Heik....

Joo tarina jatkuu edelleen todellisuuden ja fiktion sekoituksena…

Taas oltiin matkalla kurssille jonnekin päin Suomea, en muista minne koska paikkoja on ollut niin monia..

Kaljaa ja lonkeroa upposi enemmän, kuin viiniä Titanicin mukana mereen. Ja rahaakin meni sillä junan ravintolavaunu ei ole mikään kaikista halvin paikka juoda itsensä känniin.

Matka hotellille tuntui ikuisuudelta siinä kunnossa, eikä “100 kiloa” painavat urheilukassit auttaneet asiaa yhtään, jos vähän liioitellaan mutta painavia ne oli.

Hotelin alabaarissa kävimme vielä juomassa muutamat ja jatkoimme matkaa huoneeseemme. Huone oli pieni ja ihan siisti yksi juttu kiinnitti heti huomioni, sängyt olivat kiinni toisissaan. En aikonut tehdä elettäkään siirtääkseni sänkyjä irralleen, eikä tuntunut Samikaan. Kummastelin kovasti koska Sami yleensä oli vetänyt sängyt erilleen, olisi tehnyt mieli mainita asiasta aivan vittuillessaan..

- Miks et vedä sitä sänkyä kauemmaks, eikö pelota enää että käyn käsiks?, mutta jätin kysymättä koska mukavampihan se on toisen vieressä nukkua, kuin yksin.

Kävimme siihen sitten makoilemaan ja katsomaan televisiota hetkeksi. Mutta eihän sieltä enää mitään tullut niin ajattelimme käydä nukkumaan. Mutta eihän uni tullut silmään, kun tarinointi oli taas sitä luokkaa että ei paljon unettanut.

Sami se aina onnistuu kyllä yllättämään… Tällä kertaa hän kertoi jotain mitä ei ollut koskaan kertonut kenellekään..

- Et kerro kellekkään jos sanon sulle yhen järkyttävän jutun, jooko? Sami kysyi naurahtaen.

Naurahdus johtui varmaan siitä koska Sami tesi etten kerro kenellekään ja varmaan osakseen humalasta.

- En tietenkään sä tiedät sen, vastasin.

- Mikä nyt vois järkyttää muka niin pahasti? kysyin malttamattomana.

- Mä oon joskus ajatellu et voisin harrastaa seksiä miehen kans, Sami sanoi häpeillen.

- Mikäs siinä ei se mua haittaa, sanoin kummeksumatta asiaa sen enempää.

- Niinhän monet jätkät varmaan haluaa kokeilla joskus toisen kanssa, ainakin mä oon kuullu parilta heterolta et ne vois kokeilla joskus, koitin lohdutella ettei Samia hävettäisi. Eikä Samia tainnut hävettää sillä hetkellä yhtään.

- Arvaa mikä mua ärsyttää, Sami kysyi odottaen vasta kysymystä.

- No? kysyin koska eihän tuohon muuta voi vastata.

- No tää, sano Sami vetäisi peiton pois päältään ja boksereita alemmaksi…

- En tiedä mikä on mut mulla rupes seisomaan, Sami kuulosti kummastuneelta ja vetäisi peiton takaisin.

Minä menin aivan hiljaiseksi, koska en tuota osannut odottaa ainakaan näkeväni!

Mutta hämmennyksen päässäni katkaisi kysymys:

- Voitko muka väittää et sulla ei seiso?

- No en ainakaan ton jälkeen voi.. totesin kummissani. Sillä hetkellä olisin halunnut Sami niin kovasti, kuitenkaan tekemättä elettäkään, koska oli luvannut Samille etten yrittäisi mitään. Tuonhan olisi voinut ottaa vaikka halukkuuden merkkinä, mutta kun en osaa lukea ihmisten pieniä vinkkejä. Yleensä pitää päin naamaa läväyttää asia että menee perille.

Sitten me sovittiin että poltetaan vielä yhdet tupakat ja sitten käydään nukkumaan. Eikä uni meinannut millään tulla, kun mietin asioita kuumeisesti päässäni. Mutta kyllä se uni vihdoin ja viimein tuli. Eikä sitä unta kauaa kestänyt kun heräsin, johonkin narinaan. Sami veti sänkyjä erilleen..

Unisilmässä kysyin:

- Mitä sä teet?

- En saa unta kun tuhiset niin kovaa siinä vieressä, vastasi Sami unisen oloisena myös.

- Jaa no öitä, sanoin.

- Öitä, mumisi Sami tyynyä vasten, ehdittyään takaisin sänkyyn.

Seuraava päivä kurssilla meni taas vanhaan tapaan nukkuessa. Illalla Sami myönsi että pieni morkkis oli koputtanut päätä koko aamupäivän..



Jatkuu taas kunhan ennätän kirjoittaa…