Brego

Jatko-osan kanssa kestänyt aikansa mut tässä se tulee. Ja jatkoa seuraa heti kun olen viimeistellyt kirjoitukset. Pyydän anteeksi kielioppivirheitä. Mä en vaan ikinä opi.

Laurin Professori Hentomieli ilme alko kärsimään kun aloin päästä tarinan loppupuolelle, oikeestaan se oli huvittavaa ja sympaattista nähdä kuinka sen naamalla ilmeet vaihtuivat ja kuvastivat suojelua ja omistushalua mua kohtaan. "Voi vatun vatun vattu" Sitä se vaan hoki kun olin hiljentyny....jatku ja jatku. Kohta se päätti häpäisevät lausahduksensa ja katto mua jokseenkin niin että odotti mun purskahtavan itkuun tai repivän ranteeni auki. Tietty mä en niin tehny, itkut oli itketty mut minkä sille teit että silti jäi se paskanmaku suuhun haittaamaan? Lare vaihto jalkaa neuvottomana "Tiedätkö miksi se päätti tehä ton?" Pudistin päätäni tietämättömänä. "Noh mä näin sen pari viikkoa sitten Niskasen kanssa tuol terassilla. Ei se vaikuttanu mitenkään syntiseltä ja salailevalta joten ajattelin et ne on vaan kamuja. Voisko siinä olla jotain muutaki?" Vähän aikaa piti kerätä ajatuksia kunnes sain tuotua muistin syövereistä tiedon Mr. Niskasesta ja sen suhteista Joniin. "Ei ne mitään kamuja oo. Vihaavat toisiaan ja se näkyy jos ne päästää 5m säteelle toisistaan. Mut noh viha ja rakkaus on aina lähellä toisiaan." Naurahdin epävarmana siitä mitä mun pitäis nyt tuntea ku sain tietää että mun rakkaus oli ehkä pettäny mua. Monella eri tapaa, monessa asennossa, monessa paikassa...Meidän paikoissa! Viha alko kiehumaan mun sisässä ja ryntäsin eteiseen hakemaan avaimia huutaen samalla Larelle et nyt mentäis sinne puistoon.

Se seuras mua ääneti kuin tarkkaillen mun liikkeitä. Ulos päästyä mä pysähdyin vetämään syvään henkeä ja suuntasin katseeni kadulle. Lauri oli saanu mut kiinni ja päättäny että olisin normaalin papereilla tästä lähin ja lähti viemään mua puistoon ja pian meidän välil oli lämmintä kisailua ja vitsailua. Mun olo alko kohentua huomattavasti. Elämä hymyili.

Melkein puistonporteilla mut herätti ajatuksista käsi joka kohtasi mun pään herättävällä läimäyksellä. "Hei mit vittuu sä nyt teet, yrität saada mut tajuttomaksi ja hyväksikäyttää mua vai ?" Lauri vaan osotti puiston suuntaan ja ku seurasin sitä linjaa huomasin Niskasen hontelon vartalon kaukana. "Ei kai sul oo ongelmaa sen kanssa? Me voidaan mennä vaikka leffaan jos se ois parempi susta." "Ei mul mitään ongelmaa oo, ei se voi sille mitään että on joutunu Jonin seuraan. Enhän mäkään sitä voinu vastustaa." Lauri johdatti mut isomman porukan luokse puiston toiseen laitaan ja kun me lähestyttiin niitä, osa istui nurmikolla ja jutteli ja toiset pelasivat erinäisiä kesäpelejä lähettyvillä, joku hahmo ponkaisi pystyy kiljaisten kovaan äänen Laurin nimen. Sen äänen kovuus ja kimakkuus pysäytti mut hetkeksi paikoilleen ja loin uteliaan ja kysyvän katseen Lauriin, jonka huomasin kuitenkin hymyilevän ja kohottaneen kätensä tervehdykseen eikä ollut näkevinäänkään mun ilmettä.

Jätkän lähentyessä, kyllä jätkä se oli ja mikä namupala olikin! Semmoset sais kieltää lailla!, mä pääsin katsastamaan sen päästä varpaisiin (voiko mua muka syyttää siitä). Sillä ei ollu paitaa päällä ja hikisenä kimaltelevan ihon alla pullistelivat kovaakin kovemmat lihakset ja se rusketus oli tasainen ja kullanhohtoinen. Suuntautumiseni on mikä on eli mun silmät eivät edes ensin kohonneet kasvoihin vaan seurasivat karvaista vanaa joka eteni litteän mahan kautta suoraan punaisiin shortseihin jotka istuivat kieltämättä todella hyvin. "Hei Teemu tässä on Niko. Sä et olekaan ennen nähny sitä." Aijaa kyllä mä tollasen jätkän olisinkin muistanu jos aiemmin olisin törmänny. Niin tosiaan Niko oli kasvoiltaan enkelimäinen pikkupoika söpöine mutta tappavan hurmaavineen hymyineen täyden kympin jätkä! Leukaa koristi pieni parta ja täyteläisten huulien välistä pilkotti hohtavan valkea hammasrivi. Silmät siristyivät huvittuneena kun ne lopulta kohtasivat omani. "pidätkös näkemästäsi? Voisit ottaa samalla kuvan että kestää kauemmin!" Niko naurahti huvittuneesti tämän sanottuaan ja se nauru näkyi harmaissa silmissä asti. "Niin öööh...." Herää jo Teemu!Ois tehny mieli lyödä itseäni kun rupesin jumittamaan. "Heh sori jos mä tuijotin mut hei kuka ei tuijottais tommosta jätkää ku vastaan tulee." "Tossa sä Teemu olet todellakin oikeassa!" Lauri liitty meidän keskusteluun ja vilkaisi Nikoa jokseenkin ujona joka ihmetytti mua sillä aina ennen se oli vaikuttanu niin itsevarmalta. Pitäis pitää tätä tilannetta tarkasti silmällä.

Päivä kulu jokseenkin rennosti jutellessa ja pelatessa, noh ainakin Nikolla ja Laurilla näytti olevan hauskaa kieriessä "leikkitappelun" tiimellyksessä maassa toisiinsa kietoutuneina. Tämä pieni esitys aiheutti tuttuja "hankkikaa jo se huone" huutoja monelta taholta tosin hyvässä meiningissä sillä meidän kaveripiiri, tai no lähinnä Laurin, hyväksyi meidät sellaisena mitä me oltiin eli meinä itsenämme. Okei okei pitää tunnustaa ilta kyllä myös eteni kosteissa meiningeissä sillä monilla oli mukanaan pullo tai pari vettä väkevämpää ja pisti aina kiertämään ringissä. Osa päätti jopa käydä ostamassa lähikaupasta omansa ja lisätä meidän jo hieman humaltunutta tilaamme entisestään. Illan aikana huomasin jutelleeni tuntemattomien ihmisten kanssa ja päätynyt lähinnä istumaan kahdestaan yhden jätkän kanssa joka oli just muuttanut meidän pieneen kaupunkiimme. Jutellessa sain selville että sekin oli 19 ja nimi oli Nici (kyllä c:llä se kirjoitetaan, vanhemmat on joskus niiiiin outoja).

Nici ja mä huomattiin että pulloa tuli kallistettua liikaa ja suruja hukutettua pullon pohjaan mun puolelta aivan liikaa niin että kun ilta alkoi lähentyä aamua huomasimme että jalat olivat päättäneet pettää meidät ja maailma heilui muutenkin normaalia enemmän. Lauri ja Niko oli poistuneet kahdestaan jo aiemmin katsomaan leffaa Nikolle, jooh "leffaa" kaikki tietää mitä leffaa ne meni kattoo mutta sitä en tiedä mitä muuta siellä tulis tapahtumaan. Nicin oli pakko tukea mua jotta olisin päässy edes kävelee. "Hei Teme missä sä asut?" Teme, se oli sen keksimä lempinimi mulle aika söpöä sillä kukaan muu ei ollu sitä keksiny aiemmin. Mä tykkäsin siitä. "Ööööö..." Humalassa tulee unohdettua aina kaikki eikös. "Tota sinne on pari kilsaa matkaa" "Noh se selvitti asian. Sä tuut nukkuu ton humalan pois mun luona. Hei elä pelkää en mä aio hyväksikäyttää sua tai mitään." Nici nauro omalle vitsilleen ja munkin oli siihen yhdyttävä tosin en olis pannu hirveästi vastaankaa sen lähentelyjä.

"hihihhhihiihih" Nici ja minä nojailtiin toisiimme ja yritettiin tukahduttaa hihityksemme mutta se vaan aiheutti uusia naurunpyrskähdyksiä ja vaikeutti avaimen laittamista lukkoon. "Hemmetti anna ku mä yritän laittaa se. Dodih heti sujuu ku Teme on asialla! Mä olen hyvä sovittaa kappaletta A koloon B" Mä uhosin miehekkäästi ja Nici vaan kikatti sille. Se ei hirveästi boostaa egoa miehellä että toinen kikattaa sun machoilulle. Vihdoin ja viimein me päästiin sisälle ja suunnattiin suoraan makuuhuoneeseen. "Sua ei Teme varmaan haittaa jos nukut mun vieressä. Se on sikäli niin iso peti ettei sun tartte taittaa niskaasi tos mun sohvalla." Mä vaa nyökkäilin sen jutuille ja jatkoin riisuuntumistani. Ensin lähti mun housut ja sitten pienen empimisen jälkeen tiukat bokseritkin. Lopulta mä huomasin kuinka Nici oli lopettanu puhumisen ja vaan tuijotti mua suu ja silmät selällään. "Mitä nyt?" "Eiieiei ei mitään mä vaan jumitin." Kohautin olkia ja peräännyin petiä kohti ja pompahdin sille haukotellen mahtavasti.

Sitten mä asettauduin niin että tuin päätäni käsivarrella ja tuijotin Niciä kun se aloitti riisuuntumisen. Ensin lähti hihaton paita paljastaen mukavan näköstä lihasta ja ruskettunutta pintaa ja mukavan V-mallin vyötäröllä. Sen kädet hidastu kun oli aika ottaa housut pois mutta lopulta rohkaistuneena sormet alko availla vyötä ja nappeja. Kiduttavan hitaasti. Mä aloin tuntea kiihottuvani kun jokaisella napin avauksella alko paljastumaan lisää paljasta pintaa. Hemmetti sillä ei ollu alushousuja! Kohotin katseeni Nicin silmiin ja huomasin sen katsovan mua kysyvästi. Mä virnistin sille rohkaisevasti ja kehotin sitä tulemaan lähemmäs petiä. Kohottaudin istumisasentoon ja kurotin kädelläni Nicin housujen nappeihin ja avasin loputkin niistä. Mun himo oli jo aiheuttanut sen että mä vuosin kirkasta nestetta ihan hurjana ja jätin omalle reidelleni limaisen jäljen.

Kun ne housut vihdoin ja viimein luovuttivat omistuksestaan Nicin vartalon, mä nojasin taaksepäin ihaillakseni näkymää. Siinä se seiso ihanassa muovatussa kropassaan, ja jalkoväliä koristi trimmattu karvoitus, jonka keskellä oli kunnioittavan kokoinen kulli, ja sen päästä valui tälläkin hetkellä tippa nestettä. Mä en voinu hillitä itseäni vaan nojauduin sitä kohti ja kurotin kielelläni lipaisemaan sen tipan Nicin kullin päästä. Kuulin vain hiljaisen huokauksen ja arvelin saaneeni luvan johonkin muuhunkin.

Kohotin katseeni sen silmiin jotka katselivat mua anovasti ja kosketin hellästi huulillani sen kyrpää uudestaan ja uudestaan. Kun Nicin lantio nytkähti eteenpäin kuin kannustaen mua ottamaan se suuhuni mä annoin mun huuleni avautua ja hitaasti otin ensin pään suuhuni ja nuolin sitä joka puolelta. Nici huokaili ja hengitti jo raskaammin ja nopeasti ja päätin poikaparan päästä kärsimyksistään. Yhdellä liikkeellä mä olin ottanut sen kyrvän kokonaan suuhuni ja imin ja nuolin sitä paremmin kuin ikinä ennen. Mä tunsin oman kyrpäni vaativat vapautusta ja jomottavan mun reisieni välissä. Mutta olin niin keskittynyt Nicin tyydyttämiseen että asia ei hirveästi haitannut. Nici kesti kunnioittavan kauan ja kun se alko lähestymään huippuaan sen kädet ohjautuivat mun pääni ympärille ja työnsivät mua niin että ottaisin sen kyrvän syvemmälle samalla kun lantio varmisti työnnöillään nopeuden oikean tahdin. Sisään, ulos. "Teme!" Mä tunsin kuinka sen kyrpä alko paisumaan mun sisälläni ja työnnöt tulivat epäsäännöllisiksi ja minä poika vaan lisäsin kielityötä ja imua. Nici päästi ihme ääneen ennen kuin tunsin kuinka sen sperma alko täyttämään mun suuni ja ennen kuin älysin alkaa niellä sen ihanan makuista nestettä.

Kokemuksesta tiesin että joskus homma voi alkaa tuntumaan liian herkältä ja mä päästin Nicin suustani ja vedin sen rennon vartalon mukanani sänkyyn. Humala ja laukeaminen saattoivat Nicin sammumistilaan ja se pysty enää vain kuiskaamaan mun korvaani " Teme sä oot niin ihana. Jää mun luokseni." Ja samalla hetkellä sen hengitys tasaantui ja alkoi kuulua tuhinaa jotka osoittivat Nicin vaipuneen unien ihanaan maailmaan. Mäkään en enää jaksanut edes miettiä omaa laukeamistani sillä humala vaati veronsa multakin. Mä vedin peiton meidän molempien ylle ja kurotin kädelläni Nicin ympäri vetäen sen mun syliini ja mä nukahdin huulet sen huulilla kesken suukkoa. Mä nukuin hyvin.

Jatkuilee : ) Toivottavasti nautitte. Palaute on tervetullutta!!