Täyttöä toivova

Kaupungin kuorma-autokuski tapasi käydä syrjäisessä taukotilassani aamupaskalla, kun olin työllisyystöissä viime kesänä. Tätä ”työkaveriani” lukuun ottamatta sainkin yleensä olla rauhassa yhden pikku huoneen ja vessan kopissani. Autokuski oli iso, ruma ja karkea mies (”Moukka”, ajattelin), eikä juuri muuta pukahtanut kuin ”moro” tullessaan ja ”PTRUU-PRUH-PRUH” pytyllä istuessaan. Olikin hiukan kummallista, kun hän puolenkesän paikkeilla alkoi viivytellä paskalta lähtöjään. Kerran hän lähtöä tehdessään jäi vessan ovelle seisomaan, sanomatta mitään, tuijotti minua ja kouraisi lopulta, ikään kuin ajatuksissaan, muniaan, ennen kuin meni. En tiennyt, oliko se ylimielisyyden osoitus vai kömpelöä vihjailua.

Eräänä maanantaiaamuna, kovassa kankkusessa, mies sitten yllättäen tuli vessasta suoraan eteeni penkin luo jolla istuin haalarit yllä ja saapas kädessä.

- Tätäk sä haluat? hän mörähti. Rähmäisissä silmissä paloi vihainen katse, ja hän hengitti raskaasti suun kautta. Pelästyin että äijä käy päälle. Vilkaisin kuitenkin vaistomaisesti alas. Hän hapuili juuri kaluaan esiin rakohalkiosta.

- En varsinaisesti, sanoin häkeltyneenä. Naurahdin muka huvittuneena. Mistä kummasta kuski oli saanut vihiä, että mulkut kiinnostivat minua? Olin aina pyrkinyt visusti salaamaan sen, vaimoltanikin. Oliko tämä joku testi? Tai pilaa? Katsoin muualle, mutta sydämeni jyskytti. Vilaukselta näkemässäni turpeassa kyrvässä oli pullistellut kakkosluokan kananmunan kokoinen terska piilossa esinahan alla. Vilkaisin miestä uudestaan. Hän nyökkäsi, irvistäen väkinäisesti. Hän oli tosissaan ja hermostunut. Katsoin hänen kulliaan. Terska oli työntynyt puoliksi esiin. Nyt tiesin saavani sen suuhuni. Kuski ei voisi enää perääntyä. Hän ei voisi vain laittaa vehjettä takaisin housuihin ja lähteä tiehensä. Se olisi liian nolo tappio raavaalle miehelle. Kun oivalsin tämän, suuni täyttyi syljestä. Silti viivyttelin. Epäilin ansaa.

- Ota se! kuski mörisi uhkaavasti. Kun en heti totellut, hän tarttui suurella kourallaan minua niskasta ja, raskaasti huoaten, painoi pääni haaroihinsa. Penis lötkötti poskeani vasten. Se oli kuuma ja pönäkkä. Se tuoksui lievästi virtsalta. Saapas putosi kädestäni. ”Se tapahtuu nyt”, ajattelin. ”Älä jänistä!” Mutta pelkäsin, että joku tulee ja yllättää meidät. Sitä paitsi en ollut koskaan imenyt työkaverin munaa. Eikö se ole kiellettyä, ainakin työaikana?

- Jos pakotetaan, minkäs mä voin, mumisin.

Pääni yltä kuului malttamaton helpotuksen hekotus: - No sit pakoteta! Hän käänsi kasvojani. Mulkku vaappui puolijäykkänä silmieni edessä. Se ei ollut pitkä, mutta harvinaisen paksu. Klunssi oli nyt kokonaan esillä. Se oli luumunpunainen ja toljotti minua himmeällä silmällään muhkeana ja kutsuvana. Jumalauta! Otetaan riski! Tulkoon joku, jos on tullakseen. Eletään! Onhan minulla takaportti: minut pakotettiin! En kysellyt enää mitään. Tiedostamatta nuolaisin huuliani. Ja kuski tuuppasi kyrsän pään vasten suutani. Hänenkin sormensa tärisivät.

- Noppia sit, että mä ehrin ajoon! hän huohotti.

Suutelin terskaa. Sen hengästyttävän herkulliset muodot toivat mieleeni naisen takamuksen. Suutelin sitä edestä, sivulta, alta ja päältä. Himoitsin sen mehevyyttä ja pulleutta, sileyttä ja liukkautta. Ja se paisui lisää.

Klunssi työntyi suuhuni (jonka jouduin avaamaan ammolleen). Tajusin yhtäkkiä mikä saatananmoinen python minulla oli käsissäni, aivan yllättäen, ja vielä työpaikalla! Se oli puhdasta riemua. Tämä oli juhla arkena! Oi Sinä veren pullistama aisa, törröttävä keskijalka, kiiltelevä kyytsä, vuotava kärsä, vaappuva soiro, täyteläinen patonki, sojottava sarvi, ladattu kanuuna, paisuva slörtti, uljas toteemipaalu, törröttävä tönkkä, jäykistynyt häntä, kohti osoittava valtikka, lämmin makkara, kohotettu masto, tippuva mela, mulkoileva molkotin, kiihottunut mollukka, ylös noussut roikko, tanaan ojennettu sapeli -- kiitos, että annat minun nuolla punaista nuppiasi, suonikasta varttasi, juurevaa tyveäsi Kiitos, että annat! Minäkin annan! Kaikkeni! Upotan Sinut liukkaaseen kanavaani, hukutan Sinut hurmioon. Oi Sinä kyrpä, nussi suutani, se on niin aulis ja kiitollinen, niin täynnä Sinua, ettei sanotuksi saa, vaikka mieli huutaa ylistystä!

Runkkasin ryhmyistä vartta samalla kun imin. Jortikka oli jäykistynyt kivikovaksi ja liikkui hitaasti edestakaisin huulieni välissä, haluten syvemmälle. Otin pussit mukaan nyrkkiini, vedin ne kyrvän vartta pitkin ylös lähes terskan tasalle, ja nuolin noita kolmea palloa vuorotellen. Kuski ähisi hervottomasti. Hän ei voinut etukäteen tietää töksähtäisikö pehmeä kieleni seuraavaksi jompaankumpaan tiukaksi puristettuun kivespussiin vai himolimaa vuotavaan klunssiin. Hän nytkähteli.

Kunpa saisin tämän paksun lihanuijan työntymään perääni joskus! haaveilin utopistisesti, sillä eihän siellä ollut koskaan ollut mitään pientä herkkumaksamakkarapötköä suurempaa. Kunpa kuitenkin tämä mahtimuna työntyisi tiukkaa tehden sulkijalihakseeni, jyystäisi minua, levittäisi minua ja nussisi, kunnes purskauttaisi ulos lahjansa, joka olisi kuin mannaa suolessani!

Ja voi kun voisin työntää kieleni siemenjohtimeen. Voi kun se olisi niin avara että voisin panna sitä - työnnellä omaa kikuliani tuon ison lerssin rasvatusta päästä sisään!

Nuolin terskan liepeitä, niissä oli pieniä nystyröitä. Pureskelin varovasti esinahkaa. Otin suoron varren hampaideni väliin kuin koira luun. Hau, hau! Nuijin herkkuparrulla kasvojani. Voi sinä raskas, iso salko, ole varovainen, ettet iske minua tainnoksiin! Anna terska suuhun! Noin! Tule isin sisään. Miten hyvältä lämmin herkkä pintasi tuntuukaan kitalaessa, sinä pompöösi molonpää! Sinä omistat minut! Millaisen satsin mahdatkaan pian lingota kellareistasi? Nami, nami! Sinä hedelmäinen!

Päättäväisellä työnnöllä ahdoin terskan alas nielustani. Se oli yllätys kuskille (ja vähän minullekin - että se mahtui). Pääni yltä kuului ”OOH!”. Minäkin sanoin ”ooh”, mielessäni. Olin välillä unohtanut, että kullin toisessa päässä oli joku, niin lumoutunut olin tästä junttapaalusta, jota sain niellä ja naida suullani. Se oli niin valtavan hekumallinen kaikessa tukehduttavassa paksuudessaan. Ja yllättäen saatu on aina paras.

Himosta huolimatta muu maailma ei kokonaan kadonnut tietoisuudestani. Aika ajoin havahduin kuulostella mahdollisia askelia ulkoa.

Mikä jortikan imemisessä on niin vetoavaa, että sitä pitää kaikista ilmitulon vaaroistakin huolimatta tehdä? Se, että siinä saa tulosta aikaan! Ensin jorma kiihottuu jäykäksi kuin metvurstipötkö, sitten se kiihottuu vielä lisää niin paljon, ettei enää kestä, vaan räjähtää ja ampuu euforisen spermatulvan päin naamaa tai vaikka ruokatorveen. Siinä hommassa, toisin kuin kunnan palkkatyössä, saa aikaan näkyväistä. Se on palkitsevaa.

Molo nuljahteli pusseja myöten suussani, venyttäen nieluni äärimmilleen. Olin ylpeä. Niin paksu nannaletku kurkussa oli jo statussymboli. Minulla oli anakonda ohjaksissani, ja minä vapauttaisin sen paineistaan, kunhan ensin ajaisin sen täyteen vauhtiin. Tule kynnetön, tule! Nauti suuni lämmöstä ja kosteudesta, kieleni pehmeästä luikertelusta ja nieluni liukkaudesta. Viivyttele siellä, kunnes nautinto vuotaa yli!

Oli pakko liu´uttaa orkkukeppi välillä ulos suusta, etten tukehtuisi. Sitä paitsi halusin katsella sitä. Jestas, että se oli paksu! - ja vähän vasemmalle käyrä. Pituutta oli noin kuusitoista senttiä, josta terska vei melkein kolmanneksen. Esinahka oli harvinaisen löysä, sen sai erektiossakin vedettyä koko vehkeen yli. Elin ei näyttänyt kovin fiksulta, mikä oli hyvä. Se näytti jääräpäiseltä. Se näytti tyhmältä lemmenmoukarilta, jota saattoi manipuloida. Livoin sitä. Imin sitä.. En saanut kyllikseni. Annoin moiskahtavia pusuja terskan kärkeen. Miten se olikin niin tumma ja violetti? Taputtelin ja hankasin sillä kieltäni. Tattispala! Oi Sinä tattispala! Minä sanon Sinulle: ”Tattis!”

Pitelin lemmenohjuksen vartta kourassani (juuri ja juuri sormeni ylsivät sen ympärille). Tunsin falloksen mehevän painon. Vaaputtelin sitä. Runkkasin sitä sormenpäitteni välissä. Miten sulokkaasti esinahka liikkuikin klunssin päälle ryppypäiseksi tupeksi, ja sitten taas sen yli takaisin varteen vakaasti ja äänettä kuin käärmeen joutuisa matelu. Ja terska alkoi kiiltää kuin lasi. ”Runkkaa mua lisää sormenpäiden välissä, se tekee helvetin hyvää!” se pyysi siemenjohdin-suullaan. Tein niin. Mutta pelkäsin, että piimätykki laukeaisi käsiini ja haalarien rinnuksille. Kuski - niin, siellä hän oli tosiaan edelleen, kyrvän päässä - hengitteli jo vähän siihen malliin. Aloin taas runkata jölliä mutteri suussa, varmuuden vuoksi. Halusin laukaista sen nieluuni, jolloin välttyisin roiskeilta ja aikavalta siistimiseltä ja siten myös helpommin ilmitulon vaaralta. Joka kymmenennellä vedolla ahdoin haukkapalan alas kurkusta hitaasti mutta varmasti.

Mälliputki valmistautui siemensyöksyyn. Se ei lopulta enää suostunut vetäytymään nielustani, vaan nylkytti siellä lähes paikallaan kuin liikuntakyvytön.

Kuskin orgasmi oli ollut tulollaan jo jonkin aikaa. Mies selvästikin yritti tahallaan viivytellä, vaikka itse oli kiirehtänyt minua. Äkkiä hän alkoi survoa moloa suuhuni rajusti ja holtittomasti, kaksin käsin päästäni pidellen, välittämättä vähääkään tukehtuisinko. Hän nytki ja voihki kuin vähäjärkinen. Lopulta latinki ryöpsähti, ja suunnitelmani mukaisesti juuri kun takaaladattava oli syvimmillään nielussani. Kun siemen teki syöksyään, minä tein nielemisliikkeitä tehostaakseni meidän molempien nautintoa.

- Oho-hoo! puuskutti kuski saadessaan. - Oho-hoo! karski äijä äänteli niin ohuesti ja autuaasti, että minua alkoi mielessäni naurattaa. Sperma valui ruokatorvessani mahaa kohti, tunsin sen. Siemennesteessä on kuulemma hyvää tekeviä ainesosia, jotka antavat elämänvoimaa. Tiedä häntä, mutta ainakin lypsäminen on riemukasta hommaa.

Kuorma-autokuski antoi soppatykkinsä sykkiä rauhassa itsensä tyhjäksi, ennen kuin veti sen hitaasti ulos. Puristin siitä huulillani viimeisetkin tipat. Katselin sitä. Miten rennon oloinen onnensarvi oli, niin saaneen näköinen tuijottaessaan rentona kopin lattiaa. Minun oli jo nyt ikävä sitä. Nuuhkaisin sitä. Annoin viimeiset suudelmat. Ja ahneus iski. Ehkä saisin punttimoukarin jäykistymään uudestaan... Mutta se riistäytyi käsistäni.

- Tattis! kuski murahti. Jööti katosi housuihin. Katseeni seurasi sitä haikeana. - Moro! mies sanoi jotenkin häpeissään ja paineli saman tien töihinsä. Koko hommaan oli kulunut kymmenen minuuttia. Laitoin saappaat jalkaani. Oli samalla kertaa tyytyväinen, levoton ja tyhjä olo.

Kuski kai luuli käyttäneensä minua hyväkseen. Tietäisipä, minkä palveluksen hän teki antaessaan minun temmeltää tomeran peniksensä kanssa, ladata, vetää liikkuvat taakse ja laukaista. Iso elin suussa on parempi kuin miljoona suklaanappia. Suuri kyrpä on haluttavampi kuin Miss Universum, pornotähti Cicciolina ja nätti vaimo yhteensä! Minä onnenpotkuna pitäisinkään, jos jonakin aivan tavallisena päivänä vahingossa istuisin sohvalle sellaisen päälle ja se työntyisi minuun. Suoleni ottaisi sen vastaan suu ammollaan, ihastuksesta parahtaen, kietoutuisi sen ympärille ja puristaisi kuin ystävän kättä. Noin vain, odottamatta, olisin seivästetty, alapää kuumaa liukasta kyrpää täynnä. Alkaisin pomppia sohvalla, pyöritellä persettäni. Yhä uudelleen tunkisin juntan sisääni ja puristuisin tiukasti varren ympärille. Pitäisin siitä kiinni kuin hukkuva hänelle ojennetusta riu’usta.

Helvetti alkoi, kun aloin odottaa, saisinko kuskin mahtiparrua uudestaan. Sallittaisiinko minun enää koskaan lypsää tuota vantteraa purkautujaa? Odotin monta aamua. Turhaan. Paskalle tulijaa ei näkynyt. Voi tuskaa! Tulisiko työtoverini enää ikinä suuhuni himosta halkeamaisillaan? Ahtautuisiko enää kuuna kullan valkeana nieluuni tuo määrätietoinen ja itsekäs juntta? Lahjoittaisiko mahaani enää milloinkaan elämää kihiseviä siittiöitään kuorma-autokuskin irstas ja hekumallinen mulkku, orgastinen päämäärä mielessään? Ja - oh sitä ilon päivää, jos! - saisinko joskus tuta tuon paalun jykevyyden suolessani?

Kohtalokseni jäi kuitenkin vain runkata joka krapula-aamu mälli nieluun. Kerran kun pyysin kuskia naimaan minua, ja olin voidellut peräaukonkin valmiiksi, hän kauhistui: - Ei helkutissa! En mä mikkä homo ole!

Mutta eilen – ja tämä ilahduttanee niitä jotka tuntevat myötätuntoa anaalista osattomuuttani kohtaan – mies seisoi yllättäen oveni takana, kun vaimo oli iltavuorossa. Ja...

Voi sanoa, että se tuntui!

Kuorma-autokuski ei ollut tehnyt sitä koskaan ennen. Kuvitelkaa, muistelkaa, millaista oli sijoitella ensi kerran elämässään mulkunpäätä toisen miehen peräaukolle. Työntää. Työntää. Työntää yhä lujemmin: ”Ei se mene!” Ja peräaukon omistaja valittaa kivusta ja vaatii samaan aikaan tuuppaamaan lujempaa.

Parasta, kun se on vasta hollilla, vasta tulossa sisään. Terska painuu vasten aukkoasi, alkaa levittää sitä, aikoo tunkeutua sisään. Pian se ottaisi sinut, pian se seivästäisi sinut. Tulet olemaan aivan täynnä, repeämäisilläsi. Sillä hetkellä suolesi on sille paras paikka maailmassa. Matka täyttymykseen on alkamaisillaan. Ja sitten aisan mahtava pää läpäisee sulkijalihaksen. Yhtäkkiä koko yksisarvinen on sisälläsi.

Sydämen kyllyydestä suu puhuu...

Väkivahvan tunkeutumisen kohde huutaa: ”Ai saatana!”, ja vavahtelee ja voihkii. Ja tunkeutuja tajuaa, että hänen runsauden sarvensa on nyt tosiaan ensimmäisen kerran elämässään miehen suolessa - ja suolessa ylipäätään. Sitä ensin varmaan ihmettelee moista tilannetta, mutta sitten, luonnon pakosta, vain alkaa naida. Kokemuksen ainutkertaisuus saa polvet notkahtelemaan. Äkkiä sitä alkaa ähistä ja tuupata vailla rytmiä, eikä välitä vaikka pantavan pää kolahtelee seinään ja anus purkaa ilmaa.

Perseessä tuntuu kirvelevän hyvältä, jännittävän runnellulta, muhkean täydeltä. Anus suorittaa isometristä liikettään yhä uudestaan, venyy yhä uudestaan, kunnes siihen ei enää satu, vaan se isoaa levitystä. Ja pää kolisee seinään, mutta siitä ei malta välittää.

Samettisauva laukeaa ennätysajassa. Kun peräaukon omistaja anoo: ”Anna mä runkkaan sen jäykäksi taas, että sä voit jyystää mua uudestaan”, sitä on jotenkin kuitti. Paha morkkiskin vaivaa. Joten: ”Ei helkutissa! En mä mikkä homo ole!” Ja ovi käy. Etujätti on poissa.

Mutta tuskin köyrijäni lopullisesti poissa pysyy. Pitänee vain odottaa taas pari kuukautta, kunnes morkkis hellittää...

Kuten sanottu, se tuntui. Ja tuntuu yhä. Kun pieni maksamakkarapötkö vaihtuu ilman välivaiheita metvurstipötköön, se tuntuu.

Ja silti (vai kenties juuri sen takia?) anus tahtoo enemmän. Se on tullut ahneeksi. Se miettii: jos jollakin aneros-tapilla voi saada orgasmin, miksei myös elävällä? Eräällä toisellakin tavalla se on ahne: mitä jos ahtaisi sisäänsä kaksi isoa aisaa, yhtä aikaa? Sanokaa, viisaammat ja kokeneemmat, onko persereikäni tullut suuruudenhulluksi? Vai onko sinne mahdollista tunkea kaksi, siis sellaisen, joka ei ole saanut mitään nyrkkipanoa? Onko kokemuksia?