Jari

Jari
Sammakot

Petteri ja minä olemme olleet kavereita ja läheisiä sellaisia jo yli kymmenen vuotta, opiskeluajoista lähtien. Toimimme kumpikin täällä samassa kaupungissa opettajana, tosin eri kouluissa. Koska työn takia vapaa-ajat osuvat yksiin ja kumpikin on poikamies, vietämme paljon aikaa yhdessä. Kuntoilemme – salia, juoksua, hiihtoa, uintia – ja teemme eräretkiä, joko päivän mittaisia tai sitten kunnon telttareissuja.
Emme olleet homoja tai ainakaan kumpikaan ei ollut toiselle itsestään sellaista taipumusta tunnustanut. Päinvastoin, varsinkin minä yritin esittää tosi kovaa äijää. Tietenkin vain peittääkseni ajoittaisia levottomia salaisia ajatuksiani. Petteristä sellainen kuin homous nyt vain ei yksinkertaisesti juolahtanut mieleen. Hän on kyllä hemmetin hyvännäköinen, mutta jämerän miehekkäällä tavalla. Sitä paitsi hänellä taisi olla silloin tällöin pieniä viritelmiä naisten suhteen, vaikkei niistä tietääkseni mitään koskaan tullut.
Sitten alkoi kesäloma. Ihan ensi päivinä olimme kerran palelemassa läheisen järven hyisessä vedessä. Hyvin pian kaipasimme lämmittelemään pubiin kylmien kaljojen ääreen. Toisen tuopin puolivälissä Petteri rupesi ruikuttamaan:
- Hitto, että on alkanut naitattaa niin, että pää kohta sekoaa.
- Naisia kiikarissa?
- No ei! Ei edes lahoa oksanreikää.
- Käytä kättäsi, kätevä mies. Minä en ole enää vuosiin haaveillut panevani muita kuin tätä omaa kouraani. On se vaan niin hemmetin tiukka pantava.
- Hehe, pitäisiköhän turvautua sitten sinun nyrkkiisi.
- Joopa joo, voisin tulla mustasukkaiseksi. Mutta tulipa mieleeni, kun lukiossa aikoinaan biologian opettaja kertoi sammakoiden seksielämästä. Se sanoi, että koirassammakon kiima voi olla niin voimakas, että jos se ei löydä naarasta, se voi aivan hyvin hypätä toisen urokseen selkään ja panna sitä.
- Ei voi olla totta. Sammakoillakin on helpompaa kuin meikäläisellä. Voi tätä surkeutta. Tai et muuten viitsisi lainata minulle hetkeksi selkääsi? Kun nyt kerran pihtailet sen nyrkkisi kanssa.
- Joo, voitaisi mennä pukkihyppelyä. Vuoron perään toistemme selässä nylkyttämässä.
Jatkoimme naureskellen tuota levotonta läppää jonkin aikaa. Aika merkillinen tunnelma siinä syntyi, vaikka se oli vitsiä olevinaan. Petterin silmät ja suupielet virnistelivät siihen malliin, että mielessäni välähti, että se on tosissaan. En tiedä, mitä olisin itse tehnyt, ellei juttu olisi palannut turvallisiin aiheisiin. Monta päivää jälkeenpäin kyllä ajattelin sanojamme ja sitä vähän ylivirittynyttä tunnelmaa. Olisiko Petteristä ollut tiukan paikan tullen hyppäämään minun selkääni tai minusta hänen? Vaikka kuinka olisimme olleet sammakkourosten kiimassa?
Seuraavalla viikolla lähdimme muutamaksi päiväksi Petterin vanhempien mökille. Hänen tarkoituksensa oli kalastella siellä lähellä virtaavassa pienessä joessa. Minä aioin toteuttaa jo kauan jatkunutta rakasta harrastusta, luontokuvausta. Olen onnistunut luomaan kuvistani melkoisen oppimateriaalikokoelman työtäni varten.
Tiistaina Petteri uitti kahluusaappaitaan ja kalastusvälineitään tuntikausia siinä joessa ja minä lauoin kameraani rannalla kohti metsänpohjan kasvustoa. Kun palailimme illansuussa jokivartta takaisin mökille päin, näin vähän ihmeellisen näyn. Vastarannalla noin viidenkymmenen metrin päässä oli menossa merkillinen näytelmä kalliota vasten. Sen pystyi näkemään yhden puskan takaa, muuten tapahtuma oli metsän peitossa. Kun se näky osui silmiini, jähmetyin niille sijoilleni. Petteri kulki muutaman metrin edelläni, joten kuiskasin häntä pysähtymään. Näytin hänelle sormi suun edessä hyshys-merkkiä ja viitoin palaamaan takaisin. Kun hän tuli puskan taakse, osoitin hänelle näkyä ja kuiskasin korvaan: Sammakoita.
Siellä vastarannalla oli kaksi nuorehkoa miestä housut polvissa kumisaappaiden varassa. Molemmat olivat kiskoneet puserot kainaloihin. Toinen nojasi perse pitkällä kallioon ja toinen näytti sovittelevan kaluaan kaverinsa pakaroiden väliin. Sisälläni kuohui samanaikaisesti suuri nauru ja valtaisa kiihtymys. Petterikin näytti jähmettyvän tiukkaan tuijotukseen tuon yllättävän näyn edessä.
Kamerallani pystyy ottamaan myös videokuvaa. Vaihdoin nopeasti teleobjektiivin ja aloin kuvata ihmeellistä luonnonnäytelmää, urossammakoiden kiimaista parittelua. Hitto, että se olikin kiihottavaa katseltavaa. Tyyppien saappaiden varret vain välkähtelivät sen lykkimisen tahdissa. Panija läimi kaverinsa pakaroita ja kiskoi tätä hiuksista. Pantava kouristeli selkää ja irvisteli kuin tuskissaan, mutta näytti selvästi nauttivan hommasta. Se tuntui kestävän ja kestävän, kunnes panijan vauhdikkaat pakarat yhtäkkiä jähmettyivät muutamaan tiukkaan nytkähdykseen, mies taisi laueta. Pantava putosi polvilleen, alkoi nuolla toisen saappaita ja runkkasi samalla itseään. Se toinen näytti olevan ihan uuvuksissa ja vain tuijotti toveriaan, joka lopulta ampui mällinsä mustikan varpujen sekaan. He tunkivat kalunsa housuihin ja poistuivat kaulakkain metsän hämärään.
Petteri ja minä olimme koko session ajan täysin hiljaa, hyvä että edes hengitimme. Kun ne nuoret tyypit olivat hävinneet, käännyimme tuijottamaan toisiamme silmät pystyssä ja huulet pyöreinä.
- Voi vittu, siinä vasta luonnon näytelmä, Petteri kuiskasi.
- No niin oli. Sain sen kuvattua melkein kokonaan, rupesin hihittämään. – Kunnon lähikuvaa minuutti tolkulla.
- Jumalauta, näytä heti, Petteri kähähti ja kouraisi muniaan. – Mulla taisi nimittäin pongahtaa kunnon seisokki päälle.
- Helvetin homo, vai pornoa sulle vielä!
- Ethän sää sitä koulussa voi näyttää. Tässä sulla on kunnon kiimainen urossammakko oppituntia vailla.
- Okei, runkkutunti! Housut reisille ja kalut kouraan.
Hekotellen iskin kameran yhden kalliolohkareen päälle ja käynnistin sen pornofilmin. Laskimme tosiaan kumpikin housut reisille ja kummaltakin paljastui kyrpä lipputankoasennossa. Sitten vain saappaat syvälle varvikkoon, pieni etunoja kohti kameraa ja kourat viuhtomaan kalunvarressa. Emmekö nolostelleet ja ujostelleet tätä yhteistä yllättävää homostelua? Emme pätkääkään! Ihan kuin olisimme tehneet sitä keskenämme aina, maailman luonnollisin asia, mitäs me homot. Oikeastaan aika ihmeellistä, kun kumpikaan ei koskaan ollut vihjaillutkaan homoilusta sitä pubijuttelua kummemmin. Siellä metsässä olo oli hirtehisen humoristinen – ja kiimainen. Vilkuilimme välillä toisiamme silmät palaen ja suut virnistellen. Ja sitten taas katse kameraan.
- Ei, hitto! Määhän tiedän tuon pantavan, Petteri äkkiä puuskutti, muttei keskeyttänyt työtään.
- Kuka se sitten on? Hemmetin kiihottava sammakko.
- Se on nuori isäntä siinä talossa, jolta me ostettiin meidän mökki.
- Voisit vaatia sitä meille vielä kaupanpäällisiksi.
- Hmm… Harkitaan selänpesijäksi saunaan.
- Tai selkään jyystettäväksi.
Sitten taas jatkoimme hiljaista huohotusta. Kun minusta alkoi tuntua, että nyt lähtee mällit, kiepsahdin äkkiä Petterin taakse. Kaappasin hänet tiukkaan käsieni puristukseen ja painauduin hänen selkäänsä vasten. Nylkytin kaluani kiihkeästi hänen pakaroihinsa. Saappaamme vain hieroutuivat natisten toisiinsa. Petteri huohotti, että vitun homosammakko, että hän vielä kostaa sen tempun. Tilanne sai suurin piirtein aivoni sumenemaan, niin hyvältä Petteri tuntui siinä sylissäni. Olin kerta kaikkiaan aivan hurmiossa, kalua myöten. Annoin palaa aivan täysillä ja samassa jo ruiskinkin liemeni hänen alaselkäänsä, vapisten varpaita myöten.
Petteri riistäytyi irti jo löystyneestä otteestani ja salamana paiskasi minut selälleni varvikkoon. Hän syöksyi päälleni ja alkoi nyt puolestaan nylkyttää kaluaan minun haaroissani. Yritin kyllä kamppailla itseäni vapaaksi, mutta hän piti käsiäni ja päätä tiukassa lukossa niin, etten voinut tehdä mitään. Potkin vain kumisaappaillani Petterin kahluusaappaita. Hän kiroili ja uhosi sylki roiskuen nussivansa minut helvettiin. Taivaalta se kyllä minusta oikeasti tuntui, tajusin palvovani sitä rajua isoa miestä ja hänen jyystämistään päälläni. Tykkäsin kyllä siitä omasta vastaan tappelustanikin.
Petteri laukesi raivoisalla voimalla, muristen kuin karhu ja silmät vimmaisina hehkuen. Puuskutimme pitkään päällekkäin maaten. Yllättäen tuntui kuin kumpikin olisi yhtäkkiä liian hämmentynyt ja nolostunut sanoakseen tai tehdäkseen mitään. Minäkin mietin, miten hitossa jatkamme elämää tämän jälkeen. Jos äsken himon vallassa ei ihmetellyt eikä epäillyt mitään, nyt häpeää kaatui niskaan ämpäri kaupalla. Miten helvetissä meistä noin vain tuli homoja? Vai tuliko meistä? Voisiko tälle kokemukselle naureskella pelkkänä kiimaisten urossammakoiden sekoiluna ja unohtaa?
Könysimme lopulta ylös vaivautuneina ja toisiimme katsomatta. Tungimme vehkeet housuihin. Petteri kohenteli kahluusaappaittensa varsia, minä sammutin kameran, jossa pornofilmini oli jo ajat sitten pyörinyt loppuun. Viimein Petteri puuskahti:
- Hitto soikoon, ollaan me vain melkoisia sammakoita.
Tuijotimme hetken toisiamme ja räjähdimme hillittömään nauruun. Sitä kesti ja kesti, kai pieni hysteerinen purkaus. Taoimme toisiamme selkään ja pyyhimme naurun kyyneleitä. Sain hekottelun keskeltä nikoteltua:
- On se vaan helvetin hyvä tietää, että jos puute kestää tuskallisen pitkään, niin kaveri on kelpo sammakko ja tarjoaa apua hätään.
- Ilman muuta, eikä sen puutteen tartte kovin pitkäänkään kestää. Kai sitä pienempäänkin kiimaan helpotusta saa.
- Joo, ei me ruveta enää kärvistelemään päivääkään. Mutta ollaanko me nyt sitten homoja?
- Ei helvetissä! Me ollaan kiimaisia urossammakoita.
Kyllä me molemmat silti tiedämme ja tunnustamme, että meidän suhteemme on täydellistynyt nimenomaan homoseksuaalisuudella ja hyvä niin. Emme silti käyttäneet sanaa homo pitkään aikaan. Meille kehittyi ihan oma koodisana, kun alkoi tehdä mieli pientä paneskelua. Tuon metsäkokemuksen jälkeen meni melkein viikko ennen kuin palasimme asiaan. Olimme kaupungissa kapakkakierroksella ja yhdessä pubissa yhtä aikaa kusella. Siinä lorotellessa Petteri kuiskasi vain yhden sanan: sammakko, ja niiltä sijoilta marssimme minun luokseni. Sen jälkeen harrastimme keskinäistä seksiä yhä useammin, montakin kertaa viikossa. Toinen vain lähetti tekstiviestin ’sammakko’, ja toinen vastasi, että mikä vittu toista oli niin pitkään pidätellyt ja sitten naitiin.
Seksimme oli tosin oman ja toisen kalun runkkailua ja sitä nylkytystä toisen kimpussa. Siihen tuli muutos heinäkuun lopussa. Minä olin sukulaiskierroksella, ja Petteri siellä kesämökillä. Sain häneltä viestin: ’Nyt äkkiä kotiin, sammakko. Mulla on uusia juttuja!’ Tapasimme jo seuraavana päivänä. Petteri oli mökkeillessään tutustunut paremmin siihen nuoreen isäntään, joka oli ollut pantavana siellä metsässä. Kaveri oli tutustuttanut Petterin homoseksin monimuotoisuuteen ja persepanojen riemukkaisiin saloihin. Ja niin me sammakot opettelimme yhden viikonlopun ajan ottamaan toisiltamme suihin ja panemaan toisiamme persereikään. Tuo jälkimmäinen oli suoraan sanoen alkuun melkoisen kivuliasta touhua, mutta myös hillittömän naurettavaa sekoilua. Vaan alkoihan se lopulta sujua mielipuolisen kiimaisessa nautinnossakin. Olemme täydentäneet touhua miehekkään rajuilla alistusleikeillä. Ei mitään kipujuttuja, vaan hurjaa taistelua ja sen päälle toisen raivoisaa panemista. Session jälkeen kämppä voi olla melkoisen sekaisin, mutta sitä tuntee itsensä helvetin kovaksi jätkäksi, kun pääsee survomaan kalua toisen reikään tämän vain uikuttaessa ja rimpuillessa avuttomana. Eikä oma miehuus silti kärsi pätkääkään, vaikka joutuisikin pantavaksi. Niin että tämmöiseksi kaveruutemme on nyt muuttunut, kiimaisten urossammakoiden ystävyydeksi.