Ollako vai ei?

Oltiin ensikertalaisia molemmat, isäntä ja orja, ja keski-iässä. Isäntäkandidaatti, Kaarlo, oli istunut sohvallani jo melkein tunnin kuin ujo sukulaissetä, kahvia lipittäen. Minä odotin ja odotin, että koska se ottaa ohjat - koska se käskee.

Hän oli kirjoittanut, ettei ollut ikinä päässyt määräilemään ketään, ei töissä eikä kotona. Kotihirmuvaimoltaan hän ei ollut saanut kuukausiin. Pakottaa joku mies imemään munaansa, sepä vasta olisi jotain. Lopulta hän naisi orjalta tajun kankaalle vehkeellään, jonka mitat olivat 18/5.

Ei merkkiäkään meiningistä. Kaarlo näytti liian kiltiltä orjaisännäksi, tuollainen tukeva viiksiniekka, hyväntahtoinen nallekarhu... Halusin epätoivoisesti kullia. Ajattelin koko ajan niitä mittoja. Tahdoin sen ison kyrvän mielihalujen uhriksi. Osoitin seinälläni roikkuvaa taulua.

- Tuo on aito Nikolai Lehto, naivisti.

- Vai niin? sanoi Kaarlo kääntyen katsomaan taulua kiitollisena että sai uuden verukkeen viivyttelyyn.

Laskin muina miehenä käteni hänen haaroihinsa. Hän jähmettyi.

Hieroin vähän. Puristelin. Housuissa alkoi pullottaa.

- Lehto on muuten Suomen väärennetyin taiteilija, sanoin keskustelutyyliin. - Saako orja ottaa nämä muhkeat munat housuista? Ne tuntuvat niin houkuttelevilta…

Kaarlo oli tilapäisesti menettänyt puhekykynsä.

Otin munat esiin.

Kaarlo henkäisi. Hän katsoi koko ajan sitä taulua, muka huomaamatta mitä hänen varustuksiensa kanssa puuhattiin.

- Jestas, että on paksu penis! ihastelin. - Saako orja vedellä sitä vähän? Eikö olekin hyvät värit taulussa? Se on kyllä ihan aito Lehto. Oho, kullihan tykkää tästä. Paisuu ihan silmissä.

Kaarlo vaikutti säikähtäneeltä. Hän nojautui taaksepäin sohvalla. Vehkeet tulivat paremmin näkösälle.

- Se maksoi 500 euroa, sanoin. - Se on madonna… Ja tämä on jorma…

Punnitsin kullia kourassani.

- Onpa se raskas epeli. Muhkea isännänkyrpä. Orja on niin iloinen kun saa sitä!

Sivelin paisuvaa kullia sormillani alta ja päältä. Juoksutin sormia sitä pitkin kuin pikku jalkoja. Se oli keskikohdaltaan levenevää mallia. Yläpinnalla kulki paksu suoni tyveen asti. Nätisti punertavan esinahan alta työntyi esiin terska, kolme kertaa suurempi kuin omani.

- Voi mikä peli! Isännällä on niin mahtavat sukukalleudet. Huomaako isäntä Lehdon värienkäytön? Tekee varmaan hirmu hyvää, kun tällainen paksu juntta soljuu persuksiin…

Rapsuttelin pusseja, nipistelin niitä varovasti. Kulli reagoi ponnahtamalla aina kun teki erityisen hyvää.

- Ne on kaikki murrettuja sävyjä. Ne luovat kuvaan harmonian. Katsopas kun on kivat nystyrät terskan reunassa. Onpa totisesti julmetun upea kanki! Saako sitä pussata?

Kaarlo nielaisi kuuluvasti ja sulki silmänsä.

- Orja kyllä tottelee jos käsketään, rauhoittelin, jo polvillani jalkojen välissä. Haistoin sukupuolielimen riettaan tuoksun. Aloin kuolata. Kädet tärisivät. Vihdoinkin saisin taas kullia suuhun! Ihan hengästytti.

- Kiitos, isäntä, kiitos että saan pussata mahtikankeasi!

Kumarruin suutelemaan terskaa.

- Ooh! Kaarlolta pääsi.

Terska paisui ja alkoi kiiltää huulteni kosketuksesta. Sen sileä pehmeänkova pinta, tumma punaisuus ja syntinen muoto saivat sydämeni jyskyttämään.

- Aiotko sinä ihana tattispala työntyä orjan reikään tänään? Pusi, pusi! Orja palvoo sinua. Moiskis! Orja haluaa sinua. Orja nuolee sinua!

Nuolin ja hieroin huulillani koko varustuksen läpi, myös pulleat pussit.

- Ooh! Ooh! äänteli Kaarlo.

- Nuollaan vähän näitä nystyröitäkin... Nami, nami. Mitkä vehkeet! Orja ei saa koskaan tarpeekseen isännän siittimen nuolemisesta. Orja on niin innoissaan. Jäykkä nektaripylväs panee sitä tänään. Tunkeutuu väkisin orjaan siementämään… Orja odottaa sitä. Ajatuskin värisyttää. Tämä on niin iso. Varsinainen orgasmipaalu!

Aloin imeä sitä.

Kaarlo hypähti. Hän alkoi hiljaa uikuttaa ja työnnellä mulkkuaan. Sen päästä erittyi liukasta nestettä, panin mielissäni merkille.

- Nyt tekee isännälle tosi hyvää! Mmm! Isännällä on niin paksu ja lämmin vehje. Isäntä on niin isokaluinen. Orja tahtoo palvella isännän ryhmysauvaa niin kovasti.

Imin taas. Puristelin reppuja varovasti. Puristin ne nyrkkiini niin että kivekset pullistuivat näkyviin kuin tuoreet luumut. Nuolin niitä. Kaarlo hytkyi. Kyrpä jökötti silmieni välissä nenää hangaten kuin himon toteemipaalu.

- Herrani ja valtiaani!

Suutelin sitä jälleen tulisesti. Olisin halunnut puristaa sen reisieni väliin ja runkata kuin omaani.

- Saat tulvia orjan naamalle, jättimuna, jos tahdot, kuiskasin. - Kastele orjasi kaikkialta!

Taputtelin terskalla huuliani, kieltäni.

- Voi luoja mikä mahtava mela - plup, plup, plup! Orja vannoo isännälle, että tämä himoparru laukaistaan ainakin kaksi kertaa tänään!

Otin kalun hampaiden väliin kuin koira luun. Katsoin anovasti ylös..

- Voiko ihäntä nuhhia oljaa huuhun?

Kaarlo avasi silmänsä. Niissä oli kiimaa, mutta myös jotain muuta. Epäröintiä?

Vein hänet kullista vetäen sängyn viereen. Aloin riisua häneltä housuja.

- Jos ei sittenkään… hän sanoi ja tarrasi vyöhönsä.

Kyrpä seisoi yhä täysillä. Hyväilin sitä.

- Älä nyt, sanoin.

- Etkö säkään muka ole ikinä ennen… tehnyt… tätä?

- Olenhan mä kullia imenyt, mutta en koskaan orjana. Sitähän tässä oli tarkoitus kokeilla.

- Tämä homma oli ennen lailla kielletty…

- Ei enää, ei enää.

- Mitä se vaimokin sanoisi jos…

Hiton mammanpoika. Miehellä oli turhan pehmeä äänikin isännäksi. Mokoma empijä. Isot puheet, mutta tosipaikan tullen…

- Orja kerjää sitä, sanoin. - Isäntä menee vaan kontalleen tuohon sänkyyn, maanittelin. - Hyvää on tulossa…

Suutelin kyrpää tuhannesti. Samalla runkkasin sitä. Se sai Kaarlon taas toisiin aatoksiin. Hän riisui housunsa ja teki niin kuin pyysin. Ja kun paluuta ei enää ollut, hän alkoi puuskuttaa kuin sika odottaessaan pian alkavaa suuhun naintia. Ryömin takaapäin hänen alleen.

- Isäntä työntää sitten vaan. Orja on harjoitellut. Kyllä se menee pohjaan asti.

Pyydystin kullin suuhuni.

- Nuhhi, ihäntä, nuhhi oljaa huuhun!

Kaarlo alkoi tuupata. Hän puuskutti ja uikutti ja painoi kyrvän suoraa päätä nielusta alas.

Vakaita pitkiä vetoja... Sanotaan mitä sanotaan, mutta jos pitää valita litra kaviaaria tai ruokatorveen seitsemän tuuman kyrpä josta saa senttilitran eläviä siittiöitä, valitsen ehdottomasti jälkimmäisen.

Kaarlokin piti hommasta yhä enemmän, päätellen puuskutuksen ja uikutuksen sekaan ilmaantuneista värisevistä huokailuista, jotka kuuluivat aina ylösvetovaiheessa. Varmaan hän silloin odotti jo seuraavaa työntöään. Mikä voikaan olla ihanampaa kuin naida altista suuta, joka ottaa vastaan kakistelematta joka sentin? Tietääkseni Kaarlo ei ollut koskaan ennen tehnyt sitä.

- Orja perkele! hän henkäisi äkkiä, työnsi kullin pohjaan ja nytkytti sitä siellä. Vähään aikaan en saanut henkeä nenänkään kautta. Sitten Kaarlolta tuli.

- Oohhohoo!

Sieltä tuli paljon ja kauan, kolmen kuukauden varasto lämmintä spermaa.

Hän jäi kontalleen päälleni. Kulli alkoi pehmetä. Tunsin miten siittiömälli valui ruokatorvessa mahaa kohti. Pian Kaarlo vetäisi kalunsa ulos ja lähtisi tyytyväisenä, mutta syyllisyydentuntoisena justiinansa luo…

Olin väärässä.

- Ei päästetä sitä suusta! Kaarlo sanoi. Sävy oli käskevä. Siinä oli jo isännän meininkiä. Olisi kai pitänyt onnitella…

Hän kiepautti meidät kyljelleen, pitäen koko ajan päätäni mahaansa vasten.

Odoteltiin.

- Hiplaa mun peräaukkoa!

Tottelin. Kaarlo nosti toisen jalkansa koukkuun pääni päälle. Hän ähki ja kiristeli kankkujaan kun kutittelin persereikää. Pian hän alkoi työnnellä lantiotaan kuin naidakseen.

Vähitellen anuksen sormeilu alkoi tuntua yksitoikkoiselta. Puolen tunnin kuluttua olin nukahtaa. Mutta Kaarlo komensi:

- Jatka, orja, jatka!

Sitten kyrpä alkoi jäykistyä suussani. Kasvaessaan se tunkeutui vähitellen taas nielusta alas. Alkoi uusi nainti. Kaarlo ei tällä kertaa välittänyt liikkua itse, vaan käytteli päätäni kuin jotain pimperoa. Tästä juuri olin haaveillut, objektina olosta. Yritin antautua nauttimaan orjuudestani. Jotkut asiat olivat näköjään fantasioina parempia kuin käytännössä. En tainnutkaan olla orjamiehiä. Mutta kulli oli iso. Sen takia! Halusin pitää sen tyytyväisenä, sillä se lupaili minulle peräpään nautintoja.

Lopulta tyly ääni komensi:

- Housut pois, orja. Selällesi! Koivet kattoon! Onko mitään voidetta? Ja paskat!

Nilkoista kiinni pitäen isäntä valutti sylkeä peräaukkooni.

- Ota minut rajusti paljaalla! pyysin.

- Hiljaa, orja!

Terska painui vasten reikääni, joka alkoi heti ahnaasti hamuta. Isäntä nauroi:

- Katos, perkele, kun rusinasuu kurottuu kohti kyrpää. No, täältä tulee jortikkaa!

Suljin silmäni. Isäntä alkoi tulla sisään. Tiukkaa teki. Ja niin pitikin: pieni suloinen kiirastuli ennen nirvanaa. Huohotin ihan holtittomasti.

Sitten kulli nuljahti suoleen.

- Hyvä! huusin. - Jessus! Nyt se riemu alkaa!

Isäntä painoi saman tien pohjaan asti.

- Ohhoh sentään! sanoin. - Tulipa täysi olo.

- Turpa kiinni!

- Nai hitaasti, pyysin.

- Hiljaa, orja!

Kiduttavan ihania viivytteleviä pitkiä työntöjä... Luojan kiitos, että isäntäni oli niin vakaa, hidas luonne.

- Orja janoaa isännän soiroa!

- Lätinät pois!

- Nyt isännän paksu lämmin penis kyntää orjaansa!

- Ja vitut! isäntä sanoi. Hän alkoi rynkyttää minulta tajua kankaalle.

Terska tökki suolenmutkaa, tökki eturauhasta. Tuntui, että se tökki ja venytti ja nussi kaikkea minussa. Silmissäni alkoi sumentua. En enää hallinnut itseäni. Tajusin voivottavani kovaan ääneen.

- Pane, isäntä, pane ikuisesti! huusin.

- Nyt tulee!

- Voi että on hyvää! Voi, voi, voi!

Isäntä laukesi sisääni.

Jonkin ajan kuluttua hän veti mulkkunsa ulos ja sanoi: - Nuole se puhtaaksi, orja!

- En helvetissä nuole! Sehän on paskainen.

- Isäntä käskee! Se on siitä kun sä rupesit määräilemään.

- No jonkun piti saada homma alkuun. Nyt menee kuule liian pitkälle. Ei tämä ollut ihan sitä mitä mä luulin. Ja pitäisi kai minunkin jotain saada…

- Tästä saat! Hän tuli istumaan päälleni ja laski limaisen, paskalta haisevan kullin huulilleni. Hän painoi varmaan yli sata kiloa. - Puhdista se!

Pidin suuni kiinni. Teki mieli sanoa, että leikki on loppu, mutta kyrpä kärkkyi huulilla. Pattitilanne.

- En minä halua tulla pakotetuksi inhottavuuksiin, vaan ihanuuksiin, sanoin nopeasti.

Se oli virhe. Isäntä ehti sujauttaa kullin suuhuni.

- Mä pulen hen poikki, sanoin.

Isäntä painoi peukalot silmäluomilleni.

- Sitten sattuu sullekin, hän sanoi. - Nyt imet sen puhtaaksi.

Pakko mikä pakko. Eihän se niin hirveää lopulta ollutkaan. Paskanhaju lähti imemällä.

- Nyt nuolet persereikää!

Sekin vielä. Isäntä kääntyi selin ja levitti kankkujaan. Onneksi hän oli pyyhkinyt itsensä hyvin.

- Helvetti! sanoi isäntä. - Täähän on kivaa!

Hän alkoi yllättäen runkata minua.

- Työnnä sormi mun perseeseen! hän käski.

Olipa pitkä sulkijalihas. Pehmeää, pulleaa tiukkuutta tuntui riittävän koko etusormen pituudelta.

Minulla seisoi kuin vietävä. Ihan kivikovana, joka oli harvinaista.

- Nussi isäntääsi, orja!

Samassa hän jo istui takaperin ohuen kaluni päälle, joka solahti helposti sisään isännän yllättyneenihastuneen hohottelun saattelemana. Hän alkoi hetkuttaa persettään ja nussi välillä lyhyin nykivin vedoin.

- Jumalauta! hän sanoi. - Tämä se vasta kivaa onkin!

- Isännän persereikä on nyt kuin vittu, sanoin.

- Nussi, orja, isäntäsi vittua!

Paskalta haisevien inhottavuuksien jälkeen olin jotenkin tavallista vastaanottavaisempi. Kikkelini oli kauan huipun kynnyksellä. Leijuin jossain toisissa maailmoissa.

- Orja nussii hyvin! isäntä tunnusti.

- Kiitos, isäntä, kiitos! Orjan pili räjähtää kohta.

- Isäntä odottaa sitä. Orja laukeaa vaan heti kun siltä tuntuu.

Sain valtavan orgasmin.

Isäntä kävi kusella.

Sillä välin tajusin hänen viisautensa. Tietenkin hän oli alun alkaenkin, empimisineen, rakentanut orjalle juuri tätä hetkeä. Tunsin olevani hänen.

Sitä tunnetta ei kestänyt kauan. Kun isäntä palasi vessasta paksu letku heiluen, päättelin että minun pitäisi vielä tarkkailla häntä useissa akteissa päästäkseni miehestä perille. Ehkä orjuudessa sittenkin on jotain, ajattelin, kun sisäisen masterinsa löytänyt isäntä nuoli tyydytettyä kikuliani puhtaaksi. Sitten hän tutki pitkällä käskevällä kielellään peräaukkoani, venytteli sitä lihavilla peukaloillaan - ja, reikäni melkein hulluksi nussimisen odotuksesta saaneen ikuisuuden kuluttua, työnsi kalunsa uudelleen sisuksiini kuin taivaan lahjan. Sitten en vähään aikaan miettinyt mitään.