Tää homma tapahtu mulle pari kuukautta sitten, ja on pyöriny sen jälkeen mielessä. Varsinkin nyt kun asia taas on tietyllä tapaa ajankohtanen. Jos vaan saisin omat sekavat ajatukset järjestykseen. Ehkä tää kirjottamine auttaa.
Kaikki alko siitä, kun mun pomo Pekka kutsu mut palaveriin. Italiasta oli tulossa joku tärkee asiakas neuvottelemaan isosta sopimuksesta, ja Pekka halus mut mukaan suunnittelemaan vierailun ohjelmaa.
- Tää on nyt aika nolo juttu, Pekka alotti. Se näyttikin erittäin vaivautuneelta.
- Tässä on kyse erittäin isosta tilauksesta. Voi sanoo, että nyt ratkeaa monen ihmisen työpaikka. Jos me ei saada tätä tilausta, niin sitten on piru merrassa.
Ihmettelin, mikä asiassa nyt niin noloo oli. Kyllähän mä tiesin tilanteen. No ei mun tarttenu kauaa ihmetellä.
- Nyt olis erittäin tärkeää, että kaikki menee hyvin tämän italialaisen kaverin kanssa, joka tulee neuvottelemaan tilauksesta. Punotus Pekan kasvoilla sen kun syveni. - Se ilmotteli tossa, että haluis tutustua vapaa-ajalla kaupungin yöelämään. Mä aattelin, että jos sä voisit viedä sen kierrokselle...
- Mä? No, kyllähän se mulle käy. Mut mikset sä mee ite?
- Tota kun asia on nimittäin niin, Pekka kakisteli. - Sä kun oot tollanen nuori ja tyylikäs kaveri. Tiedätkin paikat paremmin kun meikäläinen. Ja se varmaan viihtys sun seurassa paremmin. Se kaveri kun on tota niinkuin ... homo.
Nyt sävähdin mäkin punaseks.
- Ja minkä tähen sä aattelit, että mä olisin parempi jonkun homon...
- Älä nyt hermostu. En mä tietenkään tarkota, että sun pitäs ... no ... harrastaa seksiä sen kanssa tai jotain. Mutta mä oon tällänen keski-ikänen kaljamahanen ukkomies, ja varmaan se viihtyis paremmin tollasen urheilullinen nuoren miehen seurassa. Helvetti, täs on kyse niin isoista asioista, että mikään ei saa mennä pieleen sen kanssa. Pitäsit sille vaan seuraa, että se olis hyvällä tuulella vielä seuraavana aamuna neuvotteluissakin.
- Siis mä en rupee jollekin homolle flirttailemaan jonkun tilauksen vuoksi, mä ilmoitin närkästyneenä. Pekka näytti entistä hämmentyneemmältä ja yritteli tyynnytellä mua.
- Ei mitään sellasta, ei mitään sellasta, hän hoki. - Mutta aattele kuinka monen työpaikka tässä on kyseessä.
No, kyllähän mä sitten suostuin hommaan. Kai mä nyt voisin sen äijän johonkin homopaikkaan viedä, vaikka jo se oli musta aika paljon pyydetty. En sellasissa nimittäin tavannu käydä. Ajatus ei millään lailla innostanu mua. Pidin itteeni täysin heterona. Joskus olin jotenkin harhautunu pohtimaan, et mitä ne homot oikein keskenään teki, ja täytyy sanoo, et aika luonnon vastasilta ne kullin imemiset tai perseeseen panot tuntu. Tai ees suuteleminen! Ei kiitos.
Mua jännitti sen äijän tapaaminen. Millainen limanen iljetys se mahto olla? Mä olin vähän yllättyny kun sitten viimein näin sen. Se oli sellanen alta viiskymppinen tyylikäs liikemies, ei mistään ois arvannu, et se oli homo. Vaikutti kaikin tavoin ihan asialliselta ja työhönsä paneutuneelta, ja Pekka huokaili, et oli tulossa rankat neuvottelut. Firman naiset sen sijaan tuntu olevan hyvinkin ihastuksissaan. Äijä oli niitten mielestä varmaan ihan komea. Olihan se ikäsekseen ihan treenatun näkönen, ja paksu tumma tukka oli sillai tyylikkäästi harmaantunu. Sen nimi oli Valerio.
No, sitte tuli sen iltaohjelman aika, ja kun Pekka kerto Valeriolle, et mä lähtisin sille kaupunkia näyttään, niin ensimmäisen kerran mä huomasin Valerion katseessa ja hymyssä jonkin pilkahduksen.
- Oikein mukavaa, se sano. Valerio puhu englantia ihan sujuvasti, mutta sillä oli sellanen hauska italialainen aksentti. Veeeery nice, se venytti.
Mua hermostutti edelleen, et mitä illan mittaan oikeen tapahtuisi, mut ei enää niin paljoo, nyt kun olin tutustunu Valerioon. Mentiin ensiksi syömään kalliiseen ravintolaan (firma makso tietenkin) ja Valerio kyseli kaikkee Suomesta ja sitte puhuttiin elokuvista ja musiikista. Yllättävän helppo sen kanssa oli jutella, vaikka työasioista ei enää puhuttukaan, siinä aterialla nautittu viini ehkä vielä helpotti mun kipsiä. Sitten kyselin millaseen paikkaan se haluis seuraavaksi, ja se ehdotti suoraan jotain gay-paikkaa. Mä sanoin okei, mut selostin Valeriolle tarkkaan, et mä ite olin täys hetero.
- Harmi, Valerio virnisti mulle, mutta ei se nyt kauheen pettyneeltä näyttäny.
Siitä sitten siirryttiin yhteen homokapakkaan. Oli vielä aikasta, eikä siellä ollu paljoo väkee. Meno oli kaikin puolin rauhallista, mikä musta oli ihan hyvä juttu, vaikka sitte toisaalta aattelin, et Valerio olis ehkä kaivannu vähän vilkkaampaa toimintaa. Vaihettiin paikkaa. Sielläkin oli hiljasta, mut siellä soi kuitenkin musiikki, ja jokunen miespari nojaili toisiinsa tanssilattialla. Se näytti musta tosi oudolle.
- Haluisitko tanssia, Valerio ehdotti mulle. Mä kieltäydyin jyrkästi, ja sitte pelästyin, et olin liiankin tyly. Ettei Valerio vaan loukkaantuisi.
- Ai niin, sinä olit täysin hetero, Valerio sanoi ja hymyili ja katsoi mua jotenkin pitkään. Musta tuntu, et mä punastuin. Ihan kun siinä nyt olis jotain pahaa jos oli hetero.
Ei se Valerio kuitenkaan mitenkään näyttäny olevan loukkaantunu tai huonolla tuulella, vaikka mä sen torjuinkin. Se jutteli edelleen vilkkaasti, ja mä aattelin, et lpppujen lopuksi se oli aika hyvä tyyppi. Paikka alko vähitellen täyttyä, vaikka ei sinne arki-iltana hirveesti väkee kertyny, ja mä huomasin, miten jotkut homot loi meihin pitkiä katseita. Mun mielessä kävi, et ne varmaan luuli, et me ollaan pari.
Sitten Valerio kävi hakemassa jotain nuorehkoa kaveria tanssimaan, ja mullekin tuli pari äijää jotain ehdottelemaan, mut mä tyrmäsin niitten ehdotukset heti. Sitten Valerio tuli tanssimasta.
- Suomalaiset miehet on oikein komeita, mutta ei täällä ole ketään yhtä komeaa kuin sinä, Valerio sanoi yllättäen. Mä kakistelin, et mitähän tohon nyt sanoisi, ja mä huomasin, että Valeriota vähän nauratti se hämminki, minkä se oli saanu aikaan.
- Tule nyt tanssimaan yhden kerran, niin sitten minä lähden tyytyväisenä hotellille nukkumaan, Valerio houkutteli nauraen. En tiedä mikä muhun meni, jotenkin mä aattelin, et jos mä yhdellä tanssilla saisin pidettyä Valerion tyytyväisenä, niin se uhraus kannatti tehä firman edun nimissä.
- No yhden ainoan tanssin, mä suostuin. Valerion kasvoille nousi aidon yllättyny ilonen hymy.
Tuntu oudolta, kun Valerio kiersi kätensä mun ympärille ja paino mut itteään vasten. Mä yritin työntää sitä vähän kauemmas, mut Valerio oli määrätietonen, ja painautu ihan mua vasten. Lopulta mä annoin periksi. Valerio ohjaili meidän hidasta tanssia lyhyin askelin, ja mulla oli koko ajan erittäin epätodellinen tunne. Jumalauta, mä tanssin miehen kanssa!
Me oltiin saman mittaset, ja Valerio työnsi poskeaan mun poskea vasten. No, kyllä mä tän yhen tanssin kestän, mä aattelin. Sitten se alko kuiskuttaa jotain mun korvaan sillä hassulla aksentillaan.
- Sä oot komea poika. Italiassa ei oo tollasia vaaleita kavereita. Saduissa kaikki prinssit on just sun näkösiä. Sä oot oikee unelmaprinssi.
Kohta se yrittää suudella, mä aattelin ihan paniikissa. Pitikin lähtee tanssimaan! Olin varmaan juonu liian monta paukkua. Nyt jos se yrittää suudella, ja mä torjun sen, niin sitten se suuttuu ja kaupoista ei tuu mitään ja firma joutuu irtisanomaan, ja omakin työpaikka on vaarassa. Ja eikö just sillä hetkellä Valerio painanut huulensa mun poskelle ja vaikka mä kuinka koetin vetää kaulaa kauemmas, niin Valerion huulet veny vaan perässä.
- Yks kunnon suudelma, Valerio huohotti mun korvaan. - Muuta en pyydä kun yhen kunnon suudelman.
Ja sillon sen huulet jo painu mun huulia vasten. Ensin puristin vaan huulet yhteen ja aattelin, et nyt tapahtu katastrofi, mut sitten mulle jotenkin tuli sellanen olo, et mitä hittoo, tehään tää homma nyt sitten oikein kunnolla. Sittenhän voin sanoo, et oon kerran elämässäni suudellu miestä. Ja niinpä mä lopulta vastasin Valerion suudelmaan, ja se alko tunkee kieltään mun suuhun ja mua ällötti, mut aattelin et antaa äijän nyt suudella, enkä enää pyristelly vastaan. Kun se viimein maltto lopettaa, se huokas tyytyväisenä, ja vei mut sitten saman tien pois tanssilattialta.
- Nyt voin kuolla onnelisena, se sano mulle nauraen. Mä taisin punottaa aika lailla.
Lähettiin sitten kohti Valerion hotellia. Mentiin kävellen, kun se oli ihan lähellä. Valerio katto kelloo, ja sano, että ei ollu vielä myöhä.
- Tule vielä yhelle drinkille mun huoneeseen, Valerio ehdotti.
Jälkeenpäin mä oon ihmetelly, et minkä takia mä suostuin. Mä en vaan ajatellu sillä hetkellä. Olin tietysti juonu sen verran liikaa, et aivot ei enää pelannu. Teki mieli lisää viinaa, ja Valeriokin oli alkanu tuntua ihan mukavalta tyypiltä. En tiiä. Jotenkin mä vaan lähdin Valerion huoneeseen.
Siellä Valerio alko sitten tietenkin lähennellä. Jos mä ees oisin älynny heti kieltää ja lähtee, mut ei. Yhtäkkiä vaan oltiin sellasessa tilanteessa, et Valerio työnsi taas kieltään mun suuhuni, ja alko napittaa mun paitaa auki. Mä olin aivan kauhusta jäykkänä. Nyt se luulee, et pääsee paneen mua! Muuta mä en osannu aatella, enkä tehä. Mä vaan annoin sen napittaa mun paidan auki ja kiskoa sen päältä. Ei helvetti, äijä oli jo ihan himoissaan! Nyt jos mä torjun, niin sitten se vasta suuttuu!
Mutta oli siinä toinenkin juttu. Niin paljon kun mua ällöttikin ajatus seksistä Valerion (tai kenen tahansa miehen) kanssa, niin jotenkin ne kauhukuvat oli alkanu mua kiehtookin. En osaa selittää, mut jotenkin vaan se tilanne alko tuntuu myös kiihottavalta. Et tollanen tyylikäs italialainen liikemies halus mua ihan hulluna. Ja niinpä mä en sitten tehny mitään, kun Valerio alko kouria mun haaroja, enkä pannu vastaan, kun se kumos mut sängylle ja hyppäs päälle.
Se huohotti jo raskaasti ja suuteli mua, höpötti mun korvaan miten komee ja seksikäs mä olin ja mä tunsin, miten se paino lanteitaan mun lanteita vasten ja hiero kovana jököttävää kaluaan kun haaroihin. Ja mä tajusin, että mulla ittellänikin alko kalu herätä!
Sitten Valerio alko riisua mun housuja ja omia vaatteitaan ja se huudahteli ilahtuneena, kun näki kasvavan seisokin mun haaroissa. Kohta oltiin molemmat alasti ja Valerio oli suineen mun kalulla, ja mua inhotti ja kiihotti yhtä aikaa. Mutta mä luulen, et Valerio oli ollu niissä puuhissa ennenkin, niin tasan tarkkaan se ties, mikä tuntu hyvältä. Kohta mullakin jökotti täysi seisokki.
Sitten Valerio pyysi, että mä oisin imeny sen kullia. Mä pyöritin päätäni silmät kauhusta laajentuneina, mutta kun Valerio ohjasi mun päätä haaroihinsa, niin en mä voinu muuta kun tuijottaa sen mahtavaa suonikasta kullia. Valehtelisin, jos väittäsin, et mun ei tehny mieli tarttua sen kulliin, mutta suullani en olis kyllä siihen koskenu, ellei Valerio ois niin määrätietosesti työntäny mun suuni sitä vasten. Hitto että se tuntu vastenmieliseltä - ja kiihottavalta. Etenkin se et Valerio pakoti mut siihen. En osaa selittää, mut mua oli entistä enemmän alkanu kiihottaa se ajatus, et Valerio halus mua ja et se nautti mun kanssa olemisesta. Mä halusin antaa sille nautintoo! Jotenkin Valerion tahtoon alistuminen kiihotti mua.
Niinpä kun Valerio alko touhuta mun perseellä, mä en ees mielessäni vastustellu sitä. Päin vastoin. Mä en ois ikinä voinu uskoo sitä etukäteen, ja nyt jälkeen päinkin mä ihmettelen, mut sillä hetkellä mä halusin, et Valerio panis mua perseeseen. Enkä vaan halunnu. Mä huusin sen ääneen sille.
- Pane mua perseeseen! mä vaadin. - Pane mua!
Eikä Valeriolla tietenkään ollu mitään sitä vastaan.
Ai helvetti että se sattu, kun Valerio alko työntää paksua kaluaan mun sisälle. Mut se kipu ei ollu mitään sen rinnalla, miten kiihottavalta se musta tuntu. Tunsin itteni joksikin lutkaksi, joka antaa persettään homolle, ja se tunne oli eläimellisen kiihottava!
Ja sitte kun Valerio vihdoin sai kyrpänsä mun sisälle, ja alko pumpata siellä nautinnosta huohottaen, niin jopa se paksu kalu siellä sisällä alko tuntua hyvälle.
- Pane, pane, nauti, pane, mä taisin huohottaa ihan suomen kielellä ja mun huudot sekottu Valerion rytmikkäisiin nautinnon karjaisuihin. Ja sitte mä tunsin, et Valerio tuli mun sisällä ja vaikka rynkytys loppu siihen, niin mä tunsin, et mäkin laukesin ihan vaan siitä ajatuksesta, että mä olin antanu jollekin homolle perseeni ja tarjonnu nautinnon panna mua.
Voitte arvata et mulla oli sen jälkeen aika sekavat ajatukset. Valerio ois halunnu vielä suukotella ja hellitellä mua, mä kestin sitä vähän aikaa, mut sitte tuli sellanen olo, et haluun pois omaan rauhaan ajatuksia järjesteleen. Tuntu aivan käsittämättömältä, et mä, omasta mielestä puhdas hetero, olin suostunu tollaseen, ja vielä käsittämättömämpää oli se, et mä nautin siitä antautumisesta niin helvetisti.
Mä luikin pois Valerion hotellihuoneesta. Lähtiessä se vannotti mua, että kun sopimus meiän firman kanssa on tehty, niin mun pitää tulla Italiaan tutustumaan Valerion firmaan. Hätäpäissäni mä lupasin, ja sitte vasta tajusin, et Valerio oli puhunu sopimuksesta niinkun varmasta asiasta. Olikohan se päättäny sen asian jo aiemmin, vai tekikö se päätöksen just sillon? Jotenkin musta vaan jäi tuntumaan, et mä taisin olla meiän firman paras neuvottelija antamalla persettä Valeriolle...
Sopimushan siitä tuli, ja nyt on sitten sekin sovittu, et mä oon menossa ens viikoks Italiaan, Valerion firmaan tutustumaan. En tiiä. En mä mitenkään tunne, et oisin muuttunu homoks, tai että olisin alkanu katteleen miehiä sillä silmällä. Yhtään ei oo tehny mieli ottaa uusiksi. Mutta nyt kun tiedän, et tapaan Valerion taas ihan kohta, niin oon taas alkanu jauhaan tota kokemusta. Kyllähän mä arvaan, millasia odotuksia Valeriolla on meidän tapaamisesta. Ja kyllähän se ajatus saa mut levottomaksi. En voi mitään sille, et jokin siinä ajatuksessa kiehtoo, et oon lähössä Italiaan huoraamaan Valerion kanssa ...
Saatte kommentoida mun tarinaa. Kiinnostaskohan ketään jatkossa kuulla, miten se mun Italian keikka menee?