lumiukko

Tänä talvena on lunta riittänyt. Ja lumitöitä! Asun vanhassa omakotitalossa, ja minulla on melkoinen tontti kolattavana, kun olen yrittänyt pitää auki niin pihan, autotallin edustan kuin polut vajaan ja erilliseen saunarakennukseen. Tein ensimmäisten lumimyräköiden aikaan sen virheen, että en kolannut lumia tarpeeksi kauas, ja niinpä lumikasat alkoivat pian kasvaa korkeiksi, piha pienentyä ja polut kaventua. Kolaurakasta alkoi tulla painajainen.

Onneksi keksin asiaan ratkaisun. Olen töissä yliopistolla, ja mieleen tuli, että joku riuska opiskelijanuorukainen voisi mielellään hankkia lisätuloja tekemällä lumitöitä. Minulla oli itse asiassa jo valmiina ehdokaskin hommaan. Olin kiinnittänyt luennoilla huomiota Oskariin, harvinaisen hauskannäköiseen, timmivartaloiseen urheilijapoikaan. Kerran hän oli sattunut yhtä aikaa kanssani lähikauppaan, hän siis asui jossain lähistöllä. Päätin kysäistä, olisiko hän kiinnostunut ottamaan lumityöni hoitaakseen.

Siinä vaiheessa minulla ei ollut sen kummempia taka-ajatuksia, lumiongelma oli se joka vaati akuutin ratkaisun. Toki mielessä kävi, että olisi mukava tavata komeaa Oskaria töitten ulkopuolellakin. Pysäytin pojan luennon jälkeen ja esitin asiani. Oskari oli heti valmis neuvottelemaan palkkiosta, ja kun pääsimme yhteisymmärrykseen hinnasta, asia oli sillä selvä. Taisin luvata pojalle palkkaa hieman yläkanttiin, mutta ei se talouttani romuttaisi. Oskari näytti tyytyväiseltä sopimukseen ja puristimme kättä yhteisymmärryksen merkiksi.

Mutta kun Oskari sitten ensimmäistä kertaa tuli hommiin ja katselin hänen rivakkaa työskentelyään, minulle kieltämättä alkoi tulla mieleen, että Oskarin kanssa olisi kiva tutustua hieman enemmänkin. Ensimmäisellä kerralla Oskari joutuikin urakoimaan varsin pitkään, sillä hänen piti siirtää joitakin väärään paikaan kasaamiani lumia, jotta työt jatkossa helpottuisivat. Sain ajatuksen ja kävin esittämässä sen Oskarille. Ehkä poika haluaisi saunoa ja pestä hiet pois urakan jälkeen?

Oskari otti tarjoukseni mielihyvin vastaan, ja minä ryhdyin lämmittämään saunaa, kun Oskari vielä lykki lumia. En tiennyt, tiesikö Oskari että olin homo. En pitänyt asiasta mitenkään meteliä, mutta en myöskään ollut salaillut asiaa töissä. Olivatko opiskelijat perillä asiasta, oli minulle arvoitus. Oskarin käytöksestä en ollut huomannut mitään merkkiä, että hän olisi sen enempää arastellut minua tai osoittanut kiinostusta minua kohtaan.

Kun Oskari sai pihan puhtaaksi, alkoi saunakin olla lämmin. Oskari ei mitenkään kummeksinut, kun tulin hänen kanssaan saunaan. Pukuhuoneessa yritin olla tuijottamatta Oskarin riisuuntumista, mutta totta kai panin merkille pojan lihaksikkaat käsivarret, jäntevän olemuksen ja aivan sietämättömän seksikkään herkkupepun, joka paljastui, kun hän veti housut jalastaan. Minne muuallekaan olisin katseeni laittanut?

Mitään sen enempää ei kuitenkaan ensimmäisillä kerroilla tapahtunut. Ilokseni taivaalta tuprutti lunta harva se päivä, ja minä laitoin Oskarille tekstiviestiä, että lumitöitä oli tarjolla. Joskus hän tuli jo aamulla hätiin, mutta useimmiten minä kolasin aamulla vain välttämättömimmän, että pääsin töihin ja laitoin sitten päivällä viestin Oskarille. Aloin lisätä viestiin vakikysymyksenä, lämmittäisinkö saunan. Useimmiten Oskari vastasi kyllä, mikä kummasti teki minut iloiseksi. Jos hän kieltäytyi saunasta, veti se mieleni synkäksi.

Aloin tarjoamaan Oskulle, niin kuin hän toivoi itseään kutsuttavan, saunan jälkeen myös olutta janojuomaksi. Oli juhlahetki, kun maistelin pelkkään pyyhkeeseen pukeutuneen Oskarin kanssa olutta keittiön pöydän ääressä. Yleensä Osku lähti minun mielestäni aivan liian pian, eli ensimmäisen oluen jälkeen. Joskus hän otti vastaan tarjouksen toisestakin oluesta. Varsinkin sellaisina päivinä rohkeuteni kasvoi ja aloin vihjailla Oskulle, miten mukavaa minusta oli jutella hänen kanssaan urakan ja saunan jälkeen.

Jossain vaiheessa Oskari alkoi tajuta, mitä vihjailujeni takana oli. Kerran asia sitten nousi puheeksi. Jokin Oskun kommentti sai minut ymmärtämään, että hän oli pohtinut, mahdoinko olla homo, ja minä päätin kertoa asian suoraan ja kiertelemättä. Kerroin, että Oskarin tapaaminen oli aina erityinen juhlahetki tällaiselle yksinäiselle vanhenevalle homomiehelle. Osku otti tunnustukseni vastaan asiallisesti. Hän kertoi arvanneensa, ja ettei hänellä ollut mitään sitä vastaan, että olin homo. Hän itse kuitenkin oli hetero, joten minun ei kannattanut haaveilla mistään sen enemmästä.

Olin tietysti aika pettynyt, ja pelkäsin, ettei Oskari enää haluaisi saunan lämmitystä tai janojuomaa lumitöitten jälkeen. Siinä vaiheessa oli kaiken lisäksi vielä poutasäätä, niin että aloin suorastaan masentua, kun tunsin itseni yksinäiseksi. Mutta sitten lumisateet taas palasivat, Oskari tuli kolaamaan, ja sauna lämmitettiin niin kuin ennenkin. Eikä Osku kieltäytynyt oluistakaan! Lopulta vaikutti jopa siltä, että tunnustukseni oli vain parantanut minun ja Oskarin välejä. Osku alkoi kertoa elämästään ja ajatuksistaan enemmän kuin aiemmin. Ehkä hän koki, että paljastukseni myötä välillemme oli kasvanut uudenlainen luottamus.

En voinut kuitenkaan lopettaa haaveilemasta, että Oskarin ja minun ystävyys vielä syvenisi. Ja vaikka Osku oli kertonut olevansa hetero, yllätin itseni joskus flirttailemasta Oskulle tavalla, joka selvästi hieman hämmensi häntä. Eräänä perjantaina olimme juoneet parikin saunaolutta, ja ehdotin Oskulle kolmatta. Osku kieltäytyi, mutta minä aloin houkutella. Jäisit nyt piristämään vanhaa homoa, minä houkuttelin. Lopulta Osku naurahti ja suostui. Olihan viikonloppu, eikä aamulla olisi minnekään kiirettä.

Minä sain oluista lisää rohkeutta. Aloin kysellä Oskulta, oliko tämä koskaan edes suudellut miestä, ja kun Osku kielsi, kyselin, eikö hän haluaisi kokeilla miltä se tuntuu. Osku pyöritti päätään, ja pelkäsin menneeni liian pitkälle, mutta onneksi Osku ei tuntunut pahastuvan. Aloin rohkeasti vongata Oskulta suudelmaa, ja Oskua vonkaamiseni tuntui vain naurattavan. Tekisit vanhan miehen onnelliseksi, minä rukoilin.

Lopulta tein aloitteen. Menin Oskun luo ja yritin ottaa hänet syliini. Osku työnsi minut kauemmas, mutta sydämeni pompahti riemusta, kun hän hetken päästä myöntyi. Ei sitten mitään sen enempää, Osku sanoi. Hän oli mennyt vakavaksi, ja näki selvästi, että tilanne jännitti häntä.

Kiedoin käteni Oskun ympäri, puristin häntä syliini. Huulemme kohtasivat, ensin kömpelösti hamuillen, sitten painautuen tiiviimmin toisiaan vasten. Onneksi Osku antoi minun suudella ihan kunnolla. Hän itse vastasi suudelmaani hyvin passiivisesti, mutta siitä huolimatta tuo hetki oli viedä minulta jalat alta.

Osku veti päätään taaksepäin. Eiköhän tämä riitä, hän sanoi. Minä puristin häntä lujasti syliini ja pyysin, että oltaisiin sylikkäin vielä hetki. Osku ei rimpuillut irti. Painoin pääni hänen poskeaan vasten ja puristin häntä käsivarsieni pihdeillä. Taisin huokaista jotain siitä, miten yksinäinen olen, ja miten kaipasin Oskarin läheisyyttä. Olimme siinä aika pitkään. Sitten Oskari työnsi minut varovasti kauemmas. Hän alkoi tehdä lähtöä, enkä minä estellyt.

Lunta satoi melkein joka päivä. Olin varmasti ainoa suomalainen, joka tervehti jokaista uutta lumisadealuetta riemulla. Kaunis auringonpaiste sai mieleni mustaksi. Päivä ilman Oskaria tuntui pitkältä ja tylsältä. Lumisadepäivinä laskin tunteja siihen hetkeen, kun Oskari taas tulisi.

Eräänä iltana en pystynyt enää pitämään asiaa sisälläni. Kerroin Oskarille tunteistani, ja hän vaikutti vaivautuneelta. Olen pahoillani, hän sanoi. Minun oli turha toivoa mitään sen enempää. Minä pahoitin mieleni, jouduin suorastaan itkua pidättämään. Kerroin, miten kaipasin Oskun läheisyyttä hullun lailla. Minä vaikka maksan, minä parahdin ja häpesin sanojani. Niitä joutuisin taatusti katumaan. Maksan ihan mitä sinä pyydät, minä sopersin. Jos vain jäisit täksi yöksi.

Osku lähti, ja seuraavana päivänä paistoi aurinko. Olin kuin maani myynyt. Olinko nyt mennyt niin pitkälle, että Oskari ei enää tulisi edes lumitöitä tekemään? Illansuussa puhelimeni piipitti tekstiviestiä. Viesti Oskarilta! Vapisevin sormin näppäilin sen esiin. Tonni käteen niin tulen yöksi, siinä luki. Oliko se totta vai jotain julmaa pilaa? Minä odotan, minä näpytin hikisin sormin.

Odotin, toivoin ja pelkäsin, ettei Oskari tulisikaan. Viimein huomasin Oskun astelevan pihalle. Avasin oven ennen ovikellon soittoa. Osku vaikutti jännittyneeltä ja hänen hengityksensä tuoksahti oluelle. Mä en tiedä osaanko mä olla sillä lailla kun sä haluat, Osku hermoili. Ei sun tarvi osata mitään, minä sanoin pojalle.

Vein Oskarin makuuhuoneeseen, painoin pojan sängylle alleni. Suutelin ja hyvälin hänen kauniita kasvojaan, pörröttelin hiuksia. Osku makasi allani kuin puupökkelö, mutta se ei minua lannistanut. Tunsin, miten haaroissani lämmin veri tulvi suonissa, ja kaluni alkoi paisua. Hieroin sitä Oskarin lantiota vasten.

Sitten aloin riisua poikaa. Paljastin hänen lihaksikkaan ylävartalonsa, suukottelin käsivarsia, rintakehää, nännejä, litteää vatsaa. Avasin farkkujen vyön ja vetoketjun, kiskoin housuja alemmas. Osku ei ollut tippaakaan kiihottunut, mutta ei se minua haitannut. Tuntui mahtavalta riisua poika alastomaksi, saada hyväillä hänen jänteviä reisiään, lanteita, puristella kiinteitä pakaroita, nauttia hänen vartalostaan, jota tähän asti olin saanut vain salaa katsella.

Viimein uskaltauduin viemään käteni pojan kiveksille. Hyväilin niitä varovasti, otin ne kourani hellään pesään. Painoin huuleni pojan veltolle kalulle, ja kuulin Oskarin ähkäisevän. Oskarin kalu alkoi hieman paisua, mutta en saanut sitä lähellekään täyttä seisokkia. En jäänyt harmittelemaan sitä. Oma kaluni oli jo kivikovana. Nousin Oskun päälle ja aloin suudella häntä. Samalla hieroin seisovaa kaluani pojan haaroja vasten.

Oskari oli allani hyvin passiivisena. Tajusin, etten ainakaan tässä vaiheessa saisi poikaa sen enempää mukaan. Itse olin jo hyvin kiihottunut. Käänsi pojan vatsalleen, menin hyväilemään ja suukottelemaan hänen herkkupeppuaan, samalla kourin hänen muniaan altapäin. Oskarin kaikki lihakset jännittyivät, kun työnsin sormiani hänen peppuvakoonsa, ja poika parahti jotain kieltävää. Tajusin, että minun oli turha haaveilla penetraatiosta ainakaan tässä vaiheessa. Sitä paitsi olin niin kiihottunut, etten halunnut enää yhtään odottaa.

Kävin pojan päälle, asettelin kivikovan kaluni hyvään asentoon pojan peppuvaon päälle ja aloin nauttia pojasta allani. Vaikken saanutkaan työntää kaluani pojan sisälle, nautinto oli siitä huolimatta valtaisa. En pitänyt kiirettä, liikutin lanteitani hieman nopeutuvaan tahtiin, löysin luonnollisen rytmin, puristelin käsilläni allani makaavaa poikaa. Nautinto haaroissani kasvoi ja kasvoi. Tästä olin haaveillut jo viikkoja ja nyt se oli totta. Painoin kivikovaa kaluani komean pojan herkkupeppua vasten ja työnsin rytmikkäästi kovempaa ja kovempaa.

Nautinnon syke alkoi räjähtävänä. Tunsin miten sperma sykkien purkautui pojan iholle ja yritin pitkittää ja pitkittää taivaallista sykettä. Viimein se vaimeni ja loppui. Minä huohotin pojan päällä rentona ja hikisenä.

Oskari jäi koko yöksi. Nukuin tuskin ollenkaan, niin ihastunut olin petikaveristani. Hyväilin ja suutelin häntä aamuun asti. Laukesinkin vielä kaksi kertaa. Tuntui kuin olisin nuortunut kaksikymmentä vuotta. Moisesta yöstä en ollut osannut pitkään aikaan enää edes haaveilla.

Aamulla maksoin Oskarille sovitun summan. Hän näytti vaivautuneelta ottaessaan rahat vastaan. Mainitsin jotain siitä, että seuraavalla kerralla Osku joutuisi tyytymään pienempään summaan. Osku nyökkäsi vaisusti, mutta sydämeni hypähti riemusta. Poika ei kieltäytynyt seuraavasta kerrasta.

Tuosta yöstä on nyt mennyt pari päivää, ja tänään sataa taas lunta. Laitoin äsken Oskarille tekstiviestin. Lumityöt, sauna, yö? Sain jo vastauksenkin. Sopii. Maltan tuskin odottaa iltaa.