nito

Jere otti bissensä ja kiersi kolmannen kerran toiselle puolelle. Se katseli pöytää pää kallellaan, puri alahuultaan ja siristi silmiään. Se kumartui vähän nähdäkseen alaviistosta. Multa paloi sulake.

- Vittu vedä jo.

- Älä häiritse.

Jätkä siemaisi oluestaan ja palasi jälleen kerran alkuperäiselle paikalleen. Se laski tuoppinsa reunalle, otti hyvän otteen kepistä ja meni lyöntiasentoon. Puinen keppi liikkui ikuisuuden pisamaisten sormien välissä. Kundi keskittyi tähän enemmän kuin yhteenkään työhaastatteluun tai pääsykokeeseen ikinä. Mutta toisaalta: kun jätkä lopulta löi, valkoinen kilahti reunan kautta kasipalloon juuri oikeasta kulmasta. Samassa mä kuulin oven käyvän, ja vilkaisin vaistomaisesti sen suuntaan.

- Näitsä! Ihan älytön veto!

- Joo nii oli, mä sanoin niin kuin olisin nähnyt. – Se oli paha paikka. Hyvin lyöty.

- Kiitti, jätkä virnisti selvästi tyytyväisenä itseensä. – Kannatti keskittyy. Kai mä saan bissen?

Mä nyökkäsin hyvänä häviäjänä ja autoin Jereä keräämään pallot takaisin kolmioon. Tiskillä mä tilasin kaksi olutta. Jere hymähti.

- Sä oot kyllä hyvä jätkä, ainoo mun tuttu jolla on oikeesti varaa tarjoo.

- Mä oon käynyt töissä, mä puolustauduin heti jotenkin vaistomaisesti.

- Se oli läppä. Mut tavallaan totta, se teidän uus kämppä on ihan sairas.

Mä avasin suuni sanoakseni, että sitä Remikin sanoi, mutta suljin sen viime hetkellä. Mä peitin uukkarini ilottomaan naurahdukseen ja isoon kulaukseen keskiolutta. Mutta mä tiesin jo, että hetki oli mun osalta muuttunut.

- Millon se sun koulu alkaa?

- Syyskuussa parin viikon päästä.

Mä olin saanut tiistaina tietää päässeeni kauppikseen. Pari välivuotta duunissa kotikunnan huoltoasemalla oli saanut mut lukemaan silmäni irti, ja se oli lopulta tuottanut tulosta. Mutsi oli itkenyt, se oli ollut niin ylpeä. Mäkin olin itkenyt: tosin vain siksi, ettei Remi ollut ollut ottamassa multa tulosten kunniaksi suihin.

- Missä vitussa kaikki on, Jere manasi ja selasi kännykkäänsä. – Vitun jätkät dokaa himassa kunnes oksentaa ni ei tarvi baarissa ostaa mitään.

- Kai ne vielä tulee, mä kohautin olkiani niin kuin asialla ei olisi ollut mulle mitään väliä. Vaikka todellisuudessa se oli ainoa asia, millä ylipäänsä oli mitään väliä. Aina kun ovi kävi, mä vilkaisin sen suuntaan. Remi kävelisi sisään minä hetkenä hyvänsä.

Kolme bisseä myöhemmin mä olin siirtynyt Jeren kanssa tiskin äärestä pöytään. Baari oli alkanut pikkuhiljaa täyttyä, jotkut tuntemattomat jätkät olivat vallanneet bilispöydän ja joku puuma vilkuili mua nälkäisenä. Jere tuijotti enimmäkseen kännykkäänsä. Ovi kävi. Lisää puumia. Hemmetin Jenni. Niiden juttu oli mennyt ilmeisesti vähän vakavammaksi, mikä sai mut jotenkin vähän katkeraksi. Se taas hävetti mua, munhan olisi pitänyt olla Jeren puolesta iloinen. Mutta tosiasia oli, että se oli mun ainoa ystävä kehäkolmosen sisäpuolella. Ovi kävi. Joku karskin näköinen äijä. Mulla ei vieläkään ollut elämässäni sellaisia tyyppejä, joille mä olisin voinut vain spontaanisti soittaa ja pyytää yksille. Yhtäkkiä mä tunsin itseni vähän säälittäväksi. Jere oli sanonut, että mun pitäisi etsiä jotain ikäisiäni homokavereita. Änäri ja seksi samassa paketissa. Ehkä olisi pitänytkin. Mun kotikonnuilla homoja oli saanut hakea mikroskoopilla kaapin lattialistojen välistä. Ovi kävi. Remi.

Mä tunsin ilman pakenevan huoneesta ja uuden yhdisteen tulvivan sisään. Tennarit, kuluneet tummat farkut, harmaa t-paita, nahkatakki ja lippis kävelivät rennosti peremmälle. Kundi katseli vähän ympärilleen, huomasi meidät ja vetäisi hymyn. Mä toivoin vastaavani. Remi lähti tulemaan kohti. Jokainen askel levitti kundin mukanaan tuomaa yhdistettä laajemmalle. Pian se maistuisi juomissa.

- Moro, mitä jätkä, Remi virnisti ja läppäisi Jereä kevyesti niskaan.

- Moro, Jere tervehti ja piilotti välittömästi imelillä viesteillä täytetyn kännykkänsä. – Iha
hyvää, mitä ite?

- Ihan fine, kundi hymyili ja katsoi muhun. Se laittoi kätensä mun hartialle ja hieraisi siitä pari
kertaa lempeästi mutta silti jotenkin niin toverillisesti, ettei kukaan muu kiinnittänyt siihen huomiota. - Mitäs sä?

- Ei mitään ihmeempiä, mä vastasin typerästi toivoen, ettei mun paita palanut ihoon kiinni.

- Okei.

Remi hymyili seksikkäästi, jotenkin flirttailevasti, ja katsoi mua vähän pitkään. Jere vilkaisi sitä ja sitten mua, mutta palasi sitten taas kännykkänsä pariin. Mä tuijotin Remiä suu hiekkapaperia kuivempana.

- Mä meen hei käymään röökillä ton yhden äijän kanssa, kundi sanoi sitten ja osoitti jotain mulle tuntematonta tyyppiä. Sitten se iski silmää. – Me nähään kai vielä.

Remi pyyhälsi pois ja Jere nosti katseensa.

- Otatsä bissen? Mä oon yhden velkaa.

- Joo mut mun on pakko käydä kusella, älä mee vielä ettei joku vie pöytää.

Mä nousin ja menin vessaan. Mun sydän löi miljoonissa. Remi ei ollut ainoastaan tullut paikalle vaan myös puhunut mulle. Ja flirttaillut, ihan selvästi. Kustessani ja seinässä olevia tekstejä lukiessani mä mietin, miten ihmeelliseksi kaikki oli mennyt. Mä en ollut ylipäänsä koskaan tavannut ketään sellaista kuin Remi. Ja sitten se, ihminen, jonkalaista mä en ollut siis koskaan tavannut, oli musta kiinnostunut. Ihan kuin olisi elänyt jonkun muun elämää. Mä olin juuri saanut farkkuni suljettua, kun käsi tarrasi mun vyötäisille.

- Moi, ei niin nopee.

Remi virnisti leveästi mun korvaa vasten ja veti mut perässään tyhjään vessakoppiin. Se laittoi oven kiinni juuri, kun mä kuulin vastakkaisen kopin oven käyvän. Mä olin jäässä, mutta kundin virnistys vaan leveni. Vastakkaisen kopin jätkä pesi kätensä ja lähti. Oven avaaminen baariin toi melun sisään ja hukutti vessan äänet. Mä katsoin Remiä, joka rapsutti tukkaansa lipan alta ja virnisti nyt vähän rennommin. Vasemman silmän alla oli uusi, mutta jo parantuva mustelma.

- Mitä jätkä? Mä kuulin Jereltä et sä pääsit johonkin opiskelee. Onnee.

- Kiitti. Piti pari kertaa hakee mut nyt sit pääsin.

- Ni mitä se oli?

- Se on sellasta markkinointitaloutta.

- Okei, varmaan mielenkiintosta. Hitto sä näytät muuten hyvältä tänään.

Remi nojasi vähän taakse ja kallisti päätään arvioiden.

- Ihan vitun hyvännäköset farkut, tosi kireet tästä, kundi sanoi ja samassa käsi hinkkasi mun etumusta. Mun suu avautui pieneen yllättyneeseen hengähdykseen. – Eiks nää kiristä? Ja perseestäkin vitun tiukat. Mitä sä teet tänään?

- En mä tiedä.

Remi kohotti hymyillen kulmiaan. Jätkä vei kätensä mun niskaan ja hieroi nenäänsä mun nenään.

- Mä oon vapaa jos sua kiinnostaa, se kuiskasi virnistäen. – Nähäänkö parin tunnin päästä tossa edessä?

Mä nyökyttelin sekavana, sain jonkun rohkeuden puuskan ja suutelin Remiä suulle. Jätkä vastasi vähän yllättyneesti. Hetken päästä kundi irtautui, kuunteli, oliko ketään kusella ja raotti sitten ovea. Se veti mut mukaansa ja mä pesin käteni, kun en ollut ehtinyt sitä aiemmin tehdä. Jätkä puolestaan avasi farkkujaan käydäkseen kusella.

- Nähään sit, blondi! Älä unohda mua.

- En en.

Mä poistuin vessasta ja kävelin kännykkäänsä selaavan Jeren luo. Vittu. Mä unohtaisin todennäköisemmin nimeni.

Seuraava tunti oli pitkä. Pidempi kuin inssiajo, vartiovuoro intissä, yö ennen pääsykoetuloksia. Pidempi kuin se, kun mä odotin faijan sanovan jotain mun kerrottuani sille mun ekan seurustelukumppanin nimen. Nyt mä istuin pöydässä Jeren kanssa, kuuntelin silloin tällöin sen juttuja ja vilkuilin jatkuvasti Remiä, joka sukkuloi bilispöydältä tiskille, tiskiltä joidenkin hyvännäköisten mimmien luo, mimmien luota röökille ja sitten taas tiskin kautta bilispöydälle. Kävi se välillä kusellakin.

Lopulta, kello yhden pinnassa, kundi laski lasinsa pöydälle, sanoi jotain vieressään istuvalle muijalle ja lähti kohti uloskäyntiä. Ohittaessaan mut ja Jeren se virnisti leveästi ja iski silmää. Mä katselin, miten se katosi ovesta.

- Mun pitää hei mennä.

- Häh? Nyt vai?

- Joo, mul on vähän huono olo.

Jere tuijotti mua hämillään, mutta kiinnitti taas huomion kännykkäänsä, jota se oli selannut viimeisen vartin.

- Okei. Mä jään vielä, Jenniki menee nukkumaan ni ei tartte tekstata. Näkyy, otatsä taksin?

- Joo, näkyy.

Jere suunnisti bilispöydälle ja mä lähdin sydän hakaten baarista. Heti astuessani ulos ovesta mä kaduin, etten ollut käynyt pesemässä vehjettäni. Se oli nyt myöhäistä. Remi nimittäin veti röökiä jonkun mulle tuntemattoman äijän kanssa ja hymyili nähdessään mut.

- Siinhän sä oot, tuu ni mennään.

Kundi hyvästeli sen äijän, laittoi käden mun hartialle ja lähti taluttamaan mua poispäin. Me käveltiin parkkipaikalle. Baarin hälinä ja terassilla kaikuvat naurunkiljahdukset kuuluivat hyvin mutta vähän kauempaa. Remi poltti tupakkaansa eikä vaihteeksi puhunut mitään, katseli vain poissaolevana eteenpäin. Se piti kuitenkin koko ajan kätensä mun hartialla, mikä tuntui ihan älyttömän hyvältä. Kundi oli lämmin ja tuoksui omalta itseltään. Beckhamin Instinct erottui selvästi muttei mitenkään liiallisesti nyt kun Remi oli niin lähellä ja me oltiin kahdestaan ulkoilmassa. Mä hengitin kundin tuoksua syvään sisääni ja haistoin myös jotakin uutta ja vierasta. Mä hämmennyin hetkeksi kunnes tajusin sen olevan kundin mitä ilmeisemmin aito nahkatakki.

Yhtäkkiä me pysähdyttiin, ja mä huomasin meidän tulleen kundin autolle. Remi heitti röökinsä asfaltille ja painoi mut selkä edellä pelkääjänpaikan ovea vasten. Kundi hymyili niin että mälli mun kasseissa alkoi kiehua, ja yhtäkkiä käsi oli mun etumuksella ja suu mun kaulalla. Mä yllätyin ja äännähdin vähän hassusti, pehmeä kieli liikkui halukkaasti mun iholla. Mä kiedoin käteni Remin ympärille.

– Mennään autoon, kundi kuiskasi.

Jätkä avasi mulle oven ja kiersi itse kuskin puolelle. Me istuttiin autoon ja melkein siinä samassa mä tajusin vyöni kilisevän auki. Mä vilkaisin nopeasti edennyttä Remiä, joka hymyili leveämmin kuin vielä kertaakaan sinä iltana.

- Mä haluun imeä, se tokaisi selitykseksi. Sitten se avasi mun vetskarin, kaivoi mun kullin esiin, käänsi lippansa taakse ja kumartui.

Mä luulen, että Remi teki sitä ekaa kertaa, mutta se ei varsinaisesti näkynyt kauheasti. Ainakaan hampaat ei osuneet, eikä jätkä mainittavasti kakonut. Mulle oli toisaalta ihan sama, vaikka kundilla olisi ollut suusyöpä. Mä katselin huohottaen sen päätä, sen mun polvea puristavia rystysiä ja käännetyssä lippiksessä olevaa New Eran logoa, ja mulla alkoi seistä hetkessä. Mä tunsin suun lämpimät pinnat mun kalulla, joka oli ampunut niin helvetin monet mällit Remin kovettamana silloinkin, kun mä olin ollut yksin. Jätkän tyyli oli rento mutta niin tiukka, että suu sai mun esarin liikkumaan edestakaisin. Käsi löysi mun pallit ja puristeli niitä. Mä tartuin refleksinomaisesti Remin päähän ja painoin sitä alemmas. Kundi ei estellyt. Mä aistin että se oli utelias ja sitä kautta kiihottunut, halukas imemään elävää kalua. Jätkä vaihteli tahtia ja kiillotti mun terskaa kielellään. Se kokeili eri juttuja muttei pitänyt taukoja. Saatuaan kunnolla kiinni oikeasta hengitystekniikasta jätkä alkoi pumpata päätään mun kalulla.

- Vitun hyvä, multa pääsi, ja mun spontaani reaktio ilmaisesti kiihotti Remiä, joka alkoi imeä yhä kiivaammin. Mä tajusin jo siinä vaiheessa, etten kestäisi hirveän kauaa. Jännityskiima sai mut herkäksi.


- Mä en tie kauan mä kestän, mä tunnustin, ja siinä samassa Remi lopetti henkeä haukkoen. Se vilkaisi mua, nousi autosta, kiersi mun puolelle, avasi oven ja kiskaisi mut ja mun paljaana stondaavan kalun ulos. Mä tuijotin mitään tajuamatta, miten jätkä polvistui mun eteen.

- Nussi mua suuhun.

Remi katsoi mua harmaat silmät vakavina mutta pyytävinä, kiivaasti hengittävä suu pienesti raollaan, ja se kaikki herätti mussa jotain. Mä en tiedä, mihin laatikkoon mä olin Remin kanssa piilottanut sen puolen itsestäni, mutta nyt se laatikko lävähti auki. Kaikki seksi, mitä mulla oli ennen Remiä ollut, muistui mun mieleen. Niinpä mä heitin kundin lippiksen pois, tartuin jätkää niskasta, tungin kullini sen suuhun ja aloin panna. Remi selvästi yllättyi mun kovista otteista ja kakoi, mutta mä en välittänyt. Se ei yrittänyt siitä pois, vaan käänsi kasvonsa takaisin muhun. Vittu sitä näkyä. Mä en voinut muuta kuin tuijottaa, miten mun kiitettävän kokoinen kalu ohitti kundin huulet ja upposi kerta toisensa jälkeen sen kurkkuun. Mä en vaivautunut vilkaisemaan jätkää silmiin vaan kiihdytin tahtia, jolloin Remin silmät valahtivat kiinni. Kurkusta kuului kiihottavaa korinaa ja lutkutusta, mä työnsin kaluni niin syvälle kuin sain ja pidin hetken siellä. Remi oli tukehtua. Sitten mä jatkoin taas panoa. Yhtäkkiä jätkän suu, jonka juovia ja lämpöä ja makua mä aina olin ihaillut, oli pelkkä munan mentävä aukko, ja se ajatus sai mut liian lähelle laukeamista. Mä tukistin tummia hiuksia ja vedin kullini kokonaan ulos katsoakseni hetken Remin kasvoja. Kundi avasi silmänsä, jotka olivat muuttuneet ollessaan suljettuina. Nyt ne olivat lautasen kokoiset, kiimaiset ja alistuneet. Remi katsoi mua jotenkin vetoavasti, että mä tekisin sille sen mitä se halusi ilman, että sen täytyisi sanoa mitään. Kundi halusi huorata. Se oli selvästi jotakin, mitä se oli joskus kelannut yksin himassa. Mä tunnistin sen tunteen ja luonnollisesti tiesin, miltä tuntui, kun joku käytti. Mikä vittu siinä kiihottikin niin paljon, että joku vaan käytti.

- Mä tuun kohta sun naamalle.

Remi tuijotti mua kiimaisena, nyökytteli, aukoi suutaan kuin kala. Mä tajusin: oli outoa, kun suu oli yhtäkkiä tyhjä. Mä korjasin asia työntämällä kullini juurta myöten jätkän nieluun, aiheuttaen taas kiihottavia kakomisen ääniä. Mulla ei olisi enää kauaa jäljellä, joten mä lähdin nussimaan kuin heikkopäinen. Remin silmät sulkeutuivat taas. Mä läppäisin kundia poskelle.

- Kato mua!

Jätkä totteli ja mä tuijotin silmiä, joiden alapuolella olevaan suuhun mun muna parhaillaan upposi. Mä tukistin kundia tiukemmin. Yhtäkkiä mä mietin, että mun olisi pakko päästä joskus panemaan sitä jätkää. Se ajatus nosti mun tasot ylös. Pallit kiristyivät. Yhtäkkiä mä kuvittelin Remin kireän reiän laittamassa vastaan mun munalle ja kundin vikisemässä sekä kivusta että kiimasta, ja siinä samassa mä aloin sykkiä spekkeä jätkän nieluun.

Mä vetäisin kaluni ulos. Yksi sykäys osui Remin poskelle, viimeiset kaksi mä sain tähdättyä kundin suljetuille, nautinnosta turvonneille huulille - huulille tuleminen kiihotti mua - ja sitten hiljeni.

Mä seisoin löystyvä, mällinen kalu kädessäni Remin autoon nojaten. Jätkä oli polvillaan mun edessä, katseli mua ja lipoi huuliaan. Kundi oli vähän miettivä, muttei mitenkään shokissa tai yllättynyt omasta käytöksestään. Enemmänkin se taisi tarkastella mua. Hetken päästä kundi virnisti tutusti. Mä hymyilin takaisin, rohkeampana kuin kertaakaan koko kesänä, ja ojensin käteni auttaakseni jätkän ylös. Se nauroi.

- Vittu. Sulle on kyllä paikka jatkossakin.