Narcose-F

- Mitä sinä mietit?

- En paljon mitään, vastaan ja minua hymyilyttää. [Tahtoisin suudella sinua].

- Sano nyt jotain.

- Sanoin jo, mutta et tainnut kuulla.

- Mitä? Hän reagoi nopeasti ja uppoan yhä hänen silmiinsä.

Mustien kulmakarvojen alta katsoo valtameri eikä hän ole siitä edes tietoinen. Julian nousee ylös ja potkaisee lattialla pölyttyvää nallea.

- Sinä olet outo.

- Ja sinä olet sokea.

Kesäinen tuuli taivuttaa ulkona ruohonselkää alas. Linnut lentävät matalalla ja ilma on uuvuttavan kuuma.

Makaan sängyllä laskien kellosta jäljellä olevia hetkiä. Aika kuluu niin nopeasti. Julian näyttää mietteliäältä ja aina kun hän tavoittelee katsettani, lasken sen typerään nalleen. Hiki puskee huokosistani ja epävarmuus iskee selkärankaani. Katselen Julianin selässä levittäytyvää tatuointia ja yritän painaa sitä mieleeni ja kaikkia hänen luomiaan. Unohtaisin hänen fyysisen olemuksen kahdessa viikossa. En näkisi häntä enää. En edes niitä pitkävartisia maihinnousukenkiä, jotka lojuvat keskellä eteistä.

- Onhan tämä iso muutos, mutta ei sen tarvitse olla lopullista. En haluaisi lähteä, mutta en voi jäädä paikoilleni. Sinua tulee ikävä.

Julian vilkaisee rannekelloaan ja hänen otsa rypistyy hieman. Kun hän ei katsonut minua, minä katsoin häntä, aivan kuin olin tehnyt kaikki nämä vuodet. Silmäni tallensivat paljasta ihoa, kapeaa vyötäröä ja farkkuja, joista roikkuivat mustat henkselit. Mieleni puhui hänelle, mutta huuleni pysyivät hiljaa.

Silencio soi taustalla ja minä huokaan luonnottoman syvään. Julian oli tullut viereeni ja katsoo minuun. Käännän selkäni hänelle ja suljen silmäni. Julianin hengitys polttaa kaulaani ja hänen kehonsa saa minut hehkumaan. Sydämeni haluaa paljastaa minut ja minä taistelen sitä tunnetta vastaan. Luoja, miten haluankaan häntä!

- Kuuntele! Julian rikkoo hiljaisuuden äänellään. - Kuulitko tuon?

Katson ikkunaan, kuinka salama repii taivasta. Vartalo jännittyneenä hän odottaa jyrinää ja käytän tilaisuuden hyväksi ahmien hänen kauneuttaan. Sadepisarat lyövät hitaasti ikkunalasiin ja Julianin suupielet kääntyvät innostuksesta hymyyn. Ukkonen oli lähellä.

- Liian kaukana, totean ja Julian luo minuun katseen, joka vaatii minua vastaamaan.

Vanhasta tottumuksesta tiedän, mitä hän tarkoittaa.

- No hyvä on sitten.

Sade on yltynyt piiskaksi ja tuuli käynyt kovemmaksi.

- Mahtavaa! Julian nauraa saapuessamme ulos kuistille.

En ole yhtä vakuuttunut. Haluan juosta takaisin sisälle.

Julian riisuu vaatteita ja hyppää veteen ja minä jään seisomaan laiturille. Vastahakoisesti heitän vaatteeni laiturille ja sukellan perässä. Metsän taakse katoavat salamat lyövät koko ajan lähemmäksi. Uin Julianin eteen ja purskahdan itkuun.

- Mikä sinua vaivaa? Julian pärskäisee vettä suustaan ja kysyy huolestuneena.

Nousen laiturille ja rojahdan selälleni ja Julian kyykistyy eteeni.

- Hei, mikä sinulla on?

- Juuri nyt toivoisin kuolevani.

- Et saa sanoa noin, Julian kiivastuu ja ravistelee minua olkapäistä.

- Rakastan sinua.

Lasken katseeni häneen ja toivon etten olisi sanonut mitään. Hän ei sano mitään, mutta ensimmäistä kertaa hänen silmiinsä ilmestyy hiuksenhienoja säröjä ja ellei olisi satanut, olisin voinut vannoa hänen itkevän. Julian on sanomassa jotain, kun salama iskee puuhun.

Tunnen kipua selässäni ja minut tönäistään laiturin tolppaa vasten.

- Mitä vitun homoja täällä on!? Miesääni huutaa.

- Täällä sitä nussitaan yleisellä laiturilla ja imetään kyrpää!

- Hyi helvetti! Toinen miehistä karjuu. - Tuollaiset pitää tappaa, saatanan perverssit!

En näe mitään. Kuulen töminää ja valitusta. Pyyhin itseäni verestä ja vihdoin erotan Julianin. Hän huojuu tajuttomana miesten välissä polviensa varassa.

- Poikaystäväsi saa kunnolla munaa suuhun, pienempi mies sanoo ivallisesti ja työntyy Julianin suuhun.

En saa ääntä huuliltani ja putoan potkun voimasta uudelleen laiturille käsieni varaan.

Mies nai Juliania takaa ja toinen mies hoitelee häntä edestä ja miesten silmät palavat vihasta.

- Sinä olet seuraavaksi vuorossa, hän huutaa.

Laituri on puoliksi liekeissä salaman aiheuttamasta tulipalosta eikä Julian tule enää tajuihin. Hänet työnnetään veteen ja sitten he lähestyvät minua.