alokas pajuniemestä

(Toivottavasti Herra Koivuniemen Herra ei tästä minulle kovasti suutu. Tai jos suuttuukin, olen rangaistukseni ansainnut....)


Alikersantti Laine jatkoi matruusi Salon alistamista lomallaan siitä, mihin kasarmilla jäi.

Kun he saapuivat Laineen asunnolla, joutui Salo ensimmäiseksi riisumaan inttivaatteensa. Sitten Laine laittoi käsiraudat hänen ranteisiinsa ja tarttui palleihin ja talutti vastaan pyristelevän Salon makuuhuoneeseensa. Siellä oli kuntoilijan punnerruspenkki, josta Laineen lihaksikas vartalo on saanut muotojaan.

Matruusi Salo laitettiin vatsalleen penkille, ja hänen kätensä ja jalkansa sidottiin penkin jalkoihin. Sitten alikersantti Laine kaivoi lomakassistaan esineen, jonka Salo tunsi erittäin hyvin. Se oli sama ruoska, jolla Laine kuritti Saloa kasarmin aulassa. Salo alkaa anella armoa: Herra Alikersantti! Älä vaan käytä sitä. Teen ihan mitä muuta vaan tahdot.

Laine naurahtaa ja sanoo: Kyllä sinä nyt saat maistaa tästä ruoskasta useamman kerran tämän loman aikana. Sitten hän siirtyi Salon vierelle seisomaan ja äkkiä heilautti ruoskaa, joka läjähti suoraan Salon pakaroille. Salo vingahti kivusta, mutta Laineen vahva käsi kohosi uudelleen ja uudelleen terävään iskuun, jotka aiheuttivat Salon perseelle punoittavia juovia toisensa viereen. Laine lopetti kurituksen 25 iskun jälkeen ja sanoi: Nyt minulla on jano, ja lähti pois huoneesta. Salo jäi makaamaan sidottuna penkkiin perse kihelmöiden. Hänen silmänsä olivat kyyneleissä, mutta kulli oli terhakkaasti noussut seisomaan kurituksen aikana.

Salo tuli takaisin huoneeseen olutpullo kädessään: Hän tarttui kädellään Saloa leuasta ja sanoi: Juo nyt sinäkin tästä. Hei, sinullahan seisoo. Taidat pitää tuosta ruoskasta vai mitä? Salo tunsi naamansa punehtuvan ja yritti soperrella: E-en minä pidä siitä. Laine hymyili ja sanoi: Pääasia onkin että minä pidän. Sitten hän siirtyi Salon taakse ja alkoi hieromaan käsillään hänen punaisia pakaroitaan. Salo vääntelehti ja vaikeroi, mutta samalla hänen seisokkinsa vain lisääntyi lisääntymistään ja kalu oli kovempana kuin koskaan aiemmin.

Laine riisui vaatteensa ja hänen kalunsa oli jo juhlakunnossa. Sitten hän levitti voidetta Salon pakaroiden väliin ja työnsi hetken päästä yhdellä kovalla työnnöllä kalunsa Salon perseeseen. Matruusi ähisi kivusta. Sitten Laine alkoi naida Saloa nopeaan tahtiin. Muutaman minuutin kuluttua hän laukesi karjahtaen Salon sisään. Sitten hän runkkasi Salon kalua kovin ottein, ja pian sieltä lensi spermat lattialle. No niin, sanoi Salo. Tämähän näyttää sopivan meille oikein hyvin. Tästä tulee ikimuistoinen viikonloppu meille.

Onneksi tämä loma vihdoin loppui, ajatteli Salo, kun he kävelivät takaisin kasarmille. Kumpikin meni tupaansa nukkumaan täysin uupuneina, ja lisäksi Salon pakarat olivat erittäin arat ja väriltään sinipunaiset.

Aamulla herätyksen jälkeen koko komppania komennettiin kasarmin aulaan. Komppanian päällikkö ja muu kantahenkilökunta seisovat komppanian edessä vakavina.

Päällikkö aloitti puheensa: Täältä komppaniasta on hävinnyt eräs erittäin tärkeä esine. Missä on raippa, jolla rangaistaan sääntöjä rikkovia varusmiehiä? Kuka se on vienyt? Nyt teillä on kaksi minuuttia aikaa ilmoittautua, muussa tapauksessa tutkimme jokaisen tuvan ja jokaisen sotilaan kaapit.

Päällikön katse siirtyi miehestä mieheen, ja pysähtyi punottavana seisovan matruusi Salon kohdalle. Te tiedätte tästä varmaan jotain, matruusi? Kertokaa heti tai otamme kovemmat otteet käyttöön. Matruusi sanoi vapisevalla äänellä: Herra päällikkö. Se raippa oli alikersantti Laineella mukana lomalla, ja hän kuritti minua sillä monta kertaa.

Vai niin, sanoi päällikkö, ja jatkoi: Alikersantti Laine! Mitä Teillä on sanottavaa? Nyt alikersantti oli menettänyt tavallisesti niin rauhallisen ilmeensä ja sanoi: Herra päällikkö. Minä otin sen, koska minusta matruusi Salo tarvitsi kunnon opetuksen, että hänestä tulisi hyvä sotilas.

Mikä Te olette ilman lupaa ketään kurittamaan?, huusi päällikkö kovalla äänellä.

Sitten hän vaikeni hetkeksi miettimään ja jatkoi sitten normaalilla komentoäänellään:

Rankaisen alikersantti Lainetta armeijan omaisuuden luvattomasta käyttöönotosta sekä hänen omavaltaisista koulutusmenetelmistään 30 raipan iskulla ja tunnin seisomisella häpeäpaaluihin sidottuna. Sitokaa alikersantti heti kurituspenkkiin kiinni. Neljä kantahenkilökuntaan kuuluvaa kersanttia ottivat Laineen ja riisuivat hänet alastomaksi ja sitoivat kurituspenkkiin niin, että takapuoli oli komppaniaan päin ja jalat levällään.

Alikersantti Laine protestoi itkuisella äänellä: Älkää herra päällikkö. Pyydän armoa! - Ette saa! jyrähti päällikkö ja nyökkäsi isokokoiselle kersantille joka otti käteensä Laineen kaapista haetun rangaistusraipan ja aloitti heti kovalla sivalluksella Laineen pakaroille. Laskekaa ne, niin kuin olette muidenkin vaatineet laskemaan kun itse kurititte, sanoi päällikkö.

Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi. Iskut tulivat nopeaan tahtiin, kunnes 6 kuusi viimeistä annettiin puolen minuutin välein: 25, 26, 27, 28, 29 ja 30, alikersantti Laine laski ja sai vielä lopuksi sanottua: kiitos herra päällikkö. Sitten alikersantti vapautettiin kurituspenkistä ja sidottiin käsistä ja jaloista häpeäpaaluun alastomana tunnin ajaksi. Komppania joutui koko ajan seisomaan ja katsomaan häpeärangaistustaan suorittavaa alikersanttia.

Kun tunti oli kulunut, päällikkö aloitti: Kuten kaikki täällä olevat tietävät, ovat alikersantti Laine ja matruusi Salo harrastaneet keskenään asioita, joita emme hyväksy. Siksi rankaisen nyt kumpaakin näistä 20 raipan iskulla ja sen jälkeen kahden tunnin seisomisella häpeäpaalussa. Lisäksi kumpikin menettää sotilasarvonsa ja he joutuvat aloittamaan palveluksensa alusta alokkaina tästä päivästä lukien 12 kuukauden ajan.

Sitten alokas Salo komennettiin riisumaan vaatteensa ja asettumaan vatsalleen kurituspenkkiin. Koko komppania kohahti, kun he näkivät Salon kirjavana hehkuvat pakarat. Kersantit sitoivat Salon tottuneesti penkkiin, ja päällikkö itse otti raipan käteensä.

Teidän ei tarvitse nyt laskea ääneen, hän sanoi Salolle ja saman tien hän löi voimalla sidottua alokasta pakaroille kerran toisensa jälkeen. Kun piiskaus oli ohi, Salo vapautettiin ja hän nyyhkyttäen sanoi: Kiitos herra päällikkö, ja asettui sidottavaksi häpeäpaaluun.

Sitten oli alikersantti, ei kun siis alokas Laineen vuoro saada rangaistuksensa. Hän yritti rimpuilla vastaan, mutta voimat eivät riittäneet kersantteja vastaan. Päällikkö kohotti raipan ja sanoi koko komppanialle: Minä toivon, että tällaisista asioista ei enää tässä yksikössä tarvitse ketään rangaista.

Saman tien hän antoi todella kovat 20 raipan iskua Laineen punottaville pakaroille. Laine vaikeroi joka iskusta, ja sitten lopuksi kaikkien hämmästykseksi hänen kalustaan purskahti iso spermamälli lattialle. Kiitos herra päällikkö, sanoi Laine ja hänet sidottiin alokas Salon viereen kahdeksi tunniksi häpeärangaistustaan suorittamaan..

Kun rangaistus oli suoritettu, aloittivat alokkaat Laine ja Salo sotilasuransa alusta kuumottavin ja kirvelevin pakaroin.