Iloinen kokeilu

Pehmeä löyly nousi hetkessä lauteille saaden kananlihalla olleen ihoni värisemään, kunnes kuuma höyry kietoutui kunnolla ympärilleni ja lämpö rentoutti lihakset. Olo tuntui täydelliseltä.

Istuimme kahdestaan Jorman kanssa vanhan leirikeskuksen savusaunan hämärässä. Jostain syystä kukaan muu ei ollut lähtenyt saunaan, vaikka savusaunan löylyt tiedettään pitäjän parhaiksi. Meitä ei pitänyt erossa saunasta mikään.

Olimme nuorisoleirillä, suurin osa muista leiriläisistä oli jo koulusta tuttuja, osa taisi olla samalla luokallakin kuin minä ja Jorma.
Kesäloma oli jo miltei ohitse, elokuun ensimmäisellä viikolla oli kuitenkin vielä lämmintä ja parin viikon päästä jatkuva koulu tuntui kaukaiselta asialta.
Olin tullut mielelläni tänne viikoksi, porukat olivat jo aloittaneet työt ja kotona oli tylsää, koska lomalaisen velvollisuuksiin kuului kaikenlaista
pientä puuhastelua alkaen siivouksesta.

Jorma oli muutaman kuukauden minua vanhempi ja täyttänyt jo 17 vuotta. Olimme koulussa samalla luokalla ja iltaisinkin tapasimme aika usein samojen harrastusten parissa. Pienessä maalaispitäjässä ei harrastuksia ollut tarjolla järin paljoa, joten ei ihme jos useimmat luokkakaverit pyörivät samoissa piireissä myös koulun jälkeen.

- Opitkos elvyttämään ja ottamaan pulssia, kysyi Jorma kun kovin löyly oli jo haihtunut ja lauteilla pystyi taas istumaan normaalisti.
- Ainakin pulssin opin ottamaan, kädessä ja reidessä on isoja suonia, joista sen voi helposti mitata, vastasin.

Päivän teemana oli ollut ensiapu ja pelastaminen. Punaisen Ristin väkeä oli käynyt kouluttamassa ja olimme elvyttäneetkin sellaisella nukella, jossa'mittarit vilkkuivat ja näyttivät miten hyvin ilmaa menee keuhkoon. Olin oppinut paljon.

- Mä en oikein saanut kädestä pulssia, varmaan laitoin omat sormet jotenkin väärin, Jorma totesi ja heitti jälleen kipollisen vettä isolle kiukaalle.

Kesti hetken ja sitten uusi lämpöaalto nousi kiukaasta tehden meistä taas nöyriä ja kumarruin kohti lauteita.

- Kuka tän on lämmittänyt näin kuumaksi, huokasin.
- No tän pitää kestää vielä iltaan asti, tännehän tulee porukkaa vielä iltapalan jälkeen. Silloin täällä on parhaat löylyt.

Kumarruksissa pääsin katsomaan Jorman vartaloa ilman, että hän huomasi katsettani. Urheilijan vartaloa kelpasi kyllä katsella, mutta harvemmin pääsin sentään katsomaan miltä jalkojen välissä näytti. Muna oli hieman suurempi kuin omani, esinahka oli terskan päällä. Munan ympärillä oli karvoitusta, mutta joskus niitäkin oli trimmailtu koskapa karvoitus ei sentään tursottanut valtoimenaan.

- Pakko käydä uimassa, sanoin. Samassa tajusin, että oma kaluni oli ehtinyt hieman jäykistyä, mutta ei sentään seisonut vielä täysin jäykkänä.

Laiteilla sitkeästi pysyttelevä kuuma löyly antoi hyvän tekosyyn laskeutua köyryssä ja samalla pystyin peittelemään omaa puolijäykkää oloani.

Jormakin tuli alas lauteilta, otti pesuvatiin vettä ja valeli päällensä.

- Mennään vaan uimaan, tässä on hyvää aikaa ennen päivällistä.

Kietaisimme pyyhkeet ympärille ja työnsin savusaunan oven auki. Vesihöyry nousi molempien iholta kun kävelimme kohti laituria. Leirin tyttöjä oli nurmikolla
ja huomaisin, että meitä katsellaan. Kävelin nopeammin kohti laituria.

- Onkos tämä miten tiukasti kiinni, kysyi Jorma ja samalla tunsin miten käsi yritti vetää pyyhettä päältäni.

Kiljaisin ja samalla vaihdoin kävelyn juoksuksi. Jorma läimäytti takapuolelleni ja sanoi, että hop hop. Laiturin päässä heitin pyyhkeen ympäriltäni ja vauhtia hidastamatta hyppäsin suoraan järveen.

Toinen molskahdus kuului vain pari sekunttia omani jälkeen ja Jorma ui perässäni. Järven vesi oli lämmennyt kesän aikana ja tuntui lämpimän saunan
jälkeen suorastaan ihanalta.

- Törkimys, naurahdin ja läiskytin kämmenellä vettä Jorman kasvoille.

Jorma vastasi pärskäyttämällä vettä takaisin ja vesisodan alkaminen oli väistämätöntä.

- Mun päältä ei yritetä vetää pyyhettä kaikkien nähden, nauroin ja tartuin Jormaan kiinni painiotteella yrittäen kammeta häntä veden alle.

Tuskin arvasin millaiset voimat kaverillani oli, sillä yritykseni pysähtyi vastaotteeseen ja tunsin käsivarsien puristuvan ympärilleni.

- Mä en oo noin helppo, mutta katotaan ootko sä, totesi Jorma ja painoi minua alaspäin.

Pistin parastani vastaan ja painimme lopulta järvessä veden ollessa lähes rinnan tasolla. Kun kumpikaan ei saanut toista kaadettua, seisoimme lähinnä vastakkain tiukassa sylioteessa - tunsin Jorman kalun omaani vasten. En ole varma, mutta minusta tuntui kuin Jorma olisi keinuttanut lähes huomaamatta itseään minua vasten, tunsin sen selvästi munassani.

- Mennään takaisin saunaan, Jorma sanoi ja kääntyi kohti laituria.

Hän kipusi pari askelmaa laiturin tikkaita ja saatoin nähdä alastoman takapuolen ja kivekset. Sitten Jorma nappasi pyyhkeen, kietoi sen ympärilleen ja nousi kokonaan laiturille. Hän kääntyi, haki hieman kauempana olevan pyyhkeeni ja ojensi sen minulle, jonka kietaisin vyötäröni ympärille ilman, että olisin joutunut esittelemään kaluani näköyhteydellä oleville leiriläisille.

- Tulehan ujo sieltä vedestä nyt ja mennään saunaan.

Laiturilta saunaan menevälle laatoitukselle jäivät kahdet märät jalanjäljet kun kävelimme peräkkäin takaisin savusaunaan.

Oli oikeastaan ihme, ettei sauna ollut vuosien saatossa koskaan syttynyt tuleen, vaikka sitä lämmitettiin kesäkaudella monta kertaa viikossa ja savusaunat tunnetusti palavat herkästi. Saunaan mahtui kerrallaan lähes parikymmentä ihmistä, eikä sen lämmittäminen ollut mikään helppo työ eikä varsinkaan kenen tahansa tehtävissä. Neljän tunnin lämmittämisellä isosta kiukaasta sai aivan loistavan pehmeät löylyt ja lämpöä riitti miltei aamuyön tunneille asti.

- No otahan nyt se pulssi, sanoin Jormalle ja ojensin käsivarteni.

Jorma laski käteni reidelleen, puristi sitten kahdella sormella kohdasta, josta päivällä olimme sykettä mitanneet.

- Täällä kyllä tuntuu, enpäs sitten päivällä saanut.

- Mäkin voisin kokeilla, vastasin ja vedin Jorman käden reiden päälle.

- Ei tämä ole ihan lepopulssi, sydän takoo vielä uimisen jäljiltä, jatkoin.

Kysyin Jormalta, saiko tämä mitattua pulssia reideltä. Hän kielsi siinä onnistuneensa ja ehdotin, että voisin näyttää. Otin Jorman polvesta kiinni ja levitin hieman reisiä.

- Tässä menee isoja suonia, pitäisi se pulssin tuntua, sanoin ja hivelin sormenpäilläni reidestä päivällä opittua kohtaa.

Jorma ei sanonut mitään, antoi käteni liukua reiden sisäsyrjällä kun yritin saada pulssia.

- Noh, ei tahdo löytyä, harmittelin ja yritin uudelleen. Jorma levitti jalkaansa niin, että se kosketti nyt omaani. Oma sykkeeni tuntui nyt selvästi sormenpäissäni, mutta ei kaverini pulssi. Samassa huomasin jotain muutakin.

Jorman jalkojen välissä alkoi tapahtua ja aiemmin pieni tuppikulli paisui hieman. Jorma ei sitä peitellyt, mutta yritti olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.

- Niin ja onhan tässä vielä yksi paikka missä verisuonet kulkevat pinnassa, sanoin ja painoin sormenpääni kalulle.

Kaverini nytkähti tahattomasti, mutta ei vienyt kättäni poiskaan. Hyväilin mitään sanomatta välillä reiden sisäpuolelta, välillä koskien kalua, joka nyt alkoi olla jo täydessä seisokissa.

- Runkkaa mua, kuulin hiljaisen kuiskauksen.

Puristin käteni kalun ympärille, vetelin hiljaa muutamia kertoja ja sitten puristin tiukemmin käden kalun ympärille. Jorma huokasi.

Lypsin luokkakaverini kalua ja toisella kädellä aloin hieroa alla olevia kiveksiä. Kädellä vedin välillä esinahan täysin terskan päälle, välillä taakse kokonaan, mutta Jorma pyysi etten vetäisi niin taakse.

Huomasin Jorman rintakehän alkavat nousta ja laskea nopeammin ja hengityksen tahti tiheni. Puristin käden tiukemmin kyrvän ympärille ja runkkasin.

Kesti hetken ja luokkakaverin suusta kuului lyhyt äännähdys. Samassa näin miten ensimmäiset spermatipat lensivät kalusta ja heti perään paksua valkoista nestettä syöksyi enemmänkin valtaosan jäädessä kädelleni.

- Ai taivas, tuntui ihanalta, kaverini kuiskasi ja avasi silmänsä.

Olimme tunteneet toisemme kohta kymmenen vuotta, mutta ensimmäisen kerran leikit päättyivät yhteiseen runkkailutuokioon. Olin hieman hämmentynyt, mutta tyytyväinen.

- Annas kun mäkin kokeilen, Jorma sanoi ja tarttui kädellään yhä seisovaan kyrpääni.

Käännyin kaveriini päin ja levitin jalkani, että hän sai paremman otteen kalustani. Edestakainen liike tuntui hyvältä ja nojasin käsilläni taaksepäin lauteilla. Sitten tunsin jotain uutta.

Jorma oli kumartunut eteeni ja otti kaluni suuhunsa. Näin hänen huultensa liukuvan munani vartta pitkin edestakaisin ja sormet hieroivat kiveksiä.

- Mitä sä teet, kysyin.
- Otan sulta suihin, etkö oo ikinä antanut?
- En, jatka vaan.

Huulten liike kyrvän varrella tuntui vieläkin paremmalta kuin runkkaus. Välillä ne tuntuivat hyväilevän terskaani, välillä huulet imivät tiukasti vartta ja liukuivat edestakaisin.

Sitten Jorma vaihtoi asentoa ja tunsin sormet kaluni juuressa samalla kun huulet jatkoivat imemistä. Tämä tuntui vieläkin ihanammalta. Vaihdoin omaa asentoani niin, että saatoin toisella kädellä painaa Jorman päätä tiukemmin kaluani vasten. Hyväilin hänen hiuksiaan ja hierovat sormet tuottivat kyrvän juuressa nautinnon, jota en ole koskaan aiemmin kokenut.

- Multa tulee kohta, sanoin.
- Anna lentää, mä imen.

Nytkähtelin ja tunsin, miten spermat lähtivät liikkeelle kiveksistä. Paksu, paakkuinen ja valkoinen sperma syöksyi Jorman naamalle ja käsille. Edellistä laukeamisesta oli monta päivää ja sen kyllä huomasi.

- No tuleepas tätä nyt, Jorma naurahti.
- Paraskin sanoja.

Istuimme hetken sanomatta mitään, sitten otin löylyvettä ja huuhtelin sillä lauteet ja vartalomme spermaantuneet kohdat.

- En mä osannut tätä arvata, sanoin.
- En mäkään, mutta on mun tehnyt mieli, Jorma vastasi.
- Arvaa onko mun.

Otin Jormaa kädestä ja hyväilin kämmentä hellästi. Käännyin lauteilla ja pyysin Jormaa tulemaan syliin. Lämpimät ihot koskettivat toisiaan, puristin kaverini tiukasti itseäni vasten ja nyt saatoin tuntea selvästi miten kovaa sydän vielä sykki. Molemmilla alkoi seisoa uudelleen.