Tämä tapahtui muutamia vuosia sitten, kun vielä harrastin graffitien tekoa. Oli lämmin kesäinen perjantai-ilta ja olimme kaverin kanssa päättäneet mennä maalaamaan yhden alikulkukäytävän seinää. Homma sujuikin sutjakkaan, sillä olimme valinneet ajan ja paikan huolella: näillä seuduin liikkui tuskin koskaan tähän aikaan ketään toisia ihmisiä. Olimme niin keskittyneitä maalaamiseen, että kumpaiseltakin hypähti sydän kurkkuun, kun yhtäkkiä käytävässä kajahti huuto: "Mitäs ne pojat oikein puuhaa?". Käytävän toisessa päässä seisoi poliisi. Kumpainenkin sai jalat alleen. Yritin kaapata mukaan reppuani, mutta kompastuin ja kaaduin turvalleni maahan. Ennen kuin ehdin nousta, poliisi istui päälleni ja kehotti olemaan liikkumatta. Yritin epätoivoisesti pyristellä konstaapelin alla, mutta turhaan: hän oli paljon minua voimakkaampi. Hetken kuluttua käteni väännettiin selkäni taakse ja tunsin kuinka kylmät käsiraudat napsautettiin ranteisiini. Sitten hän tarttui niskastani kiinni ja nosti minut pystyyn. "Lähdetäänpä sitten kävelemään", kuului käsky. Oletin, että hän veisi minut johonkin lähellä odottavaan poliisiautoon.
En kuitenkaan nähnyt sellaista missään. Sen sijaan hän veikin minut vähän matkan päässä olevaan autioon työmaaparakkiin. Sisällä oli hiukan hämärää, mutta silmä tottui siihen nopeasti. Konstaapeli komensi minut istumaan tuolille niin, että raudoissa olevat käteni jäivät selkänojan taakse. Hän itse istui pöydän reunalle. Nielaisin. Mietin mitä tuleman piti. "Sitä tuli sitten vähän rötösteltyä?", hän kysyi ja katsoi minua silmiin. Kurkkua kuivasi ja nielaisin taas. "Niinhän sitä tuli", sain sanottua vaimeasti. "Mitä nyt tapahtuu?", kysyin. "Se riippuu siitä kuinka yhteistyöhaluinen olet", poliisi sanoi ja nousi seisomaan haara-asentoon eteeni. Ajattelin, että hän haluaisi tietoja siitä kenen kanssa olin ollut maalaamassa ja että tunsinko muitakin graffitintekijöitä. Purin huultani ja mietin pitäisikö minun pettää kaverini. Samaan aikaan poliisi oli ottanut vyöltään kiiltävänmustan kumipamppunsa ja piti sitä hansikoiduissa käsissään. Pelästyin, että hän alkaisi "pehmittämään" minua, että antaisin tietoja helpommin. Avasin suuni, mutten saanut sanaakaan sanotuksi. "No niin", sanoi konstaapeli, "Katsotaanpas onko sinusta mihinkään".
Hän laittoi pamppunsa nenäni eteen ja käski nuolemaan sitä. Tein työtä käskettyä ja ryhdyin hommin. Tarkkailin samalla poliisin käytöstä. Hän näytti katselevan toimintaani kummallisen hyväksyvästi, pieni virneenpoikanen huulensa pielessä. Jostakin kumman syystä tämä kumipatukan imeskely alkoi kiihottamaan minua ja tunsin kuinka housuissani koveni. Samaan aikaan huomasin konstaapelin hierovan haalareidensa etumusta. Tilanne vaikutti epätodelliselta, mutta samalla äärimmäisen kiihottavalta. Hetken kuluttua poliisi veti syljestä kiiltelevän pampun pois suustani ja totesi tämän riittäneen todisteeksi yhteistyöhalukkuudestani. Hän käveli taakseni ja irrotti käsiraudat. "Tätä ei tähän hätään tarvita" hän sanoi ja laittoi kumipampun roikkumaan takaisin vyölleen. "On aika tutustuttaa sinut vähän toisenlaiseen poliisipatukkaan." Tästä kiimani vain yltyi. Saatoin jo aavistaa mitä tuleman piti. Konstaapeli ryhtyi avaamaan haalarinsa alanappeja ja työnsi kätensä sisään. Univormun sisältä paljastui miehenmittainen, parikymmensenttinen ja suonikas, täydessä komeudessaan oleva kalu. Poliisi runkkasi muutaman vedon ja veti esinahan taakse. "Sitten katsotaan kuinka äskeinen harjoittelu toi tulosta." Otin kyrvän käteen ja nuolaisin touhutipat sen päästä. Sitten otin mahtavankokoisen terskan suuhuni ja kierittelin kieltä sen ympärillä samalla kun hyväilin vartta sormillani. Toisen käteni työnsin poliisin haalareihin ja hyväilin kiveksiä. Samalla yritin tunnustella hieman hänen peräaukkoaan. Kohta konstaapeli kuitenkin vetäisi pääni hiuksista hieman taemmas ja sanoi tämän riittävän. "Riisuudu ilkosillesi niin tehdään oikein perusteellinen ruumiintarkastus". Otin vaatteeni pois ja terhakkaana seisova pojankyrpäni paljastui poliisin silmien edessä. Hän hymyili ymmärtäväisesti, mutta komensi minut kääntymään kasvot poispäin hänestä.
Seuraavaksi hän käski minun ottaa tukea polvistani käsillä ja kumartumaan eteenpäin. Tunsin hänen kostean kyrpänsä pakaroillani. Sitten hän meni kyykkyyn taakseni ja tunsin kuinka jotain ilmaantui peräreikäni suulle. Nahkahanskan peittämä sormi liukui sisääni melko vaivattomasti. Se tuntui aluksi hiukan oudolta, mutta melkoisen kiihottavalta. Hän pyöritteli sormeaan sisälläni ja liikutti sitä edestakaisin. Kohta ilmaantui toinenkin sormi suoleeni. Sitten konstaapeli veti äkkiä kummatkin pois. Seurasi hiljaisuus. Kuulin hiljaista runkkaamisen ääntä takaani ja sitten reiälleni ilmaantui jotain muuta. Poliisi pyöritteli terskaansa aukkoni suulla ja hitaasti, mutta varmasti kovana seisova kulli työntyi suoleeni. Aluksi hän työnteli hitaita, pitkiä vetoja, mutta alkoi vähän ajan päästä lisäämään tahtiaan. Hän piti lantiostani tiukasti kiinni ja äänteli yhä voimakkaammin ja voimakkaammin. Sitten äkkiä hänen lihaksikas ruumiinsa jännittyi ja hän työsi kyrpänsä niin syvälle kuin pystyi huutaen samalla mielihyvästä. Tunsin kuinka konstaapelin ihana lemmenpeitsi ruiskautti lämpimän lastinsa suoleeni. Poliisi antoi kalunsa löystyä sisälläni ja samalla hyväili kulliani. Sitten hän käski minun asettua selälleni pöydälle. Hän otti räjähtämispisteessä olevan kyrpäni nahkahanskan tiukkaan puristukseen ja alkoi nuolemaan terskaani. Hänen ei tosiaankaan tarvinnut nuolaista montaa kertaa, kun minulta jo tuli. Spermaa lensi konstaapelin kasvoille ja rinnuksille. Hän nuoli roiskeet päältäni ja alkoi sen jälkeen naureskellen pyyhkimään kasvojaan nenäliinaan.
Olin hiukan nolona, mutta kuitenkin onnellinen. Puin päälleni sillä aikaa kun hän kirjoitti jotakin muistivihkoonsa. Hän repäisi lapun irti ja antoi sen minulle. Siinä oli hänen nimensä puhelinnumeronsa ja osoitteensa. "Olet osoittanut sellaista yhteistyöhalua, että saatan jatkossakin kääntyä puoleesi näissä asioissa", poliisi sanoi nauraen. Suutelimme ja halasimme vielä ennen kuin tiemme erkanivat. Aurinko oli juuri nousemassa kun kävelin kotiin. Seuraavana päivänä näin graffitikaverini. "Kuinkas äijän kävi? Jäitkö kiinni?". "Joo, jäin", sanoin, "Mutta mä otin siltä konstalta suihin, niin koko juttu raukesi" sanoin, muka leikilläni. Kaverini nauroi katketakseen, eikä asiasta puhuttu sen enempää. Kyllä se on niin että poliisi on ystävä ja joskus jopa vielä enemmän! Jos pidit tarinastani, haluat kommentoida sitä tai kirjoitella muuten vaan, lähetä postia osoitteeseen:police_fetish_boy@yahoo.se