Antti

Terveisiä Milanosta! Mul on tässä aamupäivällä omaa aikaa, ennen kun sitte iltapäivällä lähen tutustuun Valerion firmaan, ja jotenkin tuli mieleen, et käyn kattomassa sähköpostia. Olin saanu palautetta tarinasta, jotkut kyseli jatkoa, ja joku oli kirjottanu pitkän viestin mulle kannustusta. Kiitos kaikille, erityisesti siitä pitkästä viestistä.

Voisin kertoo eilisestä päivästä. Kone laskeutu Milanon kentälle kuudelta tätä paikallista aikaa. Kyllä mun mielessä lentomatkalla pyöri kaikenlaisia ajatuksia. Aika lailla aattelin, et mitähän porukka töissä oikeen aattelee tästä mun matkasta. Ei oo ihan tavallista, et meikäläinen lähtee tällaselle työmatkalle. Tai suoraan sanoen, tää on eka kerta yksin, kerran olin pienen porukan mukana sellasella messumatkalla. Ja mä olisin siellä koko viikon! Olikohan Pekka, se mun pomo, kertonu kaikille, et Valerio oli homo? Ei se ite mitenkään selkeesti mulle vinoillu, mut kun se toivotti hauskaa matkaa, niin vähän tuli sellanen tunne, et varmaan se aatteli jotain likasta.

Ja sitte tietenkin aattelin, et mitä Milanossa oikein tulee tapahtuun. Käykö Valerio heti mun kimppuun? Ja miten mä siihen reagoin. Toisaalta ällötti ja kauhistutti se mitä Valerion Suomen vierailulla oli käyny. Toisaalta taas... en kai mä ois tänne suostunu lähteen, ellei mua ois piinannu ne muistot siitä, miten eläimellisen kiihottavaa oli ollu antautuu Valeriolle.

Valerio oli mua lentokentällä vastassa. Sillä oli mukana joku nuori kaveri, joka kanto mun matkatavaroita ja laitteli niitä auton takapaksiin, ja mä luulin, et se oli vaan kuskina sieltä firmasta. Valerio vei mut hotellille, ja jäi oottelemaan sinne baariin, sillä aikaa kun mä kamat huoneeseen ja siistiydyin vähän. Sitte lähettiin johonkin ravintolaan syömään.

Siinä vaiheessa mä aloin ihmetteleen, et se nuori kuski tuli mukaan, vaikka mentiin kävellen. Sitte jostain niitten jutuista mulle välähti, et ei se mikään firman kuski ollukaan, vaan Valerion poikaystävä! Kyllä mua nolotti tollanen moka, vaikka en mä tiiä, huomasko ne ite mitään. Mä aloin sitte kattoon sitä kaveria tarkemmin. Se oli mun ikänen, eli jotain 24-25, ainakin 20 vuotta Valerioo nuorempi. Sen nimi oli Claudio. Melkosen komea kaveri, olis voinu olla vaikka joku malli tai sellanen. Italialaiseen tapaan tumma, mutta silmät sillä oli ihan huomiotaherättävän siniset. Aattelin, et se oli just sellasta tyyppiä, mihin suomalaiset naiset retkahtas. Mutta Claudio tais tykätä enemmän sellasista vanhemmista herrasmiehistä niin kuin Valerio.

Se ravintola oli hemmetin tyylikäs, valkoset pöytäliinat ja tarjoilijat hääri koko ajan ympärillä. Ihan asiallisesti siinä aterioitiin, ja se kestikin aika pitkään. Juteltiin ihan tavallisia juttuja. Valerio kerto, et ne oli menossa kattoon Torinon olympialaisten pujottelukisaa, ja mä tietysti hehkutin Palanderia, mut Claudio oli varma et Rocca voittaa. Claudio kerto, et se itekin harrasti laskettelua, oli junnuna ihan kilpaillukin. Sekin sitte paljastu, et jossain after-ski paikassa se oli Valerioonkin tutustunu.

Siinä vaiheessa kun jutut alko mennä vähän henkilökohtasempiin, niin mun ajatukset alko laukata aika villeinä. Rupesin aatteleen Valerioo ja Claudioo, no, arvaatte varmaan. Et mitä ne mahtaa harrastaa sängyssä. Ja sitte mä aattelin, et tais sittenkin jäädä Valeriolle antamiset tältä matkalta, kun sillä kerran oli poikaystäväkin. Toisaalta Claudio jutteli mulle sen verran vilkkaasti ja katteli mua sillä lailla, et mun kävi mielessä, et se tais olla niinkun kiinnostunu musta. Ja sekin alko tuntuu musta vähän kiihottavalta. Olihan se kuitenkin sellanen naisten unelma, ja nyt se kuitenkin katteli mua.

Sitte aterian jälkeen Valerio ja Claudio ehotti, et mä lähtisin käymään niitten luona. Ne asu kuulemma ihan siinä lähellä, sen takia ne oli sen hotellinkin mulle valinneet. Mun alko kyllä melkosesti kihelmöimään ihoa, sillä musta alko näyttää, et ne kumpikin katteli mua jotenkin pitkään ja toiveikkaan näkösenä. Mut mä aattelin, et ehkä mun ajatukset laukkas vähän liikaa, ja olihan se vaan ihan mukava nähä, miten tollanen liikemies poikaystävänsä kanssa oikein asu.

Se oli sellanen vanha kerrostalo. Hissi oli ahdas ja natiseva, ja musta tuntu, et Claudio tahallaan tunki itteään ihan muhun kiinni, vaikka eihän siellä tosiaan liikaa tilaa ollu. Valerion ja Claudion kämppä oli iso mutta sokkeloinen. Mulle jäi epäselväksi, kuinka monta huonetta siinä oli, ainakin viis tai kuus, ja kun niitten läpi pujoteltiin keittiöön, niin musta alko tuntuu, et mä en enää olis osannu takas ulko-ovelle.

Ne tarjos mulle vähän juomaa, mut nyt mä huomasin selkeesti, et tunnelma oli muuttunu. Ne katteli mua paljon avoimemmin. Ja sitten Claudio sanokin jotain sellasta, et mä olin just niin komea kun Valerio oli kertonu. Eli Claudio tiesi kaiken siitä meidän jutusta siellä Helsingissä!

Sitte ei mennykään enää kauaa, kun Claudio jo tuli meikäläisen iholle. Mulla kävi vielä siinäkin mielessä, et ei mun ollu mikään pakko suostua, et mä voisin sanoo kiitos ei ja lähtee pois. Mut enhän mä tietenkään tehny mitään. Annoin Claudion puristaa mut itteään vastaan ja vastasin arasti sen suudelmiin. Jotenkin mua kutkutti se ajatus, et Suomessa moni nainen olis riemusta kiljuen vaihtanu mun kanssa paikkaa. Mut Claudio ei halunnu niitä naisia. Se halus mut.

Valerio katteli vierestä, kun Claudio alko käydä kiihkeemmäks, ja mä tajusin kuvion. Valerio halus tarjota mut poikaystävälleen extraherkkuna. Mä oon varmasti jotenkin outo, mut musta se oli vaan kiihottava ajatus. Päädyttiin siitä sitten aika nopeesti makuuhuoneeseen, ja Valeriokin tuli auttamaan Claudiota mun riisumisessa. Helvetti, kaksi homoa meikäläisen kimpussa, ja meikäläisellä vaan jo seisoa jökötti kiihkosta! Kaverit taiko jostain kondomin, ja rullas sen meikäläisen kalun päälle.

Nyt viimestään mun on pakko myöntää, et mä nautin olla miesten pantavana. Mä tulin ihan villiksi, kun ne molemmat, Claudio ja Valerio alko suudella ja hyväillä ja runkata ja imee mua. Claudio varsinkin tuntu tykkäävän imemisestä. Se tuntu olevan vähän passiivisempi osapuoli kun Valerio, vaikka miehekäs kaveri olikin. Se ois halunnu mun hyväilevän sitä ja se veti mut päälleen, ja kai se olis halunnu sitäkin, et mä olisin pannu sitä perseeseen, mut ei musta ollu oikeen muuhun, kun vaan olemaan siinä niiden kahden kähmittävänä. Sekin oli jo sietämättömän kiihottavaa.

Sitten Claudio alko taas imemään mun munaa, se osas tehdä sen helvetin taitavasti, ja se osas hellittää aina just vähää ennen kun meikäläisestä alko tuntuu, et kohta tulee, ja sitte hetken päästä taas uudestaan, niin että mä lopulta suorastaan rukoilin sitä päästämään mut piinasta. Ja päästihän se. Multa tuli sen suuhun. Makasin siinä voipuneena ja kattelin vierestä, miten Valerio tunki kaluaan Claudion perseeseen, ja molemmat tuntu nauttivan hommasta mielettömästi. Mua alko välittömästi kiihottaan uudestaan, ja mä tunsin kummallista mustasukkasuutta. Vaikka suoraan sanoen oli tosi kiihottavaa kattoo vierestä kahden miehen panoa, niin jotenkin mä kuitenkin aattelin, et mä olisin halunnu olla ite pantavana siinä.

No, Valerio rynkytti aikansa Claudion sisällä ja sitte se alko vaikeroimaan ja laukes siinä. Claudio ei ollu vielä lauennu ja se ois halunnu mun imevän sitä, mutta kun mä aloin arkailemaan, niin Valerio hoiti sen homman.

Siitä se tilanne sitten rauhottu, ja mä aloin tekeen lähtöö hotellille. Valerio ja Claudio vannotti mua, et mun täytyy tulla joka ilta niitten kämpille, eikä mulle tullu ees mieleen, että kieltäytyisin. Mä en ollu saanu munaa perseeseen, ja mä halusin sitä vielä tällä matkalla! Mä halusin antautua miehelle ja tuntee itteni lutkaksi! Tuntu tosi riettaalta ajatus, että olisin koko viikon täällä näitten kahden homon pantavana.

Nyt kun aamulla kirjottelen näitä, niin taas käy sellanen tuttu puistatus. Oonko se tosiaan mä, joka tekee tällasta ja kirjottaa tällasia. Mut sen verran mä oon nyt itestäni oppinu, et turha väittää itelleen vastaan. Nyt jo tuntuu vaikeelta keskittyä työasioihin, kun tuleva ilta vaan pyörii mielessä.

Laittakaa vaan lisää kommentteja, niitäkin oli kiva lukea. Varmaan kerron sitten myöhemmin, mitä muuta matkalla tapahtuu.