Kuria

Tarinassa esiintyvät hahmot ja tapahtumat ovat fiktiivisiä.

Vartija Stenlund oli töissä Ruoholahden metroasemalla. Kuten metrovartijoilla yleensä, oli hänellä päällään harmaa haalari, mustat maiharit ja musta leveä varustevyö. Varustevyössä Stenlundilla oli käsirautakotelo, kaasusumutinkotelo, hanskateline, taskulamppu ja radiopuhelin.

Stenlundin vartijointikohdetta oli useiden kuukausien ajan piinannut töhrimisongelma. Stenlund oli kurkkuaan myöten täynnä sitä tosiasiaa, että töhriminen asemalla jatkui ja jatkui. Vaikka vandalistit jäivätkin välillä kiinni, rikoksesta seurasi heille korkeintaan muutaman kympin sakot. Tällä "rangaistuksella" ei ollut mitään vaikutusta töhrijöihin. He suorastaan tuntuivat naureskelevan esivallalle ja sille, että he saivat tehdä mitä halusivat ilman seuraamuksia.

Vartija Stenlund uskoi ankarampaan lähestymistapaan. Hänen mielestään vanhoina hyvinä aikoina asiat hoidettiin paremmin. Vandalisteja ei taputeltu päähän, vaan heille annettiin todellinen rangaistus. Paantuneinkin vandalisti oppi kunnioittamaan yhteistä omaisuutta saatuaan ruumiillista kuritusta. Remmi paljaalle perseelle opetti käyttäytymään. Ainakaan heti seuraavina päivinä ei tehnyt mieli töhriä uudelleen, kun edellisen teon seuraukset tuntuivat istuessa.

Kellon lähestyessä puolta yötä illan viimeinen metrovuoro saapui Ruoholahden asemalle. Stenlundin tehtäviin kuului laiturialueen tyhjentäminen ja sisäänkäynnin lukitseminen. Stenlund odotteli kunnes viimeisen junan ihmiset olivat poistuneet asemalta, ja lähti sitten lukitsemaan ovia.

Palatessaan asemalaituritasolle huomasi Stenlund laiturin päässä hahmon. Tuolla arviolta parikymppisellä nuorella miehellä oli päällään farkut ja huppari, sekä kädessään spray-tölkki. Mies ei huomannut Stenlundia. Stenlund katseli tilanteen kehittymistä sivummalta. Mies alkoi kaikessa rauhassa maalata tägiä asemalaiturin seinälle.

Stenlund lähti kävelemään miestä kohti. Vartijan askeleet kuultuaan mies jähmettyi ja kääntyi hitaasti ympäri nähden Stenlundin.

Töhrijä: Tämä ei ole sitä, miltä näyttää.

Stenlund: Joo, ei varmasti ole. Onko henkilöllisyystodistusta?

Töhrijä lähtee juoksemaan liukuportaita kohti, mutta vartija juoksee hänet kiinni ja painaa hänet päättäväisesti mutta ilman liiallista voimankäyttöä maahan. Vartija ottaa vyökotelostaan käsiraudat, ja lukitsee niillä töhrijän kädet selän taakse. Vartija nostaa töhrijän seisomaan.

Stenlund: Yritetään uudelleen. Onko henkilöllisyystodistusta?

Töhrijä: On, mutta hei etkö sä voisi antaa mulle suullisen varoituksen ja päästää menemään tällä kertaa? Tässä kun on sellainen juttu, että mulla on ehdonalainen päällä, ja jos tulee lisää merkintöjä rekisteriin, niin joudun vankilaan.

Stenlund: Heh. Sä et tästä varoituksella todellakaan selviä. Varsinkaan kun tämä ei sitten näytä olevan ensimmäinen kerta, kun olet ongelmissa lain kanssa.

Töhrijä: Mut enhän mä vahingoittanut ketään. Vähän vaan spreijasin. Ei siitä ole kenellekään haittaa.

Stenlund: Siitä tulee rahanmenoa niille, jotka joutuvat maksamaan puhdistuksen. Siinä on haittaa ihan riittävästi.

Töhrijä: No etkö sä sitten voisi itse rangaista mua tässä ja sit päästää menemään?

Nämä sanat kuultuaan Stenlundin katse syvenee. Töhrijä haluaa, että Stenlund rankaisee häntä. Stenlund huomaa tässä vaiheessa, että töhrijällä on farkuissaan leveä ja kulunut ruskea sotilasvyö. Jos Stenlund antaisi töhrijälle selkäsaunan ja käyttäisi sen antamiseen tämän omaa nahkavyötä, niin häpeä olisi paljon suurempi. Ja aina myöhemmin, kun töhrijä pukisi sotilasvyönsä päällensä, palautuisi selkäsauna varmasti mieleen.

Stenlund: Hyvä on. Rankaisen sinua itse. Seuraamus töhrimisestä on, että saat remmiä tässä ja nyt.

Töhrijä: Remmiä? Et voi olla tosissas!

Stenlund: Tottakai olen. Pyysit saada rangaistuksen tässä ja sen myös saat. Vai haluatko kuitenkin, että viedään asia eteenpäin virallisia reittejä?

Töhrijä: En... En halua. Miten tää nyt sitten etenee tästä?

Stenlund: Irrotan rautasi. Sitten toimit juuri niin kuin käsken. Jos et, niin homma on kerrasta poikki, ja kutsun poliisit ottamaan sut talteen. Oletko ymmärtänyt?

Töhrijä: Kyllä olen.

Stenlund avaa töhrijän käsiraudat. Stenlund ottaa töhrijää niskasta kiinni, ja taluttaa hänet asemalaiturin nurkkaan.

Stenlund: Käänny naama nurkkaan päin ja laske housusi alas. Mieti tekojasi, ja sitä mitä teit väärin, ja miksi kohta saat remmiselkäsaunan.

Töhrijä kääntyy käsketysti nurkkaa päin, avaa vyönsä, ja laskee farkkunsa ja bokserinsa alas.

Kun viitisen minuuttia on kulunut, antaa vartija seuraavat käskyt.

Stenlund: Nyt käännyt ympäri, irrotat vyösi housuistasi, ojennat sen minulle ja pyydät saada rangaistuksen.

Töhrijä vetää käsketysti vyönsä pois housujensa lenkeistä, ja taittaa vyön kaksin kerroin.

Töhrijä: Vartija, tein väärin kun töhrin seinää. Rangaiskaa minua tällä vyöllä, olkaa hyvä!

Stenlund ottaa vyön. Vyö on kulunut, ja siinä on keskellä painauma. Ei siis taida olla ensimmäinen kerta, kun tämä sotilasvyö on taitettu kahtia. Stenlund istuu asemalaiturin penkille vyö kädessään.

Stenlund: Nyt polven päälle!

Töhrijä tottelee nöyrästi, ja siirtyy vartijan vasemman polven päälle, ja ottaa käsillään kiinni penkin päädystä.

Stenlund: Mikä on nimenne?

Töhrijä: Järvinen.

Stenlund: Järvinen, saatte nyt selkäsaunan rangaistuksena töhrimisestä.

Töhrijä: Kyllä, vartija.

Stenlund antaa neljän remmin iskun sarjan Järvisen paljaille pakaroille miehistövyön soljen kilistessä rytmikkäästi.

Stenlund: Järvinen, miksi teitä rangaistaan remmillä?

Töhrijä: Koska töhrin aseman seinää.

Stenlund: Juuri niin.

Stenlund kohentaa otettaan vyöstä, ja kurittaa töhrijää neljän lisäiskun verran. Vyön jättämät punaiset raidat alkavat olla näkyvillä töhrijän paljailla pakaroilla.

Stenlund: Järvinen, miksi aseman seinää ei pidä töhriä?

Töhrijä: Koska joku joutuu maksamaan seinän siivoamisen.

Stenlund: Täsmälleen niin.

Seuraavan neljän iskun sarjan aikana töhrijä huutaa jo äänekkäästi.

Stenlund: Järvinen, vieläkö aiotte tuhota yhteistä omaisuutta?

Töhrijä: En aio.

Stenlund: Hyvä. Nouskaa ylös.

Töhrijä nousee seisomaan, jolloin Stenlund huomaa, että töhrijän silmät ovat jonkin verran punaiset ja märät. Stenlund ojentaa vyön takaisin Järviselle, ja käskee laittamaan vyön housuihin. Järvinen tottelee. Vartija ottaa taas otteen töhrijän niskasta, ja ohjaa hänet takaisin aiempaan nurkkaan. Järvinen yrittää nostaa housujaan, mutta vartija painaa maiharillaan housut takaisin maahan.

Stelund: Järvinen. Seisokaa nurkassa ja miettikää tekojanne.

Järvinen seisoo kuuliaasti nurkassa, ja hieroo piiskattuja pakaroitaan. Viiden minuutin jälkeen vartija käskee Järvistä kääntymään.

Stenlund: Oletteko nyt varmasti oppinut läksynne?

Töhrijä: Kyllä kai...

Stenlund: KAI...? KAI...?

Vartija irrottaa haalarinsa päällä olevan varustevyön, ja laskee sen maahan. Varustevyön alta paljastuu leveä, musta ja kulunut nahkavyö. Vartija avaa nahkavyönsä ja vetää sen irti vyön paukkuessa lenkkejä vasten. Vartija kiertää vyötä kätensä ympärille, ja jättää loppuosan kaksinkertaiseksi. Vartija painaa Järvisen polvelleen aiempaan asentoon, ja jatkaa töhrijän kurittamista omalla vyöllään. Iskujen sadellessa töhrijä alkaa nyyhkyttää kovaan ääneen. Kymmenen lujan iskun jälkeen vartija käskee Järvisen nousemaan ylös. Vartija nousee itsekin seisomaan, ja siirtyy töhrijän eteen. Kyyneleet valuvat töhrijän silmistä avoimesti, ja hän näyttää läksynsä oppineelta nöyrältä mieheltä.

Stenlund: Kysyn uudelleen: Oletteko nyt varmasti oppinut läksynne?

Töhrijä: KYLLÄ OLEN! OLEN OPPINUT LÄKSYNI! OLEN TODELLAKIN OPPINUT LÄKSYNI!

Vartija alkaa pujottaa vyötään takaisin lenkkeihinsä töhrijän edessä.

Stenlund: Hyvä! Jo entisaikoina kurittomia nuoria miehiä kasvatettiin onnistuneesti leveällä nahkavyöllä. Ja kyllä se edelleenkin toimii.

Vartija kiinnittää varustevyönsä takaisin haalarinsa päälle.

Stenlund: Nostakaa housunne, ja kävelkää edelläni ulos.

Töhrijä nostaa housunsa, ja lähtee kävelemään vartija perässään liukuportaiden kautta aseman ulko-ovelle. Vartija avaa lukitun oven, ja päästää töhrijän ulos. Töhrijä lähtee kävelemään hiljaiselle kadulle pää painuksissa ja hieroen kuritettuja pakaroitaan farkkujensa läpi.

Vartija siirtyy valvomoon, ja korvaa aseman videovalvonnan muistikortin tyhjällä. Edellisten minuuttien tapahtumat sisältävä muistikortti jää talteen vartijan taskuun.

Hetken kuluttua vartija poistuu kohteestaan. Ulko-ovella hän huomaa paperilapun, joka on työnnetty sisään oven ali. Vartija lukee lapun: "Selkäsauna teki hyvää. Olen tarvinnut lujaa kättä laittamaan minut kuriin ja järjestykseen. Järvinen. 050 123 XXXX."