Jussin aiheuttaman episodin jälkeen meillä oli taas ihan mukavaa. Anssi tosin oli pelin jatkuttua aika hiljainen, mutta pääsi pian uudestaan mukaan meininkiin. Musta tuntui vähän paskalta sen puolesta. Me oltiin vakuutettu sille, että sen tulo olis ihan ok. Vitun Jussi.
- Jake taas, Sami nauroi kun pullo pysähtyi sen kohdalle. - Kyllä miestä nyt koetellaan.
Jakelle peli oli yhtä helvetin helvettiä, sillä se ei mielellään puhunut asioistaan. Ei se kovin hiljainen ollut, ehkä vain keskimääräistä fiksumpi. Oli miten oli, tänään sitä oli tentattu oikein olan takaa.
- Tehtävä, Jake valitsi ovelasti ja hymyili humalaisesti. - Pienempi paha.
- Vitut, Sami nauroi. - Kadut vielä.
Me alettiin miettiä yhdessä tehtävää, mutta Jake tosiaan oli sen näköinen että voisi juosta alasti kaupalle ja takaisin. Joten eihän siinä mitään järkeä olisi ollut. Nyt tarvittiin joku oikeasti kanttia vaativa missio.
- Suutele Anssin kanssa, Toni havahtui ja me ryhdyttiin hermostuneeseen nauruun. Anssi näytti siltä, ettei oikein tiennyt pilkattiinko sitä vai ei, joten se päätti olla reagoimatta mitenkään.
- En, Jake tyrmäsi välittömästi.
Kukaan ei ollut oikeastaan varma, oliko Toni edes ollut tosissaan. Hymyt oli epäuskoisia ja koko tilanne kiusallinen. Jätkät vaihtoi merkitseviä katseita keskenään.
- Älä viitsi, Toni älähti. - Kyllä sen verran pitää munaa löytyä.
- En mä halua, Jake totesi ykskantaan ja Anssi katseli sitä varovasti.
- Ei oo siitä kiinni. Jos ei tee niin putoaa pelistä, Toni kiristi, ja Jake naurahti ylimielisesti.
- Sopii mulle.
- Älä jumalauta jaksa, Toni alkoi hiiltyä ja tönäisi Jakea kylkeen. - Liiku! Me juodaan sun kaljat muuten.
- No voi vittu, Jake kirosi ja vilkaisi Anssiin. Muut jätkät seuraili kiusaantuneina tilannetta. - En mä halua.
- No tuskin Anssikaan siitä nauttii niin mene nyt vaan, Roope ärähti ja me muut hymähdettiin jäykkinä, kaikki epävarmoina pelin senhetkisestä suunnasta. Jake katsoi meitä kaikkia odottaen, että joku olisi leimannut tehtävän typeräksi, mutta kukaan ei sanonut mitään. Sitten se tuijotti hyvän tovin ujoa tehtäävänsä, ja näytti jo siltä että alkaa kiukuttelemaan. Varoittamatta Jake kuitenkin sai jonkin rohkeuden puuskan, hyökkäsi kohti Anssia, painoi nopean suukon tämän huulille ja perääntyi sitten nopeasti kuin välttääkseen tartuntaa.
- Noin!
- Säälittävä esitys, Toni valitti. - Mistä sut on oikein tehty? Toi ei ollu suutelemista nähnytkään.
- Se oli ihan hyvä, Anssi yritti hiljaa. Sitä alkoi ilmeisesti jo vähän ahdistaa koko peli.
- Päästetään Jake tuskistaan, Sami päätti armahtaa. - Se oli sen käsitys suutelemisesta. Jokainen tavallaan.
- Mene helvettiin, Jake sihahti muiden nauraessa. - Mun vuoro.
Jake pyöritti Tonin edelleen marmattessa. Pullo pysähtyi Anssiin.
- Totuus, Anssi sanoi ennen kuin kukaan ehti sanoa mitään. Se oli saanut tehtävistä tarpeekseen. - Asiallinen totuus.
- Jos sun pitäisi mennä sänkyyn jonkun tässä huoneessa olevan kanssa niin kuka se olis? Roope kysyi heti.
- Tosi asiallinen.
- Se on oikee kysymys, Roope sanoi vakavana. - Vastaa.
Tunnelma oli taas tosi kiusallinen. Anssi ei kehdannut katsoa ketään silmiin vaan väänteli ahdistuneena käsiään.
- En mä osaa sanoa. Onks tähän ihan pakko vastata?
- On, Roope painosti. - Me halutaan tietää.
- Roope haluaa tietää, Jake tarkensi.
Anssi huokaisi, kirosi ja raapi taas niskaansa.
- No voi nyt vittu...
- Sano nimi vaan. Ei tarvi selittää mitään, Roope kannusti. Hetken päästä Anssi mutisi jotakin hiljaista.
- Mitä?
- Jesse.
Mä vedin juomat väärään kurkkuun, ja Sami ryhtyi takomaan mun selkää. Muut jätkät tuijotti mua ja sitten Anssia, jonka posket hohtivat kuin pilkuton kärpässieni.
- Vai Jesse, Roope sanoi ja katsoi arvioiden mua. - Okei. Sun vuoro pyörittää.
Anssi tarttui nopeasti pulloon ja pyöritti. Se pysähtyi muhun. Mä olin ihan pihalla edelleen.
- Suutele Anssin kanssa, Toni hyökkäsi. Homma oli jo pikkuhiljaa riistäytymässä käsistä.
- No voi helvetti, Jake menetti itsehillintänsä. - Tää on ihan sairas peli.
- Kyl tä nyt vähän samalla alueella koko ajan liikkuu, mä yhdyin mielipiteeseen.
- Mun mielestä tä on loistava peli, Roope sanoi silmät kiiluen. - Ihan paras. No niin, liikettä!
Anssi istui mun vieressä eikä tehnyt elettäkään edes katsoakseen mua päin. Sen posket paloivat edelleen punaisina. En tiedä kumpaa tehtävä pelotti enemmän, sitä vai mua.
- Tää on lähteny oikeasti ihan hansikkaasta tää peli, Sami yritti auttaa. - Tehdään jotain muuta.
- Okei, mä sanoin huojentuneena, mutta Toni heitti vieläkin kapuloita rattaisiin.
- Tää tehtävä vielä. Sitten voidaan tehdä jotain muuta.
- Joo, Roope innostui. - Pelataan tää ja sitten vaihtuu.
Sami huokaisi. Se katsoi mua ja Anssia.
- Miten on? Riittääkö vielä pokka?
Mä en vastannut mitään. Mä olin ihan ulapalla enkä vieläkään tajunnut, miksi Anssi oli valinnut mut. Pitikö se mua hyvännäkösenä? Sen tiedon valossa mua pelotti suudella sitä, mut samalla mä jotenkin halusin näyttää sille. En tosin ollut ihan varma, että mitä.
- No? Toni sanoi kärsimättömästi. - Show pystyyn!
Anssi vilkaisi varovasti mua.
- Jos Jesselle on ihan ok niin kyl mä sitten voin, se mutisi, ja Roope sai siitä lisää vettä myllyynsä.
- No niin, Jesse, ole mies. Näytä Jakelle, mitä suuteleminen on.
Mä vilkaisin Anssia silmiin ja kohotin kulmiani. Se kohautti olkapäitään, nousi polvilleen ja tuli lähemmäs. Mä nojasin seinää vasten ja oletin Anssin tulevan mun viereen, mutta se ei tullut. Se tuli mun syliin. Muut jätkät tuijotti Anssin asettuessa mun päälle, omat jalat mun molemmilla puolilla. Se vei kätensä mun niskaan ja vilkaisi epävarmana Toniin, joka parhaillaan toipui järkytyksestä. Hiljaisuus kuristi mua.
- 15 sekuntia, Roope sanoi hiljaa, ja Anssi kääntyi takaisin mun puoleen. Mä vain tuijotin. Se katsoi mua syvälle silmiin, otti mun kasvot käsiensä väliin ja hymyili hermostuneesti. Sitten se tuli lähemmäs. Mä olin shokissa. Ei saatana. Lämmin hengitys tuntui mun huulilla, sen nenä hieroi mun nenää vasten. Jumalauta miten mun sydän löi. Anssi painoi huulensa mun huulia vasten ja avasi mun suutani. Sitten se suuteli. Mä en tajunnut vastata enkä edes sulkea silmiäni. Niin helvetin uusi kokemus se oli. Anssin hengitys oli pientä ja lähes huomaamatonta, ja sen omat luomet olivat rauhallisesti kiinni. Se suuteli lisää ja työnsi varovasti kieltään mun suuhun, mikä sai mut heräämään ja vastaamaan sille. Mä painoin kieleni Anssin kieltä vasten ja se sai jätkän värähtämään niin, ettei kukaan muu kuin mä huomannut sitä. Me suudeltiin hitaasti ja pehmeästi. Anssi oli suolainen kuin merivesi, mutta maistui se vähän kaljaltakin. Muut jätkät katosivat kokonaan. Hetken päästä jokin kaukainen ääni ilmoitti ajan loppuneen. Samassa Anssi vetäytyi, katsoi mua vielä silmiin ja hymyili sitten pienesti. Mä en osannut tehdä mitään. Roope ja Toni tuijottivat monttu auki. Jake katseli mua kuin näkisi mut ensimmäistä kertaa.
- No niin, Sami ryki painostavaan hiljaisuuteen. - Jos nyt tehtäisiin jotain muuta?
Jatkuu...