Miia

Jatko-osa aiemmin julkaistulle ykkösosalle...

*****

”Niko” ja rivi numeroita perässä kännykän näytöllä. Sami lojui selällään sängyllä ja pyöritteli puhelinta kädessään. Winamp arpoi biisejä koneelta ja elokuun ilta oli jo aikaa pimentynyt yöksi. TV:ssä valvoi enää maikkarin yöchatin pissis ja uskolliset pappa betalar -faninsa lipomassa kieli ruskeana. Sami ei tiennyt, mitä tehdä. Hän halusi soittaa, halusi soittaa paljon, mutta samalla hän oli häpeissään päivällä tapahtuneesta ja omista reaktioistaan. Niko oli jättänyt hänet hölmönä keskelle eteistä muna pystyssä ja oli vienyt kuin pässiä narussa. Helvetti, mikä idiootti hän oli. Kuitenkin samaan aikaan Sami muisti Nikon lämmön ja kiihkon. Niko oli halunnut yhtä paljon häntä. Sami muisteli sitä, miltä Niko tuntui. Nikon kädet puristamassa hänen ranteitaan, hiukset kutittamassa kasvoja. Miltä Nikon sukat olivat tuoksuneet hänen nenäänsä, miltä Nikon käsi oli tuntunut hänen kalullaan puristaessaan. Sami huokaisi. Hänen oli ollut pakko runkata. Hän epäili Nikonkin valvovan vielä. Ainakaan Nikolla ei olisi seuraavana päivänä sen aikaisempaa herätystä kuin hänellä itselläänkään, ei mitään pakollisia menoja. Sami rohkaisi mielensä. Menkööt! Hän painoi vihreää luuria.

- Niko…, ääni puhelimen toisessa päässä oli hajamielisen kuuloinen, mutta ei uninen.

- Sami tässä moi. Mä aattelin soittaa. Et kai sä ollu nukkumas?, Samia jännitti.

- En mä ollu… Mä ootinkin, et sä soittaisit. Kiva ku soitit., Nikon äänestä kuulsi helpotus. Ehkä hänkään ei ollut ihan varma, että oliko koko homma kussut sormille.

He juttelivat hetken ympäripyöreitä. Molemmat väistivät päiväistä välikohtausta taitavasti kuin sitä ei olisi ollutkaan. Sami kuunteli mielellään Nikon ääntä ja naurunpyrskähdyksiä. Lopulta hän rohkaistui kysymään Nikoa käymään. Nyt, keskellä yötä. Tekosyiden keksiminen kuulosti typerältä, koska molemmat tiesivät miksi, mutta se tuntui jotenkin välttämättömältä. Eikä Niko kieltäytynyt. Puoli tuntia, Niko oli sanonut, puoli pirun pitkää tuntia. Sami hymyili lopettaessaan puhelun.

Samin ikkuna oli auki ja kun hän pinnisteli kuuloaan, niin saattoi vajaan puolen tunnin kuluttua kuulla pyörien kolinan kiveyksellä. Seuraavaksi soi alaoven ovikello, jonka avauspainiketta Sami lähes hypähteli painamaan ja avasi kämppänsä oven samalla. Hän tunsi perhosia vatsanpohjassaan.

Nikon saapuessa perhoset lehahtivat lentoon. Nikolla oli samat vaatteet kuin päivällä ja hymy yhtä kaunis. Sami odotti häntä eteisessä Eikä Niko malttanut edes riisua kenkiään, vaan painoi Samin suoraa eteisen seinää vasten ja suuteli. Suudelmasta paistoi pidäteltyä halua ja se sai Samin syttymään käsittämättömällä tavalla. Kaupungin kaunein skedekundi suuteli häntä hänen asuntonsa eteisessä eikä hän ollut koskaan halunnut ketään yhtä paljon. Ilma oli nopeasti raskas halusta.

- Mä tiesin, et sä soittaisit…, Niko kähisi hänen Samin huulia vasten ja haparoi käsillään Samin lantiota.

- Mm-mh…, Sami mutisi hänen huuliaan vasten myöntymyksen merkiksi.

Samin kädet sivelivät Nikon niskaa. Niko tuoksui hyvältä, huulet maistuivat hiukan piparminttupurkalta. Huulet painuivat vaativina Samin huulia vasten ja Nikon sormet tuntuivat yhtä vaativilta. Kuumilta. Sami tunsi veren virtaavan kaluunsa taas hullun lailla ja hän toivoi mielessään Nikon päästävän hänet piinasta. Edes koskettavan sitä vähän. Mutta Niko ei antanut halulleen periksi, kiusasi vaan Samia olemalla niin mielettömän ihana ja ajamalla Samin ihan hulluksi. Niko irrottautui lopulta ja potki tossut jalastaan eteisen nurkkaan. Sen jälkeen hän siirtyi Samin sängylle ja Sami seurasi kiltisti perässä. Sänky narahti hiukan Nikon hypätessä selälleen sille ja virnistäen Samille rohkaisevasti. Sami ajatteli epävarmana, että mihin tämä johtaisikaan. Osaisiko hän todellakaan mitään. Niko tuntui osaavan kaiken. Onko yleensä ottaen mitään, missä Niko ei olisi hyvä? Nikon silmissä tuntui tuikkivan tähdet ja Niko siveli kaluaan housujen läpi. Sami huomasi sen sykkeen ja tuntui, että räjähtäisi ihan juuri.

Winamp oli päässyt sillä välin soittolistansa loppuun ja kaiuttimista kuului enää kohinaa. Jokainen liike aiheutti äänen, jotka Samin kuumeiset aivot rekisteröivät. Sängyn narahduksia, huokauksia, farkkukankaan kahinaa. Hän katseli Nikoa. Järjettömän kaunis jätkä. Hänen katseensa liukui alaspäin… Kuluneet lökärit, joiden etumusta Niko hieroi kevyesti.. alaspäin.. kauniit nilkat ja valkoiset sukat. Sen enempää miettimättä Sami polvistui sängyn viereen. Hän aloitti alhaalta, sukista. Nuuhki ja siveli. Niko lopetti kalunsa hieromisen ja tyytyi katselemaan Samia kyynärpäihinsä nojaten. Sami ei ollut koskaan tehnyt näin, ainoastaan fantasioissaan, joiden tahdissa runkata, ja hän totesi kiihottuneena toteuttavansa täyttä unelmaa nyt. Sukista ylöspäin, nenä viistäen farkkujen pintaa ylös asti. Nikon kalu sykähteli hänen edessään valmiina.

- Haluisiksä imeä sitä?, Niko kysyi hengästyneenä ja siveli Samin päätä ohjaten sitä haarojaan kohti.

- Joo… Paljon…, Sami vastasi arasti.

Vastaukseksi Niko painoi Samin pään kaluaan vasten ja Sami tunsi poskensa alla se sykkivän. Sami haparoi Nikon lökäreitä auki. Vyönsolki kilahti terävästi hänen korvansa juuressa. Sami hapuili housut ja boxerit alemmas ja huomasi samalla pienen tribaalitatuoinnin Nikon alavatsalla. Mustista kiemuroista koottu lohikäärme. Se liikahteli hengityksen tahtiin ja kun Sami kosketti sitä kielellään, iho värähti Nikon huokaistessa hiljaa. Sami liikutti kieltään alemmas ja kaivoi lopulta boxereista ulos Nikon kuuman kalun. Se oli kivikova. Hän otti sen huuliensa väliin ja imi varovasti pyörittäen kieltä terskalla. Siitä oli kauan, kun Sami oli viimeksi imenyt kalua. Sekin oli känninen kokeilu ja hätäinen pikatoimitus biletysillan jälkeen. Tuskin sellaiset ikinä jättää niitä hohdokkaimpia mielikuvia. Nyt tilanne oli aivan toinen ja Samia jännitti, mutta samalla hän vain halusi imeä tuota kalua Nikon käden painaessa hänen päätään alaspäin.

Nikon hengitys kiihtyi ja muuttui pidätellyiksi huokauksiksi ja inahduksiksi. Sami jatkoi imemistä, hän oli iloinen siitä, että osasi sentään jotain. Häntä kiihotti valtavasti sekä kova kalu hänen suussaan, että Nikon kiihko huokauksineen ja liikahteluineen. Sami puristi kädessään Nikon hupparin helmaa ja halusi imeä loppuun saakka. Lopulta hänen suunsa tulvahti täyteen kuumaa, pehmeää nestettä ja Nikon ääni muuttui uikutukseksi sormien puristaessa kouristuksenomaisesti Samin hiuksia. Se maistui hyvältä. Se maistui kiimalta.

Sami pyyhki suupielensä paitansa hihaan ajatuksissaan ja katseli epävarmana Nikoa, joka lopulta avasi silmänsä.

- Huh… Voi vittu…, Niko naurahti hengästyneenä ja Sami hymyili vähän takaisin.

- Tuus tänne…, Niko pyysi Samin kavutessa kyljelleen Nikon viereen.

Nikokin kääntyi kyljelleen ja suuteli Samia rauhallisemmin. Sami oli niin malttamaton jo, muttei uskaltanu hoputtaa Nikoa, joka vielä kasaili itseään.

- Mä maistan sen..sun huulilta…, Niko mutisi.

Samille ei ollut epäselvää, minkä. Nikon käsi liukui alas Samin kylkeä aiheuttaen väristyksiä. Suloiset sormet. Sirot. Vähän kolhuja saaneet. Nikon kieli aloitti taitavan tanssinsa kosketellen ja Samin kädet lipuivat taas Nikon hupparin alle tunnustelemaan lähes kuumaa selkää. Nikon käsi saapui Samin lökäreitten vyötärölle, lipui sitä pitkin alas ja taitavin liikkein avasi vyön, napin ja vetoketjun. Sami halusi niin paljon jo. Koko ajan hänen kalunsa oli seisonut kuumana odottaen, että joku haluaisi antaa helpotuksen, Että se joku olisi Niko. Kaupungin kaunein skedepoika. Ei, Sami perui, koko maailman.

Nikon käsi lipui Samin vatsaa pitkin alas boxereihin ja etsi kalun puristuen sen ympärille. Niko haparoi kalun paremmin esille ja alkoi hitaasti runkata sitä. Hän varoi toimimasta liian nopeasti. Samista saattoi sokeakin lukea, ettei Sami kestäisi kauaa. Lantion hieroivat toisiaan ja niiden välissä Nikon sormet runkkasivat Samia, vetelivät edestakaisin. Niko irrotti huulensa Samin huulilta ja tarttui toisella kädellään Samin hiuksiin. Niko hengitti kevyesti raollaan olevien huulten välistä ja Sami pyysi katseellaan häntä jatkamaan. Vielä, vielä, älä vaan lopeta. Mitä vaan, mutta älä lopeta.

- Katso mua…, Niko kuiskasi Samille, joka jo huohotti katkonaisesti.

Sami puristi Nikoa lähemmäs itseään ja he keinuivat toisiaan vasten yhteisessä tahdissa. Ote Samin kalussa tiukkeni ja ensimmäiset aallot tekivät tuloaan. Sami painoi silmänsä vaistomaisesti kiinni, johon Niko vastasi nykäisemällä Samin hiuksista.

- Mä sanoin, et katso mua.. loppuun asti.

Ja Sami katsoi. Huohotti ja vaikeroi orgasmin vyöryessä yli ja saadessa kalun sykkimään spermat pitkin Nikon kättä. Niko vain hymyili hänelle.

Kalun lopetettua vihdoin sykkimisensä Niko veti kätensä pois ja vei sormet suuhunsa. Hän nuoli kädeltään Samin spermat maistellen. Sami katseli sitä odottaen hengityksen tasaantumista. Mieletöntä, sairaan hienoa, hän mietti.

- Oliko sulla kivaa?, Niko kysyi viattomasti lopulta.

- No arvaa! Mitäs luulet… Kyllä sä tiedät. Sä oot hiton hyvä…, Sami vastasi ja lisäsi hetken mielijohteesta enempää ajattelematta… - ja hiton suloinen.

- Mä tiedän, että oon hyvä.., Niko virnisti.., - mut sä oot suloisempi.

He vetivät housut takaisin jalkaansa ja jäivät lopulta makaamaan vierekkäin selälleen. 120cm:n sänky riitti siihen mainiosti. Aurinko alkoi herätellä uuteen aamuun ensisäteillään, jotka pilkistivät verhon raosta. Samista tuntui kutkuttavan hyvältä eikä hän voinut olla hymyilemättä kuin idiootti. Sami katseli Nikoa, joka puolestaan tuijotti kattoa kädet niskan takana. Kauniit kasvonpiirteet erottuivat selvästi sisäänpyrkivää aurinkoa vasten. Kultainen ketju kimalsi hiukan kaula-aukosta ja rintakehä kohoili hengityksen tahdissa. Sami hiveli kädessään Nikon hupparin nauhaa pyöritellen sitä sormensa ympäri. Lopulta Niko käänsi kasvonsa häneen päin.

- Mun pitäis mennä jo. Mutsi ei innostu, jos luuhaan yöt pitkin kaupunkia varsinkaan viikolla. Vielä ehtis takas kotiin, ennen kuin se herää töihin.., Niko sanoi.

- Harmi.. Oisit sä voinu täälläkin nukkua…

- Niih.. No, joskus toiste. Oon kato kiltti ja kunnollinen poika ja ilmoitan mutsille, minne meen yöksi. Eipä ainakaan soittele perään… Ihme holhoomista aikusesta ihmisestä…, Niko nauroi ja nousi ylös sängyltä Samin jäädessä makaamaan sängylle.

Niko veti eteisessä tossut jalkaansa ja otti skeittinsä kainaloonsa ja tuli vielä kengät jalassa nojaamaan ovenpieleen.

- Pitää soitella ja kattoo.. Pitäähän sut nyt tutustuttaa muihinkin ihmisiin täällä. Mennään lauantaina varmaan viihteelle, niin voisit lähtee mukaan…, Niko jutteli.

- Mikä ettei, kyllä se mulle käy… Soitellaan siitä. Ja muutenkin…, Sami vastasi rauheasti.

- Jees, moikka…., Niko heilautti kättään ja oli jo lähdössä ovelle Samin vastatessa moikkaukseen, kun hän vielä huikkasikin eteisestä.

- Se on muuten Niilo!

- Täh? Mikä?, Sami oli ulkona.

- Se lohikäärme… Napa-Niilo…, Niko huikkasi ja ovi kolahti hänen perässään kiinni.

Sami repesi nauramaan. Mikä vitun Napa-Niilo!