Marcus

Syvähaastattelu -sana sai uuden merkityksen minun elämässäni noin viisi vuotta sitten. Kaikki alkoi siitä, kun tapasin erään tumman, hyvin komean ja nuoren miespoliitikon paikallisessa valtuuston kokouksessa. Olin mennyt tekemään kuivaa lehtiartikkelia kyseisestä kokouksesta, mutta yhtäkkiä päässäni välähti, että toimittajan roolissa voisin tutustua tuohon mieheen ja mennä kysymään vaikka jotain henkilöjuttutyylistä syvähaastattelua hänestä. Hän kun käytti kovasanaisia puheenvuorojakin, joten ajattelin, että siitä voisi saada persoonallisen lehtijutun. Heti kun kokous piti tauon, marssin suoraan miehen juttusille ja esittäydyin. Hänen olemuksensa säväytti kertaheitolla. Hän lupasi auliisti haastattelun ja lyhyen ja asiallisen sananvaihdon jälkeen sovimme tapaamisesta hänen kotonaan parin päivän päästä.

Kun kyseinen ilta tuli, ei miestä näkynyt missään. Ovikello ei vastannut eikä kännykkä vastannut. Ajattelin, että mönkään meni tämäkin juttu. Sain hänet kännykästä kiinni myöhään illalla ja hän pahoitteli kovasti, että ei ehtinyt tulemaan sovittuun aikaan, koska oli hukannut kännykkänsä, mutta löytänyt sen sitten. Olin sen verran kiukkuinen, että olin jo ehdottamassa koko haastattelun unohtamista. Mutta sitten minä pehmenin ja tein nopean ehdotuksen. Sanoin hänelle, että haluaisin tehdä tämän jutun kuitenkin pian alta pois, joten voisitko tulla huomenna mun luokseni, niin jutellaan ja otetaan vaikka vähän oluttakin. Hän oli oitis valmis uuteen tapaamiseen. Kun lopetin puhelun, ajattelin, odotanko taas liikoja. Päätin, että kävi niin tai näin, tämä on vain työtä ja voin sitten unohtaa koko tyypin.

Seuraavana päivänä kyseinen mies soitti hymyillen ovikelloani sovittuun aikaan. Kerroin hänelle jo ovella, että olen muuten lämmittänyt saunankin, kiinnostaisko? Hän sanoin, että "mielellään". Juttelimme jotain muodollista (jota en ikinä edes muista, niin merkityksetöntä se oli) kymmenisen minuuttia olutpullojen ääressä keittiössä, samalla tarkkaillen hänen motiivejaan ja hän ilmeisesti minun. Riisuiduimme ja menimme saunaan ja ihastelin salaa hänen upeaa kroppaansa ja täydellisen muotoista kulliaan.

Saunan lauteilla tuli puheeksi naisasiat ja rivien välistä paljastui, että hän ei seurustellut. Välillä oli ihan hiljaista ja katselin jännittyneenä, kun hän hajareisin istui vieressäni ja pienessä saunassa polvemme melkein koskettivat toisiaan. Tunnelma oli äärimmäisen eroottinen. Sitten menin yhden askeleen pidemmälle, olinhan itse pyytänyt hänet kotiini, joten minun oli tehtävä aloite. Sanoin hänelle, että sinulla on tosi hieno vartalo, ja sitä on ilo katsella. Yllätykseni oli suuri, kun hän kiitteli ja kertoi monen muunkin miehen sanoneen niin. Hän ei pitänyt sitä yhtään pahana asiana, mutta eihän sitä itsekeskeisellä tavalla sanonut.

Menimme suihkuun ja olimme molemmat ottaneet jo aika monta olutta, kunnes rikoin viimeisenkin raja-aidan. (Välihuomautus: koko aikana emme muistaneet puhua sanallakaan siitä syvähaastattelusta, josta olimme sopineet aiemmin) Kun hän tuli suihkusta, kysyin rohkeasti, että saanko halata häntä. Vastaus paljasti minulle kaiken: "Totta kai" Painauduimme siinä suihkutilassa hitaasti ja lämpimästi herkkään syleilyyn ja hän alkoi hyväillä välittömästi selkääni. Peseydyimme nopeasti ja parin minuutin päästä olimme jo sängyssä, kiihkeimmässä rakastelussa kuin koskaan aiemmin... viikon kuluttua hän nai minua omassa asunnossaan, kuukauden päästä toisen kerran... ja se oli taivaallista. Hän olemuksellaan välitti minusta, ei vain käyttänyt hyväkseen, sen minä hänestä aistin. Hän halusi, että me molemmat voimme nauttia seksistä.

Tapasimme sen jälkeenkin vielä useita kertoja. Kukaan muu mies ei olet nainut mua samalla kertaa niin hellästi ja herkästi, mutta samalla kiihottavan rajusti.

Ja aina kun tapasimme, halusin ensin imeä hänen kulliaan. Siinä sai syvähaastattelu uuden merkityksen.