Keskiviikkoilta, puen hieman jännittyneenä peilin edessä itseäni: mustat pitsiliivit, joiden alle ujutan geelitäytteet, mustat tangat, tummanruskeat kiiltävät 15 denierin nailonit, tiukasti istuva liituraitapuku, jonka hame kiristää sopivasti lantiotani ja istuutuessani paljastaa pitkän pätkän sileää reittäni sekä 10 sentin koroilla varustetut mustat avokkaat. Tummanruskea puolipitkä peruukki päähän ja meikkaukseen: hillitysti poskipunaa ja puuteria, tekoripset, kulmakarvat rajaukseen ja huulipunaa huuliin. Hymyilen peilikuvalleni – hämärässä valaistuksessa näytän täysin naiselta pitkine, muodokkaine säärineni liituraitapuvun jakun alta pullistelevine rintoineni.
Vilkaisen ikkunasta ulos syksyiseen iltaan, jossa katulamppujen valo häviää tummaan asvalttiin. Sipaus hajuvettä, punaisiksi lakattujen tekokynsien tarkistus ja puolipitkä ulsteri ylle, sillä lokakuinen ilta on jo kylmä. Kuuntelen hetken rappukäytävän ääniä ennen kuin avaan oveni, sillä en halua tulla nähdyksi. Rappukäytävä kuulostaa hiljaiselta ja avaan varoen oveni, livahdan rappuun ja sytytän valot vasta päästyäni yhden kerroksen alemmas. Korkokenkäni kopisevat rytmikkäästi kivirapuissa ja hymyilen ajatukselleni että joku tirkistelee ovisilmästään ja näkee pitkän, hoikan pitkäsäärisen naisen rientävän alas. Pääsen kenenkään häiritsemättä ulos kadulle ja suuntaan hiljaisella kadulla kohti sovittua tapaamispaikkaa.
Olin nimittäin sopinut itseäni vanhemman miehen kanssa tapaamisen juuri tälle illalle. Mies, kutsukaamme häntä vaikka Makeksi, oli tullut minulle tutuksi netissä chattaillessani ja pitkällisten keskustelujen jälkeen rohkaistuin hänen pyyntöönsä saada tavata. Olimme sopineet, että hän poimisi minut ennalta sovittujen tuntomerkkien perusteella autoonsa hiljaiselta kadunpätkältä. Kävelin korot kopisten hieman viluissani ja hermostuneena kohti sovittua tapaamispaikkaa.
Muutamia autoja meni ohitseni ja seurasin syrjäsilmällä josko joku niistä olisi Maken. Hetken käveltyäni tuntomerkkeihin sopiva viininpunainen auto lähestyi minua ja jännitykseni nousi huippuunsa. En erottanut kuljettajan piirteitä illan hämärässä ja auto jatkoi matkaansa. Huokaisin toisaalta helpottuneena mutta toisaalta olisin toivonut että jännityksen piinani olisi jo ohitse. Jälleen kuului auton ääntä, nyt takaani. Kuulin kuinka auton vauhti hidastu… Luoja, onko se hän? mietin sydän jyskyttäen. Maltoin olla vilkaisematta taakseni ja auto lipui hiljaa viereeni. Sivuikkuna avautui ja kalju, partainen, kookkaan oloinen mies kurottui ja huikkasi minulle: ”Hei Terhi!”
Käännähdin katsomaan ja tuntomerkkien perusteella hän oli juuri Make. Sain hieman paksulla äänellä vastattua tervehdykseen ja menin pysähtyneen auton viereen. ”Eikö siellä ole kylmä, tuletko sisään”, Make huikkasi hymy huulillaan. Sain hymyiltyä takaisin ja vastasin: ”uskaltaako sitä tällainen yksinäinen nainen tulla miehen kyytiin…” Avasin oven ja istuin ihanan lämpimään autoon sisään. Maken partavesi tuoksui hyvältä ja hän näytti juuri siltä miten oli itseään netissä kuvaillut: tumma, parrakas kaljupää, ikää hieman reilut viisikymmentä, hieman vatsakas mutta reilusti yli 180 senttisenä mies minun makuuni.
Make vilkaisi minua päästä jalkoihin, katseen viipyessä säärilläni ja reisilläni, jota tiukka hameeni antoi runsaasti näkyviin ja sanoi: ”Näytät upeammalta kuin olisin ikinä uskonut. Olin jo varma, että kun jo ajoin kerran ohitsesi se et voisi olla sinä, sillä näytit niin täydellisesti naiselta kadulla kävellessäsi.” Hymyilin hiljaa mielessäni, sillä tilanne näytti hyvältä: olimme molemmat tyytyväisiä näkemäämme. ”Minne haluaisit ajettavan”, Make kysyi yhä hymy huulillaan. ”Minne sinä haluaisit”, vastasin hymyillen takaisin. ”Hmm…. minulla on ajatus”, Make sanoi ja hipaisi sormellaan kiiltävien nailonien verhoamaa polveani. Tuntui kuin sähköisku oli kulkenut lävitseni, vavahdin jännityksestä ja kiihotuksesta. Make ajoi autonsa lähistöllä olevan pikkukaupan pysäköintialueelle ja sanoi: ”Haluan kävellä kanssasi, uskallatko?” Kävellä miehen kanssa kadulla… joku saattaisi huomata että en olekaan tavallinen ”tyttö”… vaikka toisaalta näytin syysillan hämärässä erehdyttävästi naista, kuten Makekin oli juuri todennut…
”Hyvä on, otan sen riskin”, sanoin. Make sammutti auton ja avasi herrasmiehenä naiselleen vielä ovenkin. ”Sinäpä oletkin melkoinen herrasmies”, sanoin. ”Ladyni ansaitsee vain parasta”, Make vastasi silmää iskien. Lähdimme kävelemään viileässä syysillassa pitkin hiljaista katua. Maken käsi kiertyi luontevasti hoikalle uumalleni, annoin peppuni keinua hieman normaalia enemmän astellessani ihanan mieheni rinnalla. Juttelimme niitä näitä kuin normaalit rakastavaiset, Maken sormet laskeutuvat välillä pakaroilleni, viipyen niillä ja tunnustellen.
Nojasin Makeen naisellisesti ja annoin hajuveteni tuoksun viipyä hänen sieraimissaan hipaistessani kasvoillani hänen partaansa. Saavuimme bussikatoksen luo ja Make pysäytti minut miltei rajusti. ”En kestä enää, haluan hyväillä sinua, suudella…”, hän kuiskasi käheästi ja työnsi minut vasten katoksen seinää kasvot edellä. Tunsin kuinka hänen sormensa avasivat ulsterini napit, etsivät tietään liituraitajakkuni napeille avaten myös ne ja siirtyen ylös rinnoilleni. ”Sulla on pitsirintsikat”, Make kuiskasi korvaani sormien haroessa paitapuseron päältä rintojani. ”Ja pitsitangat myös”, sain vaivoin kuiskattua takaisin sydän jyskyttäen.
Maken sormet liukuivat alemmas, hyväilivät lanteitani, tunnustelivat pitsitangojeni ääriviivoja hameen alta. ”Ihanat”, Make kuiskasi ja antoi sormiensa liukua hameeni helmaan. Sormet nostivat hamettani kuin varoen, etsivät tietään ylemmäs. Tunsin kuinka reiteni vapisivat, yritin raottaa niitä hieman, mutta tiukka hame ei juuri antanut periksi. Nautin tuntiessani sormien liikkuvan kiiltävien nailonien verhoamien reisini kuumilla sisäpinnoilla, huulten hamutessa niskaani. ”Sä oot ihana”, Make voihkaisi ja käänsi minut vasten itseään. ”Mä haluan nuolla sua, purra sua…”, hän kuiskasi laskeutuen polvilleen asvaltille. Kuumat huulet tuntuivat taivaallisilta reisilläni, kiiltävän ja liukkaan nailonin pinta rahisi parran hangatessa vasten ihoani, kieli lipoi jättäen märkiä läikkiä nailonieni pintaan. Vilkaisin hätäisesti ympärilleni peläten jonkun jo liikkuvan kadulla, mutta katu oli onneksi autio. Antauduin kuumille huulille, parahdin suloisesta kivunsekaisesta kiimasta tuntiessani hampaiden iskeytyvän reisieni sisäpintaan. ”Mä olen odottanut tätä niin kauan ja sä olet uskomattoman hyvän näköinen… sääret pitkät, sileät ja muodokkaat ja sun reitesi… mä tuun hulluksi, kiiltävät nailonit saavat mut aina ihan sekaisin kun näen sellaisia hyvännäköisten säärien ja reisien verhona”, Make voihki suudelmien välissä.
Make nosti hamettani yhä ylemmäs, hampaat näykkivät reisiäni, nailonit olivat täynnä märkiä läikkiä kostean kielen kosketuksista. ”Hemmetti, joku tulee”, kuiskasin huomattuani hahmojen lähestyvän bussikatosta. Make nousi kiireesti ylös, vedin ulsterini napit kiinni ja lähdimme ripeästi kävelemään katoksesta poispäin. Tulijat jäivät bussikatokseen ja me jatkoimme matkaa. ”Huh, se oli lähellä”, Make sanoi helpottuneena. ”En olisi kovin pitkään enää kestänyt, suudelmasi saivat minut hulluksi”, sanoin hymyillen.
Make antoi kevyen suudelman huulilleni ja sanoi:”Vasta ensimakua rakkaani, odotahan kunnes pääsen kunnolla vauhtiin.” Kävelimme hiljaa takaisin autolle, Make jälleen vahvat kädet vyötärölläni ja minä tiukasti häntä vasten painuneena. ”Ensi kerralla haluan sinut… kokonaan…”, Make sanoi hymyillen jättäessäni minut samaan paikkaan josta nousin kyytiin. ”Laivaliput on jo varattu, joten otahan matkalaukkuusi noiden ihanien vaatteidesi lisäksi muutamat varanailonit, sillä ne saattavat hyttiin päästyämme repeytyä…”, Make vielä lisäsi ja puristi hellästi reittäni. ”Odotan sitä matkaa jo nyt”, vastasin hymyillen antaen sormieni liukua Maken pullottavalla housujen etumuksella. ”Laitan jotain vielä seksikkäämpää ylleni… ja alle myös…”,
jatkuu…