junakundi

Tämä tapahtui muutama vuosi sitten, kun olin makuuvaunussa matkalla kotiseudulle opiskelupaikkakunnaltani Helsingistä.

Lähdin illalla matkaan makuuvaunun kolmen vuoteen osastossa Helsingistä. Sain alapetin. Konduktööri ilmoitti, että Tampereelta on tulossa joku samaan hyttiin keskipetille. Kolmatta ei hänen tietoonsa ollut hyttiimme tulossa.

Ajatus makuuvaunumatkasta kolmen toisilleen tuntemattoman miehen kesken tuntui aina kiihottavalta. Toisaalta aikaisemmilla matkoilla hyttiin oli ängennyt jos jonkinlaista sukankuluttajaa, eikä tunnelma noin seksuaalisessa mielessä ollut noussut mitenkään. Olen tällainen vaalea 180-senttinen ja 67-kiloinen alun kolmannellakymmenellä oleva kloppi, ja tietysti omasta mielestäni seksuaalisesti melko kiihottavakin, hyvännäköinen ja hoikkarunkoinen, vaikkakin sopivan lihaksikas kloppi. Unelmoin, että joskus makuuvaunumatkalla sattuisi joku toinen samanmoinen ja samanmielinen prinssi samaan hyttiin ja joskus olin runkannutkin niitten haaveitten innoittamana - myös junan punkassa.

Nyt konduktöörin ilmoitus vaikutti lupaavalta, vaikka saattoihan se Tampereen kaveri olla joku täydellisen epäkiihottavakin tyyppi. Juna lähti nytkähtäen liikkeelle ja pikkuhiljaa sonnustauduin makuulle: riisuin collegepaidan, t-paidan sen alta, kuluneet nappifarmarini sekä mukavuussyistä myös niiden alta tiukat mustat bokserit, jotka otin kuitenkin varmuuden vuoksi mukaan peiton alle, kun kömmin sänkyyn. Kohtuullisen mittainen solakka meisselini innostui, kun se pääsi housuista vapauteen ja peiton alla teki vastustamattomasti mieli runkata, mutta maltoin mieleni ja kohta junan säännöllinen kolina ja huojunta vaivuttivatkin minut uneen.

Säpsähdin hereille, kun hytin ovea avattiin. Oltiin Tampereella. Siellä oli konduktööri ja selvästikin tämä toinen makuuvaunupaikan varannut tulossa. Konnari leimasi lippua, sytytti valot ja tämä joku tuli reppunsa kanssa hyttiin.

- Moi, sori jos mä herätin.

- Ei se mitään, vastasin, ja katsoin uneliaasti hyttiin tullutta miestä.

- Tähän ei sit vissiin tuu muita, se sanoi.

- Joo, ei vissiin, sanoin ja totesin mielessäni, että vau, mikä pakkaus.

Kundi oli ehkä kolmikymppinen, ainakin 185-senttinen ja lihaksikas, tumma ja komea ilmestys. Sillä oli beigenväriset reisitaskuhousut, sellaiset joista saa vetoketjun avulla shortsit, vaelluskengät jalassa ja tumma ulkoilutakki päällä. Se riisui takkinsa ja sen alta paljastui vihreä, vähän armeijamainen ohut neulepoolo, joka toi sen hyvin muodostuneen ylävartalon tiukkoine näkyvine rintalihaksineen hyvin esille. Se jatkoi riisumista ja poolon alta paljastui vielä valkoinen tiukka t-paita. Katselin vaivihkaa, kun kundi kaivoi hammasharjan ja -tahnan laukustaan ja hoiteli iltatoimensa hytin nurkassa olevalla lavuaarilla.

- No niin, homma selvä, toivottavasti sä et kuorsaa, kundi sanoi pilke silmäkulmassaan ja jatkoi riisumistaan.

- No ei oo ollu tapana, toivottavasti ei sullakaan, vastasin ja katselin sen riisumista uneliaasti.

Elimenikin alkoi tahtomattani heräillä, kun kundi riisui aluspaitansa. Rintakehä oli juuri sitä mitä olin odottanutkin, hyvin muodostunut. Tummaa karvoitusta oli rintalihasten välissä, ei niinkään niiden päällä, ja toinen pehko lähti navasta viuhkamaisesti etenemään kohti housunkaulusta. Vatsa oli litteä ja treenattu, hauikset ja käsivarret sopivalla tavalla muhkeat. Itse näytin kyllä melko heiveröiseltä tähän kundiin verrattuna.

Paidan jälkeen lähtivät vaelluskengät jalasta sekä sukat. Ajattelin, että tuollaisen kundin jalkahikikään ei voi olla muuta kuin kiihottavan hajuista. Sitten se alkoi räplätä vyötään seisten koko ajan etupuoli minuun päin. Tosin en nähnyt sen naamaa kunnolla, kun se jäi ylemmän punkan katveeseen. Mutta todella lähellä se seisoi. Olisin voinut koskettaa sen reisiä ihan kevyesti siitä makuulta.

Kun se oli saanut vyön auki ja reisitaskuhousut alas, minulla seisoi jo täysillä. Housujen alla sillä oli tummanvihreät, vähän uimahousujen näköiset bokserit, joissa oli toisessa lahkeessa joitain japanilaisen näköisiä kirjaimia. Eikä siinä vaiheessa enää voinut erehtyä siitä, että kundilla oli pöksyissään sellainen elinkin, joka oli kooltaan varsin iso suhteessa lihaksikkaaseenkin kroppaan.

Kundi otti vielä repustaan nenäliinoja ja laittoi ne punkan kulmalle. Sitten tapahtui se, mitä olin uumoillut nuo muutamat minuutit.

- Öitä vaan, kundi sanoi ja veti bokserit jalastaan. Pari sekuntia iso elin heilahteli alle puolen metrin päässä naamastani, kundi kömpi yläpuolellani olevaan punkkaan ja sammutti valot.

Juna seisoi vielä Tampereella ja laiturilta kuului ääniä. Oma meisselini oli kivikovana ja teki vastustamattomasti mieli runkata. Pelkäsin kuitenkin, että tulen yllätetyksi, joten yritin ajatella muita asioita ja saada unen päästä kiinni. Onnistuinkin.

Juna oli liikkeellä, ja kuului tuttu kolina ja tuntui huojahtelu, kun havahduin seuraavan kerran. Oltiin varmaan jossain Seinäjoen lähellä. Ääniin sekoittui kyllä muutakin: keskipetillä oleva kundi huoahteli ja välillä kuului litisevä ääni. Sen oli pakko tulla runkkaamisesta! Oma munani oli jo rauhoittunut, mutta paisui samassa uudestaan ja tunsin olevani todella virkeä. Rohkaisin mieleni ja ajattelin, että mitä vittua, jos tuokin kundi runkkaa niin voin minäkin purkaa omat paineeni. Heitin peiton päältäni ja aloin vedellä kiihtyvin liikkein kiimalimasta liukasta meisseliäni ja kohta unohdin ajan ja paikan, kun vääntelehdin ja ääntelehdin petilläni.

- Onks täällä kaks kiimasta jätkää?, kuului yhtäkkiä ääni yläpuoleltani, yövalo syttyi ja kundin hymyilevä pää kurkisti punkan reunalta.

- Vittu, joo, sain vastatuksi, - Pakko runkata.

- Mistäs kiima? se kysyi.

- Vittu, susta, otin riskin ja vastasin, - alkoi ihan vitusti kiihottamaan, kun kuulin sun runkkaavan siellä.

JATKUU