Alokas Pajuniemestä

Alikersantti Ahosen ja sotapoliisien kouluttamat alokkaat miettivät seuraavana iltana, miten voisivat kostaa saamansa simputuksen.

Muutaman tunnin kuluessa he saivat suunnitelmansa valmiiksi. Seuraavan viikonlopun he joutuisivat olemaan kasarmilla alik. Ahosen komennossa. Siitä viikonlopusta tulikin ikimuistoinen alokkaille ja varsinkin alikessulle.

Kun muut varusmiehet ja henkilökunta olivat poistuneet kasarmilta, sinne jäivät vain alikersantti Ahonen, kaksi sotapoliisia ja kolme alokasta eli Nieminen, Peltonen sekä Mäkinen.

Ensiksi alokkaat keittivät tuvassaan kahvit, ja Nieminen kävi nöyrästi pyytämässä alikersantin ja sotapoliisit kahville. Nämä tulivatkin heti paikalle, ja alkoivat nauttia alokkaiden tarjoilusta. Kaikkien vieraiden kahvin sekaan oli laitettu unilääkettä, joka nukutti heidät pian.

Sitten alokkaat ryhtyivät töihin. Sotapoliisit kannettiin omiin tupiinsa, ja sidottiin sänkyihinsä tiukasti kiinni. Alikersantin Peltonen ja Mäkinen kantoivat kasarmin voimistelusaliin. Siellä he ripustivat hänet käsistä kiinnitettyinä roikkumaan katossa olevaan renkaaseen. Sitten he riisuivat alikessun kaikki vaatteet pois, ja herättivät hänet heittämällä ämpärillisen kylmää vettä hänen päälleen. Alikessu heräsi äkkiä ja alkoi samalla huutaa: Mitä helvettiä! Kuka uskaltaa häiritä minua? Sitten Ahonen huomasi, että hän on alastomana ja sidottuna alokkaiden edessä.

Te joudutte sotaoikeuteen, jos ette heti päästä minua tästä pois! Missä ne sotapoliisitkin ovat?, kysyi Ahonen. Alokas Nieminen vastasi: Ne nukkuvat kiltisti omissa sängyissään, ja me pidämme vähän hauskaa sinun kanssasi. Eikö niin kaverit? Mäkinen ja Peltonen nyökkäsivät yhdessä.

Alokkaat ottivat kukin housuistaan leveän sotilasvyön Ahosen katsellessa kauhistuneena. Peltonen siirtyi alikersantin takapuolelle, ja alkoi rajusti piiskata alikersantin pakaroita ja reisiä. Ahonen huusi ja yritti väistellä turhaan alokkaan kädessä heiluvaa vyötä. Antakaa anteeksi, en enää koskaan simputa ketään, anoi Ahonen. Se oli turhaa. Seuraavaksi Mäkinen siirtyi piiskuriksi ja veteli muutaman kymmenen terävää lyöntiä Ahosen tulipunaisille pakaroille.

Sitten oli Niemisen vuoro. Hän oli varannut käyttöönsä metrin mittaisen pajukepin läheisestä metsästä. Peltonen ja Mäkinen ottivat kumpikin kiinni Ahosen jaloista, ja vetivät niitä taaksepäin, niin että Ahonen ei pystynyt yhtään rimpuilemaan. Sitten Nieminen kohotti julman piiskansa ja sanoi: Nyt saat 50 sivallusta tästä kepistä, ja pyydät joka iskun erikseen. Ja jos et pyydä piiskaus jatkuu niin kauan, että pyydät niitä.

Enkä varmaan pyydä, uhosi Ahonen. Nieminen sivalsi ensimmäisen iskun, mutta Ahonen piti suunsa kiinni. Nieminen tempaisi viisi todella kovaa sivallusta, jonka jälkeen alikersantti Ahonen anoi itkuisella äänellään: Saanko ensimmäisen iskun? Kyllä saat, sanoi Nieminen ja sivalsi heti armotta Ahosen pakaroita. Näin jatkui aina viiteenkymmeneen iskuun saakka. Alikersantti huohotti raskaasti, mutta ei uskaltanut enää sanoa mitään. Mitähän ne vielä keksivät, hän ajatteli peloissaan.

Alokkaat löysäsivät Ahosen kahleita sen verran, että hän laskeutui lattialle polvilleen. Alokas Peltonen siirtyi Ahosen eteen ja sanoi: Nyt sinä imet minua ja kunnolla, tai saat vielä kovemman kurituksen kuin äsken. Ahonen suorastaan imaisi Peltosen kalun suuhunsa ja alkoi imeä sitä kovasti. Samaan aikaan Mäkinen levitti Ahosen pakarat ja survaisi kalunsa sisälle ja alkoi naimisen. Sitten alokkaat vaihtoivat paikkoja, ja Ahonen joutui imemään pepussaan ollut Mäkisen kalua ja Peltonen nai Ahosta rajusti.

Nyt tehdään tästä alikessunretkusta ikuinen huora, sanoi Nieminen. Hän oli jostain hakenut juotoskolvin, jonka kanssa asettui alikessun viereen. Sitten hän laittoi kolvin johdon seinään, ja hetken kuluttua se savusi kuumana ja punaisena. Nieminen paineli kolvilla Ahosen pakaraan ison H-kirjaimen. Kun työ oli valmis hän sanoi: Tästä saat muiston meiltä kaikilta. Olemme kuvanneet tämän sinun koulutuksesi videolle, ja annamme siitä kopiot kaikille halukkaille, jos et tästä lähtien kohtele meitä tai muita alokkaita kunnolla. Tuliko selväksi? Tuli, tuli, nyyhkytti alikersantti Ahonen.

Ahonen päästettiin vapaaksi ja kaikki sotilaat poistuivat voimistelusalista tupiinsa jatkamaan viikonlopun viettoa kasarmilla.