Palvelualalla

"Sä näytät kivalta hameessa ja osaat olla kuin... no niin kuin nainen. Huomasitko miten sä söit ja puhuit? Sä osaat istuakin hameessa sievästi jalat yhdessä. Sano suoraan, oletko sä harjoitellut?"

- En... enkä mä mitenkään kiinnittänyt huomiota, älä nyt...

Mieleni teki työntää Samin kädet pois olkapäiltäni, mutta jotenkin vain istuin hievahtamatta.

- Sä näytät tosi sytyttävältä noin, mä olen melko varma että sä olet tehnyt tätä ennenkin.

Ajattelin jo hetken lopettaa tähän, vaihtaa omiin vaatteisiini ja lähteä kotiin, mutta jokin minussa halusi silti jatkaa. Tunsin kuinka kädet alkoivat liukua alas kylkiäni, sormet rintaliivejäni tunnustellen. Tein silti selväksi yhden asian:

- Ei, tää on ensimmäinen kerta. Tai siis se päivä kaupassa tietysti. Eikä tästä ole tarkoitus tulla mitään tapaa.

- Ei tietysti, mutta mä oikeasti tykkään tästä leikistä ja toivon yhtä oikeasti, että säkin tykkäät.

Sami irrotti otteensa kyljiltäni ja istuutui taas minua vastapäätä. "Lisää viiniä?" hän kysyi hymyillen ja kaatoi sitä lasiini.

Juttu alkoi taas kulkea ja hetken päästä tunsin oloni taas rennoksi ja samalla jotenkin kiihottuneeksi. Jopa niin paljon, että yllätin itseni kysymästä suoraan:

- Mitä sä muuten tarkoitit sillä kiinnostaisiko mua naisrooli enemmänkin?

- Sen sä saat itse päättää. Mä en pakota sua mihinkään, mutta jos sä tunnet olosi kivaksi pukeutuneena, niin älä arastele näyttää sitä. Tää on leikki, jossa voidaan heittäytyä johonkin mitä ei muuten ikinä tehtäisi.

Nyt alkoi minua hymyilyttää. Sukkahousut ja rintaliivit tuntuivat kivalta päällä, ja tiesin hameen ja pitsipuseron näyttävän hyvältä. Olin taas rentoutunut, ajattelin ehkä ylittäneen kynnyksen jonka jälkeen ei ollut enää niin väliä. Sain sen jotenkin takellellen puettua sanoiksi:

- OK. Suoraan sanottuna tässä on kiva puolensa ja... kun nyt tässä ollaan niin... jos mä sitten yritän olla niin nainen kuin pystyn... tai siis...

- Hei, mä tiedän, sulle pitää saada naisen nimi, Sami keskeytti takertelevan selostukseni. Hän nappasi kalenterin seinältä ja alkoi selata sitä. Hän ehdotti useampaa nimeä. Lopulta päädyimme Rosaan. Se oli mielestämme ensimmäinen nimi, joka ei kuulostanut liian vanhalta tai tuonut mieleen ketään tuntemaamme tyttöä. Taisin lehahtaa punaiseksi ajatellessani olevani nyt Rosa. Se kuulosti jotenkin hempeältä.