Poju

Olin ollut pelaamassa tietokonepelejä kaverini Janskun luona koulun loppumisesta asti. Huomasin, että kello oli jo melkein puoli yhdeksän, ja olin luvannut vanhemmilleni, että tulen kotiin arkisin iltauutisiin mennessä. Lähdin Janskun luota kamalassa kiireessä ja puin ulkovaatteita päälleni vielä rappukäytävässä. Pysähdyin kolmannessa kerroksessa vetämään takin vetoketjua kiinni ja kiristämään kengännauhoja. Kun kyykin siinä, kuulin, että kakkoskerroksessa avautui ovi ja joku lähti kulkemaan portaita alaspäin. Olin ihan kiinni kaiteessa ja näin jotenkin tutulta vaikuttavan hahmon. Uteliaisuuteni heräsi.

Lähdin harppomaan rappusia alas. Kun tulin ensimmäiseen kerrokseen, näin, että kellariin vievä ovi oli jäänyt raolleen. Vaikka se oli raskas palo-ovi, se ei ollutkaan painunut omalla painollaan kiinni. Siksi en ollut kuullut oven kolahtamistakaan. En tiedä, mikä minuun meni, mutta päätin mennä katsomaan, mitä kellarissa oikein oli. Avasin oven ja painoin sen varovasti perässäni kiinni. Siitä ei lähtenyt oikeastaan minkäänlaista ääntä. Hiivin portaita alas kuin paraskin salapoliisi. Käytävässä ei ollut enää valoa, mutta sen toisessa päässä oli valoviiru, joka tuli ilmeisesti saunan pukuhuoneesta, pyykkituvasta tai talouskellarista. Päätin mennä katsomaan, vaikka sydän vähän pamppaili.

Oli ihan hiljaista. Pääsin käytävän toiseen päähän päästämättä ääntäkään, sillä tossujeni kumipohja ei tällä kertaa vinkaissut kertaakaan, vaikka tavallisesti ne aina kitisivät ainakin vähän betonilattialla. Kiittelin onneani. Kun tulin valoviirun luo, huomasin, että ovi johti jonkinlaiseen eteiseen. Vaikka talo oli periaatteessa samanlainen kuin naapuritalo, jossa asuin, alakerrassa olikin eroja. Astuin rohkeasti eteiseen, sillä halusin tietää, kuka tutulta vaikuttanut tyyppi oli. Eteisessä oli kaksi ovea, kumpikin kiinni. Niissä molemmissa oli kuitenkin avaimenreikä, ja toisesta näytti tulevan valoa. Panin silmäni reiälle ja aloin tiirailla näkymiä. Ensin en oikein erottanut mitään, mutta sitten uteliaisuuteni palkittiin. Oven takana oli pesutuvan kuivaushuone, jossa roikkui naruilla kaikenlaista pyykkiä lakanoista tyynyliinoihin ja paidoista alushousuihin. Kun käänsin katsettani hieman, huomasin kuivaushuoneen toisessa päässä, vasemmassa nurkassa pojan, johon olin törmännyt koulun pihassa ensimmäisen kerran vasta pari päivää aikaisemmin. En tiennyt hänen nimeään, mutta hän oli todella kaunis. Joku väitti hänen muuttaneen Suomeen Turkista.

Ihmettelin, mitä poika teki kuivaushuoneessa tähän aikaan. Hän ei ollut selvästikään tullut hakemaan pyykkejä. Vastaus tuli pian. Poika tempaisi puseronsa alta lehden. Hän oli liian kaukana, jotta olisin voinut nähdä, mikä lehti se oli, mutta ei minun kauan tarvinnut arvailla. Poika pani lehden kuivaushuoneen seinustalla olevalle kapealle pöydälle ja istuutui sen vieressä olevalle muovituolille. Suunta oli juuri oikea: hänen jalkansa osoittivat suoraan minuun. Hän selaili toisella kädellään lehteä, avasi housunsa ja otti esiin jo puolijäykän munansa. Hänen mahansa oli kauniin ruskea ja litteä, eikä hänellä ollut kuin tiheä pieni musta karvapuska juuri kullin juuressa. Hän otti munan kämmeneensä ja hieroi peukalolla sitä yläpuolelta. Näin miten kulli kovettui veto vedolta ja kasvoi silmissä. Mistään pienestä vehkeestä ei tosiaankaan ollut kysymys, sillä metrienkin päästä se näytti muhkealta kurkulta.

Poika laski farkut nilkkoihinsa, katseli lisää kuvia lehdestä ja levitti jalkansa niin, että munapussit pääsivät roikkumaan vapaasti. Poika sylkäisi käteensä ja hieroi kosteutta munanpäähän. Nyt vasta tajusin, että hänet oli ympärileikattu. Ehkä juuri siksi terska näytti tavattoman suurelta. Sylki kiilteli kullin päässä, kun poika siirteli kättään aina vaan nopeammassa tahdissa kivikovaa kulliaan pitkin edestakaisin. Minulla seisoi myös. Onneksi minulla oli löysät farkut, joissa muna mahtui seisomaan ja joiden taskun kautta pääsi hyvin runkkaamaan ilman, että housuja tarvitsi ottaa jalasta pois. Yritin päästä pojan tahtiin. Kuivaushuoneessa meno oli jo ihan villiä, ja nyrkki kulki kiivaassa rytmissä tummanpuhuvaa munaa pitkin niin, että terska enää vain vilahteli näkökentässäni. Poika oli selvästi saavuttamassa päämääränsä.

Kun häneltä alkoi tulla, hän kumartui eteenpäin ja taivutti itsensä kaarelle niin, että hän pystyi asettamaan suunsa melkein munan pään kohdalle. Näin, kuinka sperma ruiskusi suoraan hänen suuhunsa! Ajattelin, että todella kätevää, kun ei tarvinnut ruveta siivoamaan jälkiä. Poika nousi seisomaan ja vatkasi vielä turpeaa munaansa melkein kuin härnätäkseen minua. Olin aivan nautinnon huipulla ja päätin ottaa riskin. Jos poika tulisi nyt ulos kuivaushuoneesta, jäisin kiinni tiirailusta ja runkkaamisesta. Ajatus kiihotti minua lisää, eikä minun tarvinnut kuin puristaa käteni vähän tiukemmin kullini ympärille taskun kautta, niin minulta alkoi tulla. Boksereihini pursusi lämmintä limaa sykäyksittäin. En ollut enää hetkeen katsonut avaimenreiästä enkä tiennyt, oliko poika poistumassa kuivaushuoneesta. Juuri kun kouristelin orgasmin voimasta, ovi aukesi. Sydän oli pysähtyä!

Poika katsoi minua hämmästyneenä mutta ei sanonut mitään. Minä toivuin sokista nopeammin. Ajattelin ensin vain juosta karkuun, mutta tajusin heti, että tyhmemmin en voisi toimia, sillä tapaisin pojan joka tapauksessa koulussa. Ei tainnut auttaa muu kuin kertoa totuus.

Kysyin pojalta englanniksi, puhuuko hän suomea. Häntä nauratti ja hän vastasi suomeksi: "Joo." Minä en ymmärtänyt, mitä huvittavaa tilanteessa oli. Sanoin hänelle, mitä olin koulussa kuullut. Hän sanoi, että kaikkia juoruja ei kannata uskoa. Hän ei ollut turkkilainen eikä kurdi vaan Suomessa syntynyt romani. Hän vaikutti todella mukavalta kaverilta. Keräsin rohkeuteni ja sanoin hänelle, että olin hiiviskellyt hänen peräänsä ja katsonut avaimenreiästä, kun hän oli runkannut - ja runkannut itsekin loppuun asti oven takana.

Ensin poika oli selvästi vähän nolona, vaikka minun kai olisi pitänyt olla vielä nolompi ja pelätä, että hän vetää minua turpaan. Poika naurahti vähän hermostuneesti. Tunnelmaa keventääkseni sanoin: "Oli kiihottavaa nähdä, miten sä teet sen. Sussa on tyyliä." Poika hymyili ja vetäisi taas puseronsa alle piilottamansa lehden esiin. Se oli gaylehti! Sitten poika sanoi: "Tän takia mä en voi runkata kotona, jos mä jään kiinni. Meillä ei ymmärrettäis." Nyökyttelin.

Kello oli jo paljon yli yhdeksän. Sanoin, että minua odotetaan kotona. Sovittiin, että nähdään koulussa ja tehdään joskus jotain yhdessä.