bi22

Jake ohitti mut pieni vaivautunu virne naamalla. Mä jatkoin matkaa partsille. Siel seiso porukkaa röökillä ringissä ja teki tilaa meikäläiselle. Siinä me käpristeltiin kylmäs syys ilmassa sukkasillaan, ja tottakai Jake ilmesty koht oviaukkoon parin sen ennestään tunteman jätkän kans ja tunki samaan rinkiin. Pikkasen verenkierto vilkastu kun ajatukset pääs harhailemaa muussa... Mä en tajua mistä mun yhtäkkinen kiinnostus, kaikkee hyvännäköstä ja liikkuvaa kohtaan johtu, mut teki tiukkaa henkisesti ja fyysisesti hillitä itteesä.

Mä katoin Jakea ja sen oikeel puolella seisovia kaht jätkää, jotka oli varmast samast uimaporukasta Jaken kanssa. Olin mä ne nähny aikasemmin hallilla, mut kun en silloin ollu katellu niitä sillä silmällä. Niiden kiinteet kropat ihomyötäsis paidois ja just oikeita mestoja korostavasti esiintuovat muotifarkut jalassa. Kyl mä tiesin et oma kroppa oli aika saman näkönen, mut ei sitä itteesä tuu niin kateltua... mä ainakaa.

Syysviima teki tehtäväsä ja siirryttiin sisälle. Pippalot eteni sujuvasti ja kokoajan lasis oli jotain. Ja eiku takas takkahuoneeseen. Yks nojatuoli oli vapaana ja mä valtasin sen. Huoneeseen alko tulvii porukkaa juttelemaa. En tiiä johtuks hämäryydest ja kynttilöistä, mut jutut siirty henkimaailman puolelle ja kaikkeen outoon mitä kellekki on sattunu. Porukkaa istu sylikkäin tuoleilla ja lattialla. Jotku seiso. Mul oli hyvät näkymät nojatuolilta lattial istuvien strategisin kohteisin... myös Jaken. Tuntu vähän jo oudolta tuijotella jätkien etumuksia ja repiä sitä kiksejä, mut ei muutakaa ollu.

Yhtäkkiä alko tuntuu hiipivä päänsärky ohimossa. Mä nuuhkasin ilmaa ja ilmas leiju imelä vanilijan tuoksu. Tuoksukynttilä. Niitä ei o valmistettu mua ajatellen ja päänsärky paheni nopeesti. Kysyin Marilta jotain kevyttä särkylääkettä, mut sil oli vaa norsun tainnuttamiseen tehtyjä, joten päätin kestää. Ihan ku pyynnöstä porukka oli vapautunu ehkä henkimaailmast puhuessaan ja päästiin sihen vaiheeseen iltaa milloin jotku alkaa valitella niskojaan ja sit alkaa se hierontavaihe.

Mari sano et voi hieroo mun niskaa jos se helpottais. Jutun aiheet poukkoili missä milloinki ja mä istuin lattialla Marin edessä niska sen hennossa käsittelyssä. Mä sanoin et voit ottaa kovempaaki, mut vilkasin Marin käsiä ja huomasin et tehot ei taitas riittää. Mari yritti parhaasa, mut sano ettei jaksa enää hieroo tommost jätkän niskaa. Mut tarjos et Jakehan o hierontaopistos. Sehä vois jatkaa.

Mulla ei ollu kauheesti mitää sitä vastaan ku Jake kerkes jo heti sanoo et okei. Ja kun Jake oli kerran opistossa nii eihän siinä silloin ollu mitää eroottista, et jätkä hieroo toista... eihän. Jake istu mun taakse ja otti hartioista kiinne. TU VÄHÄ LÄHEMMÄS. Ja mä tulin. Jake siirty kans istumaa ihan tuolin reunalle ja levitti haarojaan et mä mahduin väliin. Se tuntu hyvältä, mut ei millään tavalla eroottiselta. Särky väheni ja veri kohisi päässä. Jake kysy et auttaako jo? Vastasin myöntävästi. Kohta rupes tuntumaa et niskaa hieromalla se ei ton paremmaks tuu, ja kiitin käsittelystä.

Olo oli tosi rento. Särky pysytteli taka-alalla jonku aikaa, mut alko taas palailla. Kysyin hiljaa Marilta voisinks mennä johki makaa hetkeks et särky laantuis... Mari tuli ja näytti vierashuoneen ja ois antanu lääkettäki, mut ajattelin olla ilman. Makasin vatsallani sängyllä ja nautin hiljaisuudesta. Pää rauhottu, mut reagoi heti jos vähänki liikku. Ovelt kuulu koputus, ja mä korisin jotain tyyliin "JOO". Ovi aukes ja Jake seiso oviaukos. Mä raotin silmää ja sanoin "VIHDOINKIN VAIN MINÄ, SINÄ JA SÄNKY".

Jake naurahti ja sano et oon ihan valkonen. Kiitin ja olin hiljaa. Oltiin näköjää kumpiki huomattu jutellessa et oltiin samal aaltopituudella ja tykättii jutella. Ja alkoholi tuo viisasten juoma oli noussu päähän vähän tyhmemmillekki ja vapautti ilmapiiriä. Jake sano et vois kyl hieroo lisää, et mun niskat oli ollu tosi kovat. Kiitin ja sonoin et jos vaan viitsit. Jake sulki oven ja tuli sängyn viereen. "OTAX TON NEULEEN VEKE NII ONNISTUU PAREMMIN"...