaisillaan loputtomassa autuudessa. Parahtelen, ujostelematta enää yhtään mitään. En häpeä kerta kaikkiaan mikrogrammankaan vertaa enää. Se on ihanaa, niin vapauttavaa. Nauran riemusta. Minkä köysiltä kykenen, taivun kaarelle pyörryttävien hyvänolontuntemusten paiskomana.

Alan rukoilla kyrpää perseeseeni ja kyrpää suuhuni, mutta poika ei ole kuulevinaan. Hän vain nuolee ja imee, ja minä supattelen turhaan anomuksiani, pidätellen orgasmia minkä voin. En halua tämän mielettömän ja odottamattoman nautinnon koskaan päättyvän. Mutta Paratiisikaan ei kestänyt ikuisesti.

Kestokykyni ylittyy. Paine kasvaa liian suureksi. Haukkaan mehua tirskuvaa Paratiisin omenaa ja tulen hulluksi. Ulvon kuin susi. Poika tukkii kämmenellä suuni. Laavani lähtee liikkeelle. Minä purkaudun kuin Vesuvius nuoren miehen suuhun. Ryöppyän. Ryöppyän tukahdutetusti parahdellen. Eikö siitä tule loppua ollenkaan? Pojan kullin liukas kärki hieroo nenäni syrjää, kun hän nielee satsiani. Terska painuu vasten vasenta silmääni, kastellen sen kiimalimallaan. Silmät ummessa vajoan rauhaan ja autuuteen.

Havahdun. Värähdän inhosta. Poika ahtaa kaluaan suuhuni. Mutta olen, tietysti, kiitollinen siitä nautinnosta minkä hän on minulle antanut. Teen kaikkeni ollakseni yökkäämättä kun hän nussii minua nieluun.

Hän hamuaa kikkelini ja kivekset suuhunsa, kaikki yhtä aikaa. Hetken näen taas mielessäni vehkeeni irti purtuina ja itseni haudattuna jonnekin kaatopaikalle. Poika työntää etusormet peräaukkooni ja venyttää rajusti. Vaikka olen tyydytetty, reikäni alkaa janota. Toivon, että poika työntäisi kyrpänsä sinne. Mutta sen sijaan hän nussii nenällään aulista, antavaista anustani. Yritän jotenkin merkkikielellä ilmaista perseeni kyrvänhalun, toisin sanoen supistelen aukkoani voimakkaasti, sillä mulkku suussa estää puhumisen ja köydet käsillä elehtimisen. Viestini ei mene perille. Huomaan, että vasen silmäni on kuivuneesta kiimalimasta umpeen muurautunut. Samassa poika jo purkautuu nieluuni. Sperman soljuessa ruokatorvesta alas - kylläpä sitä riittää, kuin desi lämmintä piimää - kikkelini alkaa uudestaan kovettua. Työnnän muutaman kerran. Silloin poika siirtyy pois päältäni.

Hän alkaa avata siteitäni. Seikkailuni taitaa sittenkin päättyä onnellisesti.

- Anna mulle vielä, pyydän hieroessani vapautetulla kädellä silmääni auki.
- Mä haluan että sä nussit mua peräreikään. Se niin odottaa ja kaipaa ottajaa.
- Odota viikko ja tuu uudestaan, poju sanoo ja istahtaa uupuneena viereeni sängylle.
- Naitko sä sitten mua anukseen niin kuin naista?
- No joo.
- Voisit sanoa: ”Vittu ylemmäs, horo!” ja läimiä mua perseeseen?
- Mikäs siinä.
- Mä tulen sisään ja sanon: ”No näytä nyt sitten se iso melas”, ja sitten sä otat sen esiin?
- Vaikka.
- Saanko mä nuolla sua myös?
- No joo…
- Suunnittelitko sä tämän? Sitomisen?
- No en.
- Vaikka köydet oli valmiina?
- Ei mun pitäny ruveta imeen, poika sanoo ja katsoo poispäin. Näen, että häntä hävettää.

Häntä hävettävät omat mielihalunsa jotka eivät ole niin miehekkäitä kuin hän toivoisi.

- Eikö mun pienet vehkeet haittaa? kysyn.
- No ei... Pikemminkin päinvastoin. Sun muna on niinku ylikehittynyt klitoris… Ja reput on niinku häpyhuulet…
- No mikset sä nussinut mun vittua?
- En ehtiny. Mä kiihotuin liikaa. En malttanu ottaa pois suustas.

Tartun hänen kulliinsa. Se kiiltelee vielä kuolastani.

- Anna mä heti. Vähän.

Puristelen turpeaa kyrpää. Hänkin ojentaa kätensä ja runkkaa minua laiskasti.

- Odota viikko. Hän nousee päättävästi seisomaan.
- Eikö sovittu, et ilman turhii puheita? Sä voisit lähteä nyt.

Pojan velttonakin komea mulkku tuijottaa kasvojeni edessä lattiaa kuin tutkaten maasäteilystä voimia itselleen. Voimia se kyllä tulee tarvitsemaankin, viimeistään viikon päästä.

- Siitä mä olen kiitollinen, että tämä päättyi molemminpuoliseen orgasmiin eikä mihinkään väkivaltaan, sanon. Poika vaihtaa painoaan toiselle jalalle ja kyrpä heilahtaa kuin punnus. Kumarrun lipaisemaan sitä. Hän perääntyy.

- Ihan vähän vielä, pyydän. Hän epäröi mutta ohjaa lopulta kädellä kalunsa suuhuni. Imen sitä. Käteni ojentuu ylös paidan alle kutittelemaan pojan nännejä. Hän sallii sen. Inisen ikävästä joutuessani nyt ainakin tilapäisesti mutta luultavasti lopullisesti jättämään tuon julmetun suuren pyhän hepin, oikean Isä Kyrpäforoksen. Tuhisen häpeilemättä vaaleisiin häpykarvoihin ja odotan, antaen pojan paisuvan kullin solahtaa omalla kasvuvoimallaan nielustani alas.

- No niin, poika sanoo. Hän vetää kullin ulos suustani. Hän on taas pomo. Top. Ja minä olen pelkkä imuri.
- Odota viikko.

Odota ja odota. Niin vaimonikin aina sanoo.

Jos itsesyytökset taas valtaisivat minut, nitistäisin ne yksi kerrallaan. Armotta. Ei homoilu esimerkiksi Antiikin Kreikassa ollut synti, vaan etuoikeus. Tulisin viikon päästä takaisin vaikka väkisin… jos minua enää huolittaisiin.

- Että ota miehenpillusi ja käy?
- Joo, ala nyt kälppiä.

Tottelen, saadakseni lisää.