Koodi-puhelin
Autonromuja, kyykäärmeitä ja poikarakkautta
Juuso

Oli kuuma ja kuurosateinen kesä joitakin vuosia sitten. Olin pestautunut erääseen autopurkamoon kesätöihin. Järjestelin, purin autonromuja ja palvelin asiakkaita. Työtä oli kuitenkin vaan muutamaksi tunniksi päivässä, joten lisärahan toivossa kävin myös töissä lauantaisin ja joskus jopa sunnuntaisinkin. Lauantaisin kävi asiakkaita ympäri maan ja silloin oli paljon osien tarvitsijoita mm. museoajoneuvoihin.

Olin paahtanut ihoni tumman ruskeaksi ja varsinkin naiset, vaikka heitä harvemmin autopurkamoon tulee, antoivat lähes poikkeuksetta ihailevia huomautuksia ja katseita minulle. Niistä olin ylpeä, vaikken kovin paljon ollut heistä seksuaalisesti kiinnostunut. Talven aikana tulleet vatsani pienet rasvamakkarat oli tipotiessään ja muuttuneet tiukaksi ja treenatuksi lihaksi. Kävin työmatkani polkupyörällä ja se sai reisilihaksiini ja pyllyyni omastakin mielestäni sopivaa kiinteyttä. Työ oli kovaa ja kiirettä piti ajoittain kovastikin, koska varsinkin kesäaikana oli lähes yhtenään auton osien kysyjiä.

Olin repinyt farkuistani puntit pois, joten housujen lyhyet liepeenpäät ajan kuluessa rispaantuivat. Joitakin viikkoja työskenneltyäni huomasin, että munani alkoivat ajoittain pilkistellä venähtäneistä farkunlahkeista. Yritin niiden näkymistä torjua kireillä trikooboksereilla. Kuitenkin pian huomasin että ne olivat hiostavan kuumat, joten jälleen ryhdyin käyttämään tavallisia halpoja trikooboksereita farkkushortsieni alla. Ajattelin, että mitä sen oli oikein on väliä, näkyköön, herra moraalinvartija itsekin saattaa kantaa samanlaisia roikkumunia kun minullakin oli. Jotkut miehet alkoivat minua pyllistelyasennoissani hiukan uteliaana tuijottamaan sanomatta mitään. Toiset taas alkoivat käärimään mykkänä hitaasti sätkäänsä. Sytyttäen sen epävarmoin ja kenties hiukan tärisevinkin ottein. Päättelin näistä vihjauksista sen, että he olivat olleet kenties kiinnostuneita tekemään lähempääkin tuttavuutta minun kanssa, jos vaan heidän luontonsa olisi antanut hiukankaan periksi.

Autopurkamon isäntänä oli yli kuusikymppinen erittäin lihava mies. Hänellä oli kaksi poikaa, jotka kummatkin työskentelivät yrityksessä. Pojat käyttivät runsaasti alkoholia ja siten eivät aina olleet kykenevä asiakaspalvelutyöhön.

Romuautoja oli kahdessa eri varastossa. Vanhoissa rakennuksissa oli siistissä järjestyksessä osia puretuista autoista. Lisäksi oli laaja kenttä jossa oli vanhoja autoja odottamassa purkamista. Toisessa oli enemmän vanhoja autoja, joita erityisesti museoajoneuvojen kunnostajat tarvitsivat ja taas toisessa oli vielä teillä yleisesti kulkevien ajopelien osia. Näiden varastoiden välissä oli lähes kilometrin välinen etäisyys. Tuo alue, jossa ”museoajoneuvot” sijaitsivat oli kaupungissa saanut eräänlaisen salaperäisen maineen. Jotkut kertoivat, että öiseen aikaan eräät juoppoporukat käyttivät läheistä metsää kokoontumispaikkanaan. Mitään erityistä häiriötä ei koskaan tuolla lähes luonnontilaan päässeellä alueella ollut. Metsää vasten ei edes mitään aitaa, joten osien varastaminen senkin kautta olisi saattanut olla teoriassa mahdollista. Kun olin työssä tuolla varastolla ihmettelin siellä kulkevien polkujen määrää. Kuka ne oli tehnyt ja kuka siellä majaili? Metsästä löysin erään paikan, jossa oli tuhansittain tupakantumppeja ja jokunen tyhjä oluttölkki, muttei juuri muuta sen erikoista. Kesäisin sillä asusti tuhansien hyttysarmeija, joka välittömästi kävi verta himoiten paljaisiin ihon kohtiini. Autopurkamon omistajat varoittivat autonromujen joukossa asustelevista kyykäärmeistä ja ampiaispesistä. Kumisaappaat ja kintaat olivat hyvät apuvälineet kun kävin irrottamaan jotakin osaa romuista.

Eräänä kesälauantaina kävi kaikenlaista osan tarvitsijaa. Juoksin kentällä etsimässä osia ja autohajottamonisäntä antoi ulkomuistista osoitteet la-puhelimeeni. Pojat olivat aamupäivästä kiukkuisina palvelemassa asiakkaita, mutta kiire heidän omiin ”harrastuksiinsa” ajoivat heidät omille teilleen. Vain poikien vanha isä ja minä, parhaan kykyni mukaan, palveli asiakkaita.

Lähes minun huomaamatta tuli eräs mies hakemaan osaa ns. ”Muna-Volvoon”. Se on eräs Volvon mallin leikkisä kutsumannimi, tarkoittaen auton hiukan munamaista muotoa. Automalli on jo autohistoriaa, ainoastaan ani harvoin kesäisin vielä niitä tulee tiellä vastaa. Mies ei ollut mikään pitkä, vaan aivan tavallisen mittainen n. 170cm:n ja normaalivartaloinen. Miehellä oli hiukan punertava kokoparta ja metallisankaiset silmälasit. Päässä hänellä oli teräksen harmaa mokkanahkalippis, jossa oli tummanpunainen myöskin mokkanahkainen lippa. Lakissa oli jonkun mahdollisesti ulkomaisen firman logo.

Miehellä oli kummassakin korvassa vapaasti heiluvat korvarenkaat. Miehen päällä oli valkoinen o-kauluksinen T-paita ja sen päällä oli musta hihaton nahkaliivi. Nahkaliivin toisessa taskuissa oli mm. kännykkä, joka oli vielä niitä Nokian valmistamia isompia gsm-puhelimia ja toisessa piipputupakkatoppa. Miehen jalassa oli mustat sivulta vahvistetut prätkämiehen kiiltävänahkaiset housut. Jalassaan hänellä oli pitkävartiset nahkabuutsit. Miehen nahkaiset housut olivat vyötäröltä tiukasti vartaloon istuvat ja heti hänet nähtyään totesin hänen olevan hyvään nahkaan taidokkaasti puristettu ”Wilhelm grillimakkara.” Heti herahti kielelleni aavistus siitä minkähän makuista ”kastiketta” tuolla miehen vehkeissä ja tuossa ”nahkaisessa keittimessä” oikein valmistuu. Miehen asu oli noihin ilmoihin nähden oikein asiallinen, koska kesä oli aika kuurosateinen. Ihmettelin hiukan hänen asukokonaisuuttaan, koska kulkupelinään moottoripyörän sijasta oli vanha Transit-pakettiauto. Hyvin tavallinen kulkuväline tyypilliselle autoharrastajalle, mutta miksi pitää tulla tuollaisissa upeissa, lähes juhlatamineissa, tällaiseen paikkaan? Mikä ettei, seksikään näköinen kundi hän oli. Hän oli kuin ravintoa tiukan ja kiireisen kesäduunini lomaan. Kultaiset korvarenkaat ja punertava kokoparta olivat upea yhdistelmä, yhdessä mustaan sadepisaroiden kostuttamaan nahka-asuun..

Mies tuli aivan lähelle minua ja kaivoi taskustaan rasian pikkusikareita ja tarjosi yhden minullekin. Pyöritin pikkusikaria huulieni välissä kostuttaakseni sen, kunnes asetin sen huulilleni. Nahkamies tarjosi tulta samalla kun sytytti omansakin. Vedin ensihenkoset sikaristani ja pikaiset katseemme kohtasivat. Mies esitti vasta tämän toimituksemme jälkeen asiansa. Hän oli jo aikaisemmin keskustellut osasta isännän kanssa. Osaa piti lähteä etsimään museoautovarastosta. Lähdin hakemaan avaimia kyseiseen varastoon ja saamaan viimeisiä ohjeita isännältäni. Kello alkoi lähennellä jo sulkemisaikaa, joten olin vapaa tämän keikan jälkeen.

Yhdessä nousimme miehen Transitiin ja polkupyöräni löysi paikan pakun matkasta. Varastolle oli asiaa hyvin harvoin, mutta kuitenkin joskus piti mennä niittämään sinne ruohoja. Haapoja, koivuja ym. ja puita oli kasvanut vanhojen autonromujen läheisyyteen. Rikkoontuneet kumiset peitteet suojasivat romuja mitkä paremmin ja mitkä huonommin. Maitohorsma kasvoi alueella villinä ja sen kukinto levitti villamaista nöyhtää kaikkialle. Samoin ympärillä kasvava koivikko kylvi siemenrunsautensa vanhojen autonromujen saumoihin. Mätänevä kasvinmoska ja ruostuvat romuautot tekivät paikkaan imelän mädänhajun. Isäntä oli varoittanut ja kertonut juttuja kyykäärmeitä, joita autojen läheisyydestä saattoi tavata. Ampiaisten kanssa oli hyvä olla myös varovainen. Puin päälleni varmuuden vuoksi muoviset sadehousut ja käsiini pitkävartiset vinyylikäsineet.

Katselin autonromuja ja yritin paikallistaa sopivaa kohdetta ja nahkamies etsi samoin. Hänellä oli kyykäärmeiden varalle asianmukaiset varusteet päällä. Hän oli vielä lisännyt vaatetustaan pitkävartisilla poimunahkaisilla ajokäsineillä. Minua hiukan säälitti, kun hänen komeat nahkahousunsa ja saappaansa tuli sateen kostuttamaan nöyhtään. Varaosa löytyi vihdoin ja se olikin onneksi irrotettuna pienenässä palasessa ja kuntokin oli kohtuullinen. Hain varastosta sopivan työkalun, jolla sain osan täydellisesti irrotetuksi.

Mies oli sillä välin ladannut käyrävartisen piippunsa ja alkoi sytyttämään sitä hiukan sivusilmällä minua vilkaisten. Piipun palamisen ylläpidossa tarvittava imuliike toi miehen partaan kivaa elävyyttä aivan kuten koira tai kissa pörhistää turkkiaan. Alkupalamisessa oleva piippu levitti savua sankan pilven miehen ympärille, joten hänen kasvoistaan ei ajoittain nähnyt mitään, eikä tuulikaan sitä tyynellä säällä etäämmällekään puhaltanut. Miehen korvarenkaat heiluivat vapaasti hänen korvissaan seuraavan hänen päänsä liikkeitä, aina samalla kun hän otti pois piippunsa huuliltaan ja alkoi tutkivana kohentamaan sen palamista..

Pieni tihkusade oli viskonut miehen nahkaliiville joitakin tippoja ja housut olivat saaneet kevyen kasteen. Aloin vaistomaisesti puhdistamaan miehen nahkahousuista höytyviä pois. Kuitenkin pian huomasin jossakin sihisevän. Kyykäärmehän siellä pelokkaana puolusti reviiriään. ”No se ei mitään haittaa, ampiaiset ovat hankalampia” totesin. ”Niin,” murahti mies ja lisäsi ”Niillä taitaa täällä olla rauhallista.” ”Pitää kiertää käärmeet ja elää niiden kanssa sovussa,” mies jatkoi. Kello oli jo yli kahden osa oli kannettuna autossa. Mies oli sekoittanut jo pääni ja hänkin oli jo mielestäni kovissa kiimanpuristuksissa. Mielestäni nahkahousujen etumuskin oli seisovan kullinvoimasta hiukan kohonnut. Miehen piipusta oli jo edellinen panos palanut loppuun ja hän varovasti kolisti piippuaan tyhjäksi nahkasaappaansa korkoon. Samalla näin selvästi hänen etumuksessa selvän kohoutuman. Nyt päätin toimia.

Sadehousuissanikin oli penikseni alkanut jo seisomaan enkä voinut tehdä sille mitään. Sen lasti oli nyt pakko purkaa tavalla tai toisella. Nyt otin rohkean askeleen ja tarrauduin molemmin käsin mieheen ja hän alkoi vapisevin käsin ja polttavin huulin lähestymään minua. Kasvomme kohtasivat toisensa empimättä. Aloin imemään miehen suuteluhuulia ja samalla kaivoin tietä kohden hänen kulliaan ryömiessäni nahkavyöllä vyötettyä alapäätä kohden. Tunsin kostean nahan tahmeana käsissäni ja en osannut edes avata, koska käsissäni oli valtava tärinä. Vapisin kiimasta ja mies halusi myös saada peniksensä välittömästi ulos kesäpäivän hiostamista nahkahousuista. Samalla hän riuhtaisi kevyesti housuni alas yhdellä kertaa ja työntyi suu edellä limaa valuttavaa penistäni kohden. Otin molemmin käsin miestä päästä kiinni ja sanoin: ”Ime” Mies alkoi korvarenkaat heiluen ja koko vartalo täristen imutyön. Voima jonka tunsin peniksessäni sekoitti päätäni entisestään. Pian annoin orgasmini ja kovasta voimasta johtuen spermaani oli tullut runsaasti miehen parralle, korville ja lippikseen. Nyt kyyristyin miehen puoleen ja aloitin oman spermansekaisen suun ja kasvojen puhdistuksen. Tarrauduin kuin merihädässä oleva uhri miehen kosteisiin nahkaliiveihin ja vyöryin kasvot edellä ja kieli pitkällä miehen alapäätä kohden. Aloin kiihkeän nuolemisen miehen navanseudulla ja siitä etenin miehen avonaisiin nahkahousuihin. Painoin pääni sinne ja samalla nenääni tulvahti miellyttävä tuoksu. Olin kuin koira, joka tunnistaa reviirilleen kuuluvan henkilön nivuksista tulevan hajun perusteella. Se tuoksu miellytti minua ja halusin ehdottomasti miestä enemmän ja enemmän. Kostea nahka samalla oli saanut kevyen aromin miehen ainutlaatuisen miellyttävästä hiestä ja parittelua kiihkeästi kaipaavan peniksen tuottamasta aromista.

Painoin pääni kohden miehen kullia ja aloin työn. Haparoin käsilläni miehen reisiin painuneita nahkahousuja. Tunsin käsissäni housujen kireät saunat ja niiden sisällä olevan nukkapinnan. Imin ja imin ja otin miehen karvaiset munat suuhuni ja kostutin niitä syljelläni. Valutin suupielestäni sylkeä, joka valui pitkin miehen nahkapöksyjä ja saappaita. Nyt miehen rinnasta lähti iloinen ja riemukas kiljaisu ja tunsin voimakkaat sydämen tykytykset huulillani. Maltoin kuitenkin hiukan vilkaista miestäkin ylöspäin, jotta näin mitä olen hänelle tekemässä ja osasinko tyydyttää tiukan seksikästä nahkakundia. Hänen päänsä heilui ympäriinsä ja samoin painavat korvarenkaansa seurasivat tarkasti maanvetovoimaa. Imin ja pyöritin huuliani aina välillä miehen valtaisaa peniksenvartta. Siirsin käteni miehen nahkarotsin kiristysvyöhön. Imin limasta valuvaa terskaa ja hetkessä suuni oli täynnä hänen lämmintä spermaansa. Maiskuttelin ja pyörittelin ”miesmahla” panosta suussani, kunnes makuaistini oli sen täydellisesti analysoinut. Miehen ja kosteiden nahkahousujen tuoksu teki herkkuhetkestäni hiukan paheellisen, mutta kuitenkin niin luonnollisen Kaikki tuon miehen tuottamat hormonit olivat kuin ravintoa kovaan miehen puutteeseeni.

Nyt tiedän kutka tuossa varastossa pitää yövartiointia ja miksi paikasta yksinkertaisesti vain kerrotaan kahden kesken kuiskaten. Ehkä mystisin asia on myöskin se miksi kaupungin terveyskeskukseen tulee kesällä jokunen miespotilas saamaan hoitoa kyynpuremaan.

Copyright © Koodi.net 2003-2021 - Tietosuojaseloste - Palaute