Santeri

Venepakolaisena 2

Seuraavana aamuna heräsimme varhain kun aurinko alkoi paistaa suoraan silmiin. Kellonajalla ei ollut meille merkitystä. Pulahdimme ensiksi järveen virkistymään. Totesin,että olimme edelleen ainoat matkalaiset saaressa. Saatoimme siis jatkaa nakuiluamme.

Eilinen ilta oli vierähtänyt pitkäksi kun olimme jutelleet kaikki menneen vuoden kuulumiset.
Riku kertoi vuolaasti asioistaan ja erostaan. Hän tunsi olevansa nyt paljon vapautuneempi kuin aikaisemmin. Työpaikka oli entisellään mutta uutta kumppania hän ei ollut löytänyt eikä oikeastaan
vakavasti etsinytkään.

Olimme toki jonkin verran nautiskelleet juomiakin illan aikana ja nyt siis ei suorastaan päätä pakottanut, muttei aamiainen tullut ensimmäisenä mieleen. Pari mukillista tuoremehua virkisti jo mukavasti oloa. Päätimme viettää aamupäivän veneessä ja ottaa aurinkoa. Ensin kuitenkin levitimme suojakertoimet ihollemme. Minä olin saanut jo melko hyvän pohjavärin, mutta Riku oli
kuin kalkkilaivan kapteeni. Hän asettui kannelle mahalleen makuulle. Otin kämmeniini runsaasti voidetta ja aloin levitellä sitä hartioista alaspäin koko selälle. Samalla huomasin, miten kireitä hänen lihaksensa oli. Aloin hieroa niitä rasvaisilla käsilläni,jotka liukuivat helposti iholla ja löysivät kaikkein arimmat kohdat. Painelin ja venyttelin niitä . Riku voihki ja kiemurteli käsittelyssäni. Toisaalta näin selvästi,että hetken päästä kivuliaisuus alkoi helpottaa,punaisia läiskiä ilmaantui hänen iholleen kipupisteisiin ja hän rentoutui ja alkoi jopa nauttia käsittelystäni. Kun siirryin rasvaamaan alaselkää ja siinä sivussa pakaroitakin, Riku taas selvästi muuttui. Pakarat jännittyivät yhteen ja hän pidätteli hengitystään. Sitten hän purskahti nauramaan.
”Voi vitsi kun olen herkkä kutiamaan. Toi sun käsittely tekee tosi hyvää, mutta kyljistä ja sieltä alhaalta kutian helposti enkä voi sille mitään. ”
” No mä otan sitten oikein voimakkain ottein niin eiköhän kutina häviä”, sanoin ja tartuin voimakkain ottein Rikun selästä ja puristelin pakaroita ja painelin niitä kyynärpäillä niin,että varmasti sattuikin. Riku lakkasi nauramasta ja voihki luultavasti kivusta. Siirryin käsittelemään jalkoja ja taas sama naurun remakka.

Riku nousi istumaan kun ei enää kestänyt hivelevää koskettelua. Samassa huomasin,että hänellä seisoi täysillä. Ehkei voihkiminen ollutkaan pelkästään kivusta. Riku ei peitellyt reaktiotaan vaan
kävi selin makuulle kannelle. Rasvasin hänet kauttaaltaan ja erityistä huomiota saivat navan alapuoliset liikkuvat osat. Pitihän varmistaa,etteivät ne missään olosuhteissa pääsisi palamaan.

Vastapalveluksi Riku levitti aurinkovoidetta hartioihini ja koko selkään alas asti. Kävimme sitten
loikoilemaan kannelle rinnatusten. Juttu kulki nyt harvakseltaan ja auringon lämpö alkoi väsyttää Rikua uudelleen. Pian hänen silmänsä menivät kiinni ja hengitys kävi raskaaksi. Mieleni teki nyt kujeilla hänen kustannuksellaan.

Otin pöydältä paperinenäliinan ja vedin sitä hitaasti ja varovasti Rikun jalkapohjista sääriä ja reisiä pitkin ylös niskaan asti. Riku ei reagoinut. Toistin liikkeet varovasti sormillani. Reisien tyven kohdalla Riku nosti hieman lantiotaan niin, että ristiselkä meni notkolle, mutta muuta ei tapahtunut.
Kostutin etusormeni uudelleen aurinkovoiteeseen ja sipaisin sitä pakaroiden väliin. Taas odotin hetken. Työnsin sormeni uudelleen pakaroiden väliin ja annoin olla sen liikuttamatta siellä. Laskin kymmeneen. Riku jatkoi untaan. Rohkaisin mieleni ja painoin sormeni aukolle. Laskin viiteen ja sitten aloin työntää sormea sisään erittäin hitaasti. Aluksi tunsin aukolla melkoista kireyttä,joka hetki hetkeltä löystyi ja sormi pääsi liukumaan vapaasti sisään. Pidin sitä hetken paikoillaan kunnes hitaasti aloin painaa sitä syvemmälle tuntien seinämässä pienen kohouman. Sormen kärjellä hieroin sitä varovasti.

Rikun lantio nousi alustasta ylös ja pakarat työnsivät sormeani vasten. Näin Rikun haaroihin. Isot munat roikkuivat vielä alhaalla,mutta kyrpä oli kovana ja paksuna suoraan mahan alla. Toisella kädellä tartuin muniin ja kyrvän tyveen ja aloin hieroa niitä kämmenessäni. . Riku alkoi keinuttaa lantiotaan ylös ja alas sekä molemmille sivuille. Liikutin sormeani suolessa edes takaisin ja aina ulospäin vetäessä painoin sormen kärjen vasten etuseinämää. Kyrvän päästä herahti liukastetta kämmenelleni. Rikun lantio teki jo naintiliikkeitä vasten kämmentäni,joka hetkessä oli aivan märkänä limasta. Kostutin siinä toista kättäni ja työnsin kaksi sormea Rikun sisään. Hän nosti lantiotaan yhä ylemmäs alustasta ja työnsi takamustaan voimalla kättäni vasten.

Siirryin Rikun taakse jalkojen väliin. Onneksi kortsut oli lähellä. Sujautin kumin paikoileen ja asettelin kyrpääni Rikun aukolle. Hän työnsi pakaroitaan edelleen voimakkaasti lantiotani vasten,joten oli helppo työntyä sisään. Sormityö oli avannut hänen aukkoaan sopivasti. Olin jo sisällä kahvaa myöten. Riku laskeutui mahalleen makaamaan ja minä hänen päälleen. Olimme hetken aivan hiljaa. Sitten Riku alkoi puristella pakaroitaan yhteen. Tuntui taivaallisen hyvältä tuo voimakkaiden lihasten lypsävä liike. Supistuksen aikana kyrpäni liukui vähän ulospäin suolesta ja rentoutuksen aikana työnnyin taas pohjaan asti. Tunsin terskani turpoavan ja kun se tuli sulkijan kohdalle,Riku jälleen supisti pakaroitaan. Tunsin järisyttävän voimakkaan ärsykkeen,jota en kestänyt pitkään vaan laukesin huohottaen kuin höyryveturi. Kyrpäni syöksi lastinsa syvälle Rikun uumeniin.

Toinen käteni oli ollut Rikun alla. Oman laukeamiseni jälkeen Riku nai kättäni voimalla. Olin edelleen hänen sisällään. Keikuin hänen päällään kuin ratsastaisin rodeota. Äkkiä Riku puristi taas pakaransa voimalla yhteen ja selkä jännittyi . Kämmenelleni tulvahti kuuma liemi. Hieroin sitä Rikun haaroihin ja vatsalle. Hän kääntyi kyljelleen ja minä hänen viereensä selän taakse. Jatkoin limaisella kädelläni hänen haarojensa ja perseensä hyväilyä. Työnsin vielä kaksi sormea hänen sisäänsä ja lypsin eturauhasta mahdollisimman tyhjäksi. Olimme aivan uuvuksissa mutta niin tyydytettyjä. Hetken kuluttua pulahdimme uudelleen järveen peseytymään.

Kuivattelimme itsemme leppoisassa tuulessa ja auringonpaisteessa. Pieni tuulen vire ei haitannut sillä aurinko lämmitti jo oikein mukavasti. Keitimme kahvit ja söimme tukevan aamiaisen. Päätimme lähteä saareen tutkimusmatkalle. Puimme ensin kuitenkin vaatteet päällemme siltä varalta,että sinne tulisi muitakin matkaajia.

Kapusimme keulasta tikkaat alas rannalle ja tarkistimme ensin kiinnitysköydet. Ne olivat kunnossa. Nousimme laguunin melko jyrkkää rinnettä ylös. Aluskasvillisuus oli lähinnä kanervikkoa ja mustikan varpuja. Maaperä oli enimmäkseen soraa ja pinnassa ohut kerros multaa. Puusto oli melko nuorta männikköä. Rannassa kasvoi muutamia leppiä ja koivuja. Pääsimme vihdoin harjanteen päälle. Sieltä avautui upea näkymä aavalle selälle. Lähellä oli muutamia pienempiä asumattomia saaria. Laivareitti kulki selän toisessa reunassa. Siellä näytti olevan liikennettä,mutta laguuniamme kohti ei ollut kukaan tulossa.

Laskeuduimme saaren ulkoreunan rantaan ja lähdimme kulkemaan vesirajassa. Hiekalle oli kertynyt simpukoiden kuoria ja tietysti monenlaisia puita – oksia ja vähän isompia runkojakin – ehkäpä lautoista karanneita tukkeja aikoinaan. Nyt ne olivat jo hyvää vauhtia lahoamassa. Pysähdyimme hetkeksi istumaan hiekkatörmälle saaren eteläkärkeen. Aurinko paistoi siihen lämpimästi eikä tuulikaan osunut yhtään. Veden pinta oli peilityyni. Lokit kirkuivat kaukaisilla luodoilla puolustaessaan reviirejään.

Levitimme pyyhkeet hiekalle ja riisuuduimme ottamaan aurinkoa. Makasimme mahallamme katsellen ulapalle. Juttelu oli sitä, että totesimme ympäristöstä erilaisia asioita. Tuntui kuin kummallakin olisi ollut jotain tärkeää sanottavaa,mutta emme vain saaneet muotoilluksi oikeita lauseita. Riku oli minulle itselleni ollut aina hyvin läheinen kaveri ja vielä vuosienkin jälkeen tuntui, ettei aika olleet meitä erottanut. Viihdyin hänen seurassaan. Nyt kun ajattelin taaksepäin, totesin, että olin kaivannut hänen yhteydenottojaan joka kesä. Alitajuntani oli työstänyt kaikenlaisia kuvitelmia. Nyt kun Riku oli ”vapaa” ajattelin,että voisimme viettää yhdessä enemmänkin aikaa. Toisaalta hänellä on työ toisella paikkakunnalla enkä tiedä olisiko hän tai olisinko minä valmis matkustelemaan pitkiä matkoja kaveria tapaamaan.

Johdattelin vähitellen keskustelua vanhalle yhteiselle työpaikallemme. Muisteltiin menneitä ja kyselin vanhoista tutuista. Eipä ollut enää montakaan tuntemaani kaveria jäljellä porukoissa. Osa oli lähtenyt suurempiin kaupunkeihin, osa eläkkeelle ja osa joutunut irtisanotuksi. Kysyin Rikulta oliko hänellä enää siteitä sinne paikkakunnalle ja olisiko hänellä haluja hakeutua muualle töihin.

Riku pohdiskeli kysymystäni pitkään ja vastasi sitten verkalleen,että eron jälkeen hänelle oli yhden tekevää vaikka lähtisikin toisaalle. Muutkin hänen parhaat kaverinsa olivat lähteneet eikä oikeastaan enää mikään sitonut häntä sille paikkakunnalle. Itse asiassa muutto voisi ollakin virkistävä. Tosin ensin pitäisi löytää sopiva työpaikka.

Olin kuullut ennen lomalle lähtöäni omalla työpaikallani puhetta,että syksyllä lomien jälkeen tarvittaisi lisää porukkaa,koska meiltäkin muutama vanhempi mies on jäämässä pois työelämästä.
Kerroin tästä Rikulle ja hän innostui silmin nähden kuulemastaan. Sovimme,että annetaan asian hautua ja palataan siihen loman jälkeen. Itselleni jäi sellainen kutittava salainen toive,että saisin Rikun lähemmäs ja voisimme tapailla useamminkin. Olimmehan juuri tutustuneet toisiimme aivan uudella erityisellä tavalla.

Kiersimme saaren kokonaan ja palasimme veneelle vasta iltapäivällä. Juuri kun olimme nousemassa kannelle, lipui laguunia kohti keskikokoinen purjevene. Se kiinnittyi vastakkaiselle rannalle laituriin. Veneessä näkyi olevan vain kaksi nuorehkoa miestä – ainakaan kannella ei näkynyt muita rantautumisen aikana. Kiinnittyminen laituriin näytti sujuvan ammattimaisesti. Kumpikin tiesi tarkalleen mitä ja milloin piti tehdä. Päättelin etteivät nuo kaverit olleet ensi kertaa yhdessä matkassa. Hekin kävivät uimassa eivätkä viitsineet kastella housujaan. Syrjäsilmällä iloitsin katsella heidän solakoita,mutta sopusuhtaisen lihaksikkaita vartaloitaan, joita he ujostelematta kuivailivat veneen kannella.

Illalla menimme rannalla olevaan katokseen laittamaan tulet grilliin. Mukanamme oli makkarat ja oluet. Olimme jo lähes lopettelemassa illallistamme kun naapuriveneen miehistö saapui samoille tulille. Heilläkin samat eväät. Jäimme Rikun kanssa juttelemaan poikien kanssaan. He esittäytyivät Samiksi ja Petteriksi. He olivat purjehtineet koko päivän etelästä pohjoiseen leudossa tuulessa ja matka oli edennyt tosi verkkaisesti. He olivat tyytyväisiä kun olivat päässeet tänne asti. Hekin olivat lomalla eikä varsinaisesti kiirettä ollut mihinkään. Purjeilla liikkuessa pysähdykset on suunniteltava aina sään mukaan. Mukavaa jutustelua riitti pitkään. Ilta alkoi jo vähän viilentyä ja grillituli sammua. Päätimme siirtyä takaisin veneelle. Pojat tuntuivat mukavalta seuralta, joten kutsuimme heidät meille jatkoille.

Nousimme veneeni ohjaamohyttiin ja jätimme oven vain vähän raolleen, ettei hyttyset pääsisi sisälle. Hain alakerrasta muutamia juomapulloja ja lasit sekä vähän naposteltavaa suolapalaa.
Juttu jatkui ja veneilykokemuksia vaihdettiin. Pojilla loma oli tosiaan vasta alkanut ja mihinkään ei ollut kiire. Tavoitteena oli kuitenkin päästä Kuopioon asti. Pojat olivat lapsuudesta asti purjehtineet ja yhdessäkin jo monta vuotta. He olivat aloittaneet harrastuksen jolla-luokasta ja iän karttuessa siirtyneet suurempiin veneisiin. Olivat he suunnitelleet joskus kilpapurjehdustakin ja sen vuoksi harjoitelleet yhdessä useita vuosia. Työt sitten tulivat kuitenkin esteeksi eikä menestys kisoissakaan ollut kovin erikoinen. Kilpailut siis muuttuivat matkapurjehdukseksi.

Mekin kerroimme Rikun kanssa omat tarinamme,mutta eilisistä ja tämän päivän puuhistamme vaikenimme – toistaiseksi. Illan edetessä tunnelma muuttui vapautuneemmaksi. Pojat istuivat sohvalla rinnakkain ja olin huomaavinani jotain sanatonta viestintää heidän kesken. Niinpä aloin tarkkailla heitä syrjäsilmällä vähän tarkemmin. Kun kävin alakerrasta hakemassa lisää juotavia,palatessani näin Samin pitävän kättään Petterin reidellä. Se tapahtui pöydän suojassa eikä Riku nähnyt sitä. Juomaa kului vaikkei kukaan varsinaisesti tullutkaan humalaan. Istuimme Rikun kanssa kulmasohvan toisessa reunassa viistosti Samin ja Petterin vieressä. Minäkin laskin käteni Rikun reidelle ja siirsin itseni aivan hänen viereensä. Välillä annoin olkapääni nojata voimakkaasti Rikun olkaa vasten, mutta muuten käyttäydyin aivan normaalisti. Riku hieman oudoksui käytöstäni, mutta huomaamatta käänsin päätäni häneen päin ja iskin silmää. Riku hymyili ja nyökkäsi ymmärtävänsä. Mitä pidemmälle ilta ehti, sitä vapaammin Sami ja Petterikin koskettelivat toisiaan.
Jossain vaiheessa kesken muun jutustelun katseeni kohtasi Samin katseen ja jäimme ikään kuin tuijottamaan toisiamme. Samilla oli hieman kysyvä katse, johon en voinut muuta kuin vastata hymyllä. Tartuin häntä kädestä ja sanoin,että he voivat jäädä tänne yöksi, meillä on lämmintä tilaa.

Siitä tulikin kuuma yö. ( jatkuu )