Alokkaat Korhonen, Laitela, Räsänen, Lahtinen, Stenlund, Huovila ja Makkonen olivat viettämässä iltavapaata baarissa. Illan puheenaiheena oli alokas Rajamäki, joka oli jatkuvasti aiheuttanut muulle ryhmälle ongelmia hölmöilynsä takia. Vaikka kollektiiviset rangaistukset olivat virallisesti kiellettyjä, se ei estänyt alikersanttia laittamasta koko ryhmää kärsimään yhden alokkaan tekemien virheiden takia. Koko ryhmä joutui juoksemaan ja punnertamaan puhumattakaan menetetyistä iltavapaista.
Porukka oli kurkkujaan myöten täynnä Rajamäkeen, ja mietti ahkerasti keinoja tilanteen korjaamiseksi. Kun tavalliset keinot oli mietitty läpi ja todettu toimimattomiksi, nosti Räsänen pöydälle yllättävän ajatuksen.
Räsänen: Faija kertoi, että kun se oli aikanaan armeijassa, niin olivat antaneet hankaluuksia aiheuttavalle kaverille sakinhivutusta.
Stenlund: Mitä ne oli sitten käytännössä tehneet?
Räsänen: Kaveri oli viety porukalla kylmään suihkuun. Mutta sekään ei ollut pitkään tehonnut, niin olivat joutuneet ottamaan järeämmät keinot käyttöön.
Huovila: Eli mitkä?
Räsänen: No. Eräällä metsäleirillä olivat vieneet kaverin syrjemmälle metsään, ja antaneet porukalla sille remmiä paljaalle perseelle. Sen jälkeen ei ollut ongelmia enää ollut.
Stenlund: Jätkät hei. Pitäiskö meidänkin kokeilla tota?
Huovila: Ei paha idea ollenkaan..
Korhonen: Saattas tuo perinteinen selkäsauna kyllä toimiakin.
Laitela: Ja varsinkin jos tehdään se porukalla. Joka äijä vuorollaan kurittaa Rajamäkeä vyöllään, niin eiköhän se tajua, että ollaan kaikki tosissamme.
Stenlund: Kun vielä vedetään siltä housut kinttuihin ja annetaan remmiä paljaille pakaroille, niin äijä varmasti tuntee saaneensa oikeasti selkäänsä.
Korhonen: Missä me sit toteutettaisiin tämä?
Räsänen: Jos seuraavalla iltavapaalla sanotaan Rajamäelle, että lähdetään porukalla baariin. Ja matkalla tehdään yllättäen pysähdys rauhallisessa paikassa. Mulla on itseasiassa yks mesta jo mielessä.
Laitela: Noin me tehdään. Palautetaan se jätkä kerralla ruotuun.
Porukka oli yksimielinen asiasta, ja päätti toteuttaa suunnitelman.
Seuraavan iltavapaan koittaessa myös Rajamäki on paikalla. Porukka jakaantuu kahteen autoon ja lähtee siirtymään kohti "baaria". Toisen auton kuljettajana toimii Räsänen, joka on kotoisin varuskunnan läheltä ja tuntee lähimaaston hyvin.
Kun matkaa on taitettu parikymmentä minuuttia, sanoo Räsänen olevan tupakkatauon aika, ja kääntyy päätieltä pienelle sivutielle. Räsänen tietää, että tämän tien varrella on vain autiotaloja, joissa ei yleensä käy ketään. He saisivat hoitaa kurinpalautuksen suojassa ulkopuolisten silmiltä. Autot ajavat riittävälle etäisyydelle päätiestä ja pysähtyivät. Porukka siirtyy ulos tupakalle. Kun tupakat on poltettu, avaa Räsänen vakavan keskustelun.
Räsänen: Tajuutko sä Rajamäki, että me muut on saatu ihan liikaa paskaa niskaan sun hölmöilyn takia? Tästä on puhuttu ennenkin, mutta mitään muutosta ei ole tullut.
Rajamäki: No sori. En mä oo halunnu teille ongelmia aiheuttaa.
Stenlund: Me ollaan kyllästytty siihen, että me muut jatkuvasti kärsitään jätkän spedeilyn takia.
Rajamäki: Kyllä mä sen tiedän. Ja skarppaan kyllä.
Korhonen: Skarppaat kyllä varmasti. Siitä me pidetään huoli.
Räsänen: Koska puhe ei ole auttanut, niin me on jätkien kanssa päätetty, että sut palautetaan ruotuun muilla keinoilla.
Rajamäki: Mitä Räsänen meinaat?
Räsänen: Me annetaan sulle selkäsauna.
Rajamäki katselee epäuskoinen ja vähän pelästynyt ilme kasvoillaan muuta porukkaa.
Rajamäki: Heh, hyvä läppä, kamut! Mut oikeesti ymmärrän kyllä, että teitä vituttaa, enkä enää aiheuta teille ongelmia. Mut pitäskö oikeesti jo jatkaa matkaa, että ehditään ajoissa tuoppien ääreen?
Huovila: Rajamäki. Sä et nyt tajunnut. Jätkä tulee nyt oikeesti saamaan remmiä paljaalle perseelleen.
Makkonen: Ja se tulee olemaan kunnon remmiapelli. Äijä ei istu moneen päivään tämän jälkeen.
Ennen kuin Rajamäki ehtii häkellykseltään sanoa mitään, ovat Laitela ja Korhonen jo ottaneet tukevan otteen Rajamäestä pitäen häntä paikallaan. Räsänen avaa Rajamäen vyön, ja vetää hänen maastohousunsa ja bokserinsa nilkkoihin. Muut ryhmän jäsenet seisovat Rajamäen edessä, ja alkavat avata vöidensä solkia. Seuraavaksi hiljaisuuden täyttää vöiden housuista irroittamisesta aiheutuvat napsahtelevat äänet. Kukin taittaa vyönsä kaksinkerroin Rajamäen katsellessa kauhulla.
Laitela ja Korhonen painavat Rajamäen vatsalleen auton konepellille, ja pitävät häntä paikallaan. Ensimmäiseksi Räsänen siirtyy Rajamäen taakse, ja antaa viisi napakkaa iskua vyöllään Rajamäen paljaalle perseelle. Seuraavaksi Lahtinen ja Stenlund siirtyvät Rajamäen taakse kummallekin puolelle, ja alkavat kurittaa Rajamäkeä antaen iskuja vuorotellen vöillään. Kun kumpikin on antanut viisi iskua remmillään, alkavat punaiset raidat olla näkyvissä Rajamäen paljailla pakaroilla. Rajamäki tuntee saamansa rangaistuksen kunnolla, sillä hän on huutanut yhä äänekkäämmin jo neljännestä iskusta alkaen.
Seuraavaksi ovat vuorossa Huovila ja Makkonen. Jo heidän antamiensa ensimmäisten iskujen jälkeen Rajamäen huutoon on alkanut sekoittua nyyhkytystä. Mies on puhkeamaisillaan avoimeen itkuun.
Huovila ja Makkonen kuitenkin jatkavat remmin antamista kunnes kumpikin on antanut viisi iskua. Tämän jälkeen kyyneleet jo valuvat Rajamäen silmistä, ja iso mies itkee kovaan ääneen.
Sakinhivutus ei kuitenkaan ole vielä ohi. Huovila ja Makkonen siirtyvät pitämään Rajamäkeä paikallaan, jotta Laitela ja Korhonen pääsisivät antamaan oman osansa selkäsaunasta. Laitela irrottaa vyönsä, mutta Korhosella on parempi idea. Hän kumartuu Rajamäen viereen, ja vetää tämän nilkoissa olevista maastohousuista vyön irti. Rajamäki tulisi saamaan kuria myös omalla vyöllään.
Rajamäen itku on jo vähän tasoittunut, mutta parku kovenee äärimmilleen Laitelan ja Korhosen viedessä selkäsaunan loppuun yhteensä kymmenellä remminiskulla. Tässä vaiheessa Rajamäen pakarat ovat täysin punaiset, ja leveiden miehistövöiden jättämät raidat näkyvät selvästi. Huovila ja Makkonen päästävät Rajamäen otteestaan. Virne kasvoillaan Korhonen asettaa Rajamäen kaksinkerroin taitetun vyön auton konepellille. Muu porukka siirtyy kauemmasta toiselle tupakalle, ja antaa Rajamäelle muutaman minuutin aikaa koota itsensä.
Rajamäki alkaa välittömästi hieroa käsillään piiskattuja pakaroitaan kyynelten edelleen valuessa silmistä. Hän tuntee olonsa todella nöyräksi, koska on joutunut aikuisena miehenä housut alhaalla ottamaan vastaan ruumiillista kuritusta kavereiltaan. Ja se, että kaverit käyttivät myös hänen omaa nahkavyötään kurittamisessa tuntuu Rajamäestä erityisen nöyryyttävältä, koska hän joutuisi jatkossakin pitämään tuota samaa vyötä housuissaan.
Pahimman polttelun hieman hellitettyä Rajamäki nostaa bokserinsa ja maastohousunsa ylös, ja laittaa vyönsä takaisin lenkkeihin. Kuivattuaan silmänsä siirtyy hän muuta porukkaa kohti.
Räsänen: No menikö viesti lopultakin perille, Rajamäki?
Rajamäki katselee maata ja nyökkää.
Stenlund: Jos sun hölmöilyt edelleen jatkuu, niin tulet saamaan saman käsittelyn uudelleen. Ymmärrätkö?
Rajamäki katselee edelleen maahan ja nyökkää.