Singu

Talvella


Huohotus ja voihkinta kuuluvat eteiseen asti.

Linus painaa ulko-oven kiinni ja hymähtää makuuhuoneesta kuuluville äänille. Hän laskee ostoskassit eteisen lattialle ja alkaa availla housujaan, hymyillen. Ei ole parempaa tapaa aloittaa viikonloppu kuin villi seksi poikaystävän kanssa, joka ilmeisesti on jo aloittanut itsekseen.

”Matias?” Linus kurkkaa makuuhuoneen oven raosta.

Paitsi, että Matias ei ollut itsekseen.

*****

Linus istuu miestenvessan pöntöllä aamuyöllä, housut nilkoissa, etäinen teknobiitti soi taustalla, mahassa kiertää illan aikana juodut drinkit, jonkun miehen pää liikkuu edestakaisin hänen jalkovälissään, imien hänen kaluaan humalaisen huolimattomasti. Ja suolaisentahmeasta mausta ja hämäristä muistikuvista päätellen, hän on tehnyt samoin.

Tosin hänellä ei ole mitään muistikuvaa keneltä hän on ottanut suihin.



Keväällä

Linus tuijottaa itseään hotellihuoneen kylpyhuoneen peilistä, tarkastelee ulkonäköään. Vehnänvaaleat hiukset on leikattu täydellisesti, suortuvat on jätetty tarkoituksella hieman liian pitkiksi luomaan harkitusti ylikasvaneiden hiusten tyyliä, ja hiukset valahtelevat jatkuvasti hänen kirkkaansinisille silmilleen, pulisongit on siistitty millintarkasti hänen korvanlehtensä korkeudelle. Eilinen parturikäynti maksoi lähemmäs satasen, mutta Linus ei usko saavansa pitkään yhtä hyvää parturipalvelua. Ainakaan täällä jumalan selän takana, kaukana sivistyksestä, kaukana... kaikesta.

Miten helvetissä mä päädyin tänne?

Linus huokaisee ja napittaa tummansinisen vartaloa myötäilevän paidan kiinni, jättää pari ylintä nappia auki, jättää paidanhelmat lantiolta matalien tummansinisten farkkujensa päälle ja kiinnittää mustan vyönsä ison soljen, joka vilahtelee strategisesti hänen liikkuessaan. Linus pyörähtää ympäri kylpyhuoneen suuren peilin edessä, farkut korostavat täydellisesti etumusta ja takamusta. Vielä viimeinen silaus, Hugo Bossia vasta-ajellulle leualle, ja hän on valmis lähtemään.

Ja hän tietää tasan tarkkaan, mitä haluaa.

*****

Linus huomaa pian, että Joensuu ei ole varsinainen homomekka. Pikainen selvitys hotelliaulan internetpäätteellä paljastaa, että kaupungissa ei ole varsinaisesti yhtään homobaaria, vaan satunnaisesti järjestettäviä paikallisen homoyhdistyksen illanviettoja. Joita ei tietenkään ole tänään. Miten mä kestän täällä? Ja se paikka, mihin mä kesällä lähden... ei jumalauta.

Linus katselee turhautuneena ympärilleen hotellin aulassa ja suuntaa kohti vastaanottoa.

”Hei, osaisitko sä suositella jotain baaria?” hän kysyy vastaanoton nuorelta mieheltä.

”Totta kai. Meillä on täällä hotellilla Joensuun paras menomesta. Yökerhosta löytyy kolme erillistä musiikkipuolta, esimerkiksi karaoke. Ja tänään on live-musiikkiakin tarjolla.”

”Kuka täällä esiintyy?” Linus tuntee lievää innostusta, kunnes...

”Frederik. Taatusti hyvä meno koko illan.”

Joo, niin varmaan.

”Okei, kiitti.” Linus maleksii vastentahtoisesti kohti hotellin yökerhoa, päättää ottaa pari drinkkiä ja painua huoneeseensa nukkumaan.

Hänen suunnitelmansa menevät kuitenkin kokonaan uusiksi, kun hän nojaa kyynärpäillään baaritiskiin ja ottaa huikan tilaamastaan caipiroskasta. Jäisen hapan maku täyttää hänen suunsa, ja hän vilkaisee läheisessä pöydässä istuvaa iloisen äänekästä kuuden hengen seuruetta. Hän on viemässä lasiaan uudelleen huulilleen, kun hän huomaa, että seurueen ainoa miesjäsen tuijottaa häntä. Eikä se tuijotus ole 'häivy täältä, hintti' -osastoa, vaan... kiinnostunutta tuijotusta, aivan kuin hän ei uskoisi silmiään nähdessään Linuksen kaltaisen nuoren miehen seisovan joensuulaisen hotellin baarissa. Linus on siitä varma, kun hän vastaa tuijotukseen ja hymyilee hieman, ja mies hymyilee ujosti takaisin ja kääntää katseensa pois huomattuaan jääneensä kiinni. Ja Linus on varma, että mies punastelee hieman. Voi, miten söpöä. Maalaispoika ei taida ihan tietää, miten edetään. No, ei se mitään. Mä kyllä tiedän. Kohta et nimittäin usko onneasi...

Linus seisoskelee hetken aikaa baaritiskillä tuijotellen, mutta maalaispoika ei vain näytä tajuavan vihjettä, eikä tule baaritiskille Linuksen viereen, ei jätä ympärillään olevaa naislaumaa. Linus käyttää hetkisen aikaa maalaispojan ihailemiseen. Leveät hartiat, vaatteet, joille nyrpisteltäisiin Helsingin klubeissa kätkevät alleen hoikan, mutta lihaksikkaan oloisen vartalon, tummat lyhyet hiukset, komeat, mutta jollakin tapaa poikamaiset kasvonpiirteet. Linus arvelee maalaispojan olevan suurin piirtein hänen ikäisensä, hieman alle kolmekymmentä.

Linus seuraa huvittuneena, miten seurueen naiset suuntaavat kohti esiintymislavaa – todennäköisesti heittelemään pikkuhousujaan lavalle. Näky, jota mä en todellakaan halua olla todistamassa. Pari naista yrittää houkutella maalaispoikaa mukaan, mutta hän pudistaa nauraen päätään, jääden istumaan yksin pöytään.

Vihdoinkin.

Linus kaataa loput caipiroskastaan kurkkuunsa ja kävelee hitaasti kohti maalaispojan pöytää. Sulla ei, maalaispoika, ole mitään mahdollisuuksia. Sä olet mun tänä iltana.

”Moi.” Linus hivuttautuu maalaispojan vieressä olevaan tuoliin ja hymyilee hieman. ”Sulla kävi hyvä tuuri.” Läheltä katsottuna maalaispoika on oikeastaan aika herkkupala. Typerän näköinen t-paita korostaa sopivan lihaksikkaita käsivarsia ja rintaa, farkut korostavat pitkiä jalkoja.

Maalaispoika ristii kätensä rinnalleen ja naurahtaa, kohottaa toista kulmakarvaansa. ”Miten niin?”

Linus vie huulensa maalaispojan korvanjuureen, pitää huolen, että hän tuntee Linuksen kuuman hengityksen korvanlehdellään, sipaisten todella hienoisesti huulillaan korvannipukkaa, aivan kuin vahingossa. ”Mua ei kiinnosta Frederik tänä iltana.”

”Mikäs siuta sitten kiinnostaa?”

Aarrhhgg. Itäsuomalainen murre saa Linuksen korvat vuotamaan verta ja pään kipeäksi, mutta maalaispojalla on pehmeä ja matalan soinnikas ääni, joten ehkä Linus kestää yhden yön. Etenkin, kun hänen aikomuksenaan on työntää maalaispojan suuhun jotain, mikä suurimmalta osin estää puhumisen joksikin aikaa. Ja sen jälkeen maalaispoika saa työntää jotakin hänen suuhunsa, eikä Linus usko maalaispojan kykenevän henkevään keskusteluun silloinkaan.

”Sä. Mun hotellihuoneessa. Nyt heti.”

Maalaispoika on juuri ottamassa huikkaa viskistään, kun hänen ilmeensä muuttuu liioittelematta ällistyneeksi, ja hän nielaisee liian nopeasti kullanruskean nesteen ja yskii polttavaa tunnetta kurkussaan.

”Sie et pahemmin aikaa tuhlaa”, maalaispoika onnistuu sanomaan yskimisensä välissä.

Linus hivuttautuu hieman lähemmäksi, painaen reitensä maalaispojan reiteen kiinni. ”Mä en vain jaksa pelata mitään pelejä. Toki mä voisin tarjota sulle uuden viskin, kun sä näytit nielevän edellisen vähän liian hätäisesti. Tai mä voisin pyytää sua tanssimaan, tosin se voisi herättää hieman huomiota noiden Titanicin tahdissa heiluvien heteroiden parissa.” Linus nuolaisee huuliaan ja huomaa maalaispojan tuijottavan hänen kielensä liikkeitä. ”Plus mä en usko, että sä löydät toista homoa tästä baarista. Mulla on kiva hotellihuone, baarikaappi käytettävissä... Mitäs sanot?” Parempaa tarjousta tuskin tulet tänään saamaan.

Maalaispoika pyörittelee jääkuutioita tyhjässä viskilasissaan, pohtii selvästi Linuksen ehdotusta.

”Mie en yleensä tee tällaista...” Linuksen ei muuta tarvitse kuullakaan, kun hän nappaa maalaispoikaa ranteesta kiinni ja alkaa raahata häntä kohti hissejä.

”Älä huoli. Mä kyllä teen”, Linus virnistää, kun hissin ovet avautuvat.

*****

Linus nojaa hotellihuoneensa seinään, kun maalaispoika kävelee hänen hotellihuoneessaan, tarkemmin sanottuna sviitissään, ihastellen huonetta.

”Siulla on tosiaan kiva huone. Mie en ole ennen sviitissä ollutkaan.”

Yllättävää... Mutta paskanjauhanta saa nyt loppua, sillä hän ei raahannut maalaispoikaa tänne juttelemaan mukavia.

”Joo, mä sain uuden työpaikan, joten ajattelin vähän palkita itseäni.” Ja sä olet palkinto kanssa. Linus alkaa availla vyönsä solkea, toivoen että maalaispoika tajuaisi vihjeen, lopettaisi jaarittelun ja hankkiutuisi eroon vaatteistaan. Linus on jo puolittain kovana, haluaa vain tunkea kalunsa maalaispojan suuhun. Nyt. Heti.

Linus on niin keskittynyt vyönsä avaamiseen, että hän ei heti tajua, mitä tapahtuu. Mutta yhtäkkiä maalaispoika onkin hänen edessään, pidempänä ja lihaksikkaampana kuin hän ja tekee jotain täysin odottamatonta. Hänen päänsä on yhtäkkiä maalaispojan kämmenien välissä, maalaispojan peukalot hierovat kevyesti hänen poskipäitään, pidellen varovaisesti ja hellästi kiinni. Maalaispoika tuijottaa häntä silmiin, ja ensimmäisen kerran Linus huomaa harmaansiniset silmät, kuin myrskytaivaan väriset.

”Mie huomasin siut heti, kun sie saavuit baariin...” Peukalot hyväilevät edelleen hänen poskipäitään. ”Sie olet niin... mie en tiedä, voiko miehestä sanoa kaunis, mutta sie olet...” Sitten maalaispoika kumartuu hieman alaspäin ja suutelee häntä. Ei suulle, vaan otsalle. Kulmakarvoille. Nenänpäähän. Ja ennen kuin Linus ehtii protestoimaan yllättävää käännettä, maalaispoika suutelee häntä hellästi ja varovaisesti suulle, maistuen viskille ja minttupastillille. Lievästi hämmästyneenä Linus tajuaa kietovansa kätensä maalaispojan harteille ja uppoutuvansa suudelmaan. Hän ei muista, koska häntä olisi viimeksi suudeltu tällä tavalla, yleensä tässä vaiheessa jompikumpi olisi jo polvillaan toisen edessä, kalu suussa.

Maalaispoika vetäytyy hieman poispäin, katsellen intensiivisesti. ”Mikä siun nimi on?”

Mitä vittua sä sillä nimellä teet? Ala imeä... Mutta töykeät sanat juuttuvat hänen kurkkuunsa. ”Linus.”

”Linus? Hassua, meidän uusi – ”

Linusta ei kiinnosta kuulla, miten maalaispojan uudella lehmänpoikasella on sama nimi kuin hänellä. ”Mikä sun nimi on?”

”Valtteri.” Ja Linus tuntee, miten hänet vedetään jälleen uuteen suudelmaan, ja tällä kertaa hän tuntee Valtterin kielen työntyvän suuhunsa, kiusoittelevan hänen kieltään. Hän tarttuu Valtterin harteisiin jälleen, kuljettaen kämmeniään pitkin käsivarsia ja taas hartioille, tuntee kuuman ihon t-paidan läpi kämmeniensä alla, ja jos Valtteri nyt päästäisi hänestä irti, hänen polvensa pettäisivät. Liian intiimiä, liian hellää, liian... jotain. Linus ei halua edes ajatella mitä.

Linus ei edes tajua, että Valtteri on lopettanut suutelemisen, hieroo nenäänsä hänen kaulaansa ja näykkii kevyesti, kädet liikkuen Linuksen selässä. ”Sie tuoksut tosi hyvälle.” Valtteri tuoksuu itsekin aika uskomattomalle. Mutta se tuoksu ei ole tullut after shave -pullosta. Kuin puhdas pyykki, saippuainen tuoksu.

Linus tuntee, miten Valtterin kädet siirtyvät hänen paidalleen, alkavat availla nappeja. ”Voinko mie?”

”Joo, joo...” Linus änkyttää. Mitä helvettiä? Ei tämän näin pitänyt mennä... Maalaispojan pitäisi olla ihmeissään siitä, että saa mut sänkyynsä. Tai hotellin sänkyyn. Ihan miten vain...

Valtterin sormet avaavat Linuksen paidan, ja kädet livahtavat hänen paitansa sisään, kulkevat pitkin hänen rintaansa, vatsaansa ja kylkiään. Siinä vaiheessa, kun Valtterin peukalot pyyhkäisevät hänen kovien nänniensä yli, Linus vapisee jo, iho kananlihalla. Eikä Linus osaa täysin tajua miksi. Valtteri kumartaa hieman päätään ja ottaa toisen nännin suuhunsa, välillä imien, välillä näykkien hampaillaan, välillä nuollen, mikä saa nautinnon kulkemaan Linuksen vartalon läpi, asettumaan hänen jalkojen väliin. Linus on jo tuskallisen kovana, hänen kalunsa pingottuneena farkkuja vasten. Valtteri päästää viimeinkin irti hänen nännistään. Maalaispojalla on taitava suu. Ja sitä suuta voisi käyttää muuallakin... Linus ravistaa itseään henkisesti. Nyt on aika ottaa tilanne haltuunsa. Häntä ei mikään maalaispoika vie miten haluaa.

Linus repii Valtterin paidan pois. ”Mä haluan -” Ajatus katkeaa saman tien, koska... Valtteri on lihaksikas, mutta eri tavalla kuin mihin Linus on tottunut. Hänen aikaisemmat yhden yön juttunsa ovat olleet kyllä hyvävartaloisia, mutta ne lihakset on hankittu kuntosalilla ja rusketus suihkurusketuksesta. Valtteri on todennäköisesti hankkinut lihaksensa fyysisellä työllä, ehkä maatilalla, iho on terveen värinen, kuin rusketus olisi haalistunut edellisestä kesästä. Valtterin rinnalla on ruskeita rintakarvoja, navasta lähtee karvoitusta alaspäin. Linus sormeilee rintakehän karvoja ja kuljettaa sitten sormeaan pitkin navan karvoitusta alaspäin, kunnes hänen sormensa osuu farkkujen vyötäröön.

”Mitä sie haluat?” Valtteri hengittää raskaasti, vie käsiään kohti Linuksen pakaroita ja puristaa kevyesti.

”Suihinoton.” Linus työntää Valtteria kohti valtavan kokoista parisänkyä. Valtteri peruuttaa hymyillen, availee farkkujansa samalla. Linus hankkiutuu eroon omista farkuistaan ja hämmentää vihdoinkin Valtterin, sillä Linuksella ei ole alushousuja.

”Sie olet todellakin kaunis.” Valtteri tuijottaa Linusta, kovana sojottavaa kalua, jonka kiihotuksesta punaisesta kärjessä kimaltelee touhutippoja. ”Anteeksi, että mie toistelen tätä, mutta -”

Linus ei halua enää tuhlata aikaa. Hän vetää Valtterin farkut kokonaan pois, melkein repeää nauruun Valtterin Viivi ja Wagner -alushousuille, jotka tosin pullottavat varsin mukavasti. Linus vetää alushousutkin pois ja huomaa, ettei sisällössäkään ole mitään valittamista. Pitkä ja melko paksu, kova kalu, tummanruskean häpykarvoituksen ympäröimänä. Tsiisus. Mitä maalaiset oikein syöttävät lapsilleen, että niistä kasvaa tällaisia?

Valtteri yrittää vetää hänet vierelleen sängyssä, kurottaa kohti hänen huuliaan, mutta Linus vetäytyy pois. Valtteri näyttää hämmentyneeltä, mutta Linus ei halua enää mitään niin intiimiä. Mä haluan suihinoton. En mitään muuta.

Sen sijaan Linus asettuu toiselle kyljelleen, nojaa toiseen kyynärpäähänsä ja nostaa toisen jalkansa koukkuun, viittoilee Valtteria asettumaan samalla tavalla 69-asentoon.

Linus odottaa, että Valtteri alkaisi heti imeä häntä, mutta sen sijaan Valtteri suutelee hänen sisäreisiään, kuljettaa kieltään nivustaipeessa ja kireillä pusseilla, välillä ottaa suuhunsa toisen pussin ja imee kevyesti. Linus työntelee kevyesti lanteillaan, hengittää raskaasti ja hieroo toisella kädellään ylösalas Valtterin kovaa kalua. Hän tekee terävän liikkeen lanteillaan, ja hänen kalunsa osuu Valtterin huuliin. Valtteri näyttää viimeinkin tajuavan vihjeen ja alkaa nuolla tyvestä kohti kärkeä, kostuttaa syljellään huolellisesti koko kalun. Linus voihkii hiljaa, kun kuuma ja kostea kieli liikkuu hitaasti pitkin hänen pakottavaa kaluaan. Linus vie suunsa Valtterin kalulle, pyörittää kieltään herkällä terskalla ja etenkin pienessä vaossa, imaisee sienenmuotoisen kärjen suuhunsa ja alkaa liikuttaa päättään ylösalas pitkin Valtterin vartta. Valtteri on keskeyttänyt hetkeksi oman kielensä ja suunsa liikkeet, kuljettaa kättään kevyesti pitkin Linuksen kalua, hieroo peukalollaan märkää terskaa, katselee kuinka hänen oma kalunsa uppoaa Linuksen suuhun, päästäen välillä nautinnollisia ääniä syvällä rinnassaan. Linus on keskittynyt täysin Valtterin kalun imemiseen ja päästää tukahtuneen, kiihottuneen äännähdyksen, kun Valtterin suu ympäröi hänen kalunsa ja alkaa liikkua rytmikkäästi ylösalas ylösalas... Linus uppoutuu nautintoon, liikuttaa lanteitaan, huohottaa äänekkäästi, ja hän tuntee enää vain kielen värinää, kosteita huulia, imua, nuolemista, käden liikettä. Hän ei pysty enää imemään Valtterin kalua, ei pysty tekemään tai ajattelemaan mitään muuta kuin kasvavaa painetta, joka lopulta räjähtää lähes väkivaltaisesti, lähettää hänen kuumat spermansa Valtterin suuhun. Valtterin suu hymisee Linuksen kalun ympärillä, aiheuttaen oman lisänsä rajuun orgasmiin.

Linus avaa silmänsä ja tuijottaa hotellihuoneensa kattoon. Valtteri nuolee edelleen puhtaaksi hänen löystyvää kaluaan, ja Linus tuntee edelleen hienoisia jälkiväristyksiä.

Valtteri siirtyy ylöspäin hänen vartalollaan, suudellen vatsalihaksia, napaa, kuljettaa kieltään rintalihasten välistä kohti hänen kaulaansa, suukotellen leukapieliä, hieroen vielä kovaa kaluaan Linuksen lantiota vasten. Linus ei tiedä, miten suhtautua hellyydenosoituksiin, joita Valtteri suorastaan tuhlaa häneen.

”Tykkäsitkö sie siitä?” Matala ääni kuuluu hänen korvansa juuresta, ja hän tuntee, kuinka hänen korvannipukkaansa näykitään.

”Ööö... joo, ihan hyvä...”

Valtteri naurahtaa matalasti. ”No, kiitti. Rehellinen palaute on aina parasta.”

Linus ei vastaa mitään, vaan pyöräyttää heidät ympäri ja asettuu Valtterin levitettyjen jalkojen väliin, ottaa kalun heti suuhunsa ja alkaa imeä – kunnolla. Valtteri parahtaa yllättävästä nautinnosta, ja Linus tuntee Valtterin kädet hiuksillaan. Hellinä, silitellen hänen hiuksiaan. Kädet eivät purista, eivät paina hänen päätään alaspäin. Hellästi, niin hellästi, että Linus ei tahdo kestää sitä. Hän nopeuttaa päänsä liikettä, tuntee kuinka Valtterin kalu liikkuu edestakaisin hänen suussaan, osuen välillä hänen kurkkunsa takaosaan, rullaa kevyesti käsillään kiveksiä. Valtterin hengitys tihenee, lantio liikkuu ylösalas ja kun kädet puristavat juuri sopivasti hänen hiussuortuviaan, Valtteri laukeaa matalasti voihkaisten hänen suuhunsa, paksua ja suolaisenkarvaista nestettä valuu hänen kurkkuunsa. Linus jatkaa imemistä, kunnes hän tuntee, kuinka Valtteri työntää häntä kevyesti irti yliherkästä kalustaan.

”Tykkäsitkö sä siitä?” Linus kuljettaa sormiaan vaaleiden, hieman hikisten suortuviensa läpi.

”Ihan hyvähän se oli...” Valtterin myrskynsinisissä silmissä näkyy naurua, joka vähitellen alkaa näkyä hänen kasvoillaan myös. ”Ei vaan, mie tykkäsin - tosi paljon.”

Valtteri kumartuu suutelemaan häntä, yrittää vetää hänet syliinsä, mutta Linus ei salli kumpaakaan, hän vetäytyy jälleen pois. Valtteri näyttää tajuavan vihjeen ja vetäytyy sängyn toiseen reunaan, nojaa kämmeneensä, veltto kalu leväten reiden päällä.

”Oletko sie työmatkalla täällä?”

”Tavallaan.” Kohta se pyytää puhelinnumeroa... helvetti.

”Kun sie mainitsit, että sie sait uuden työpaikan, niin mie ajattelin, että...” Valtteri katsoo häntä toiveikkaana.

”Joo, mutta en täältä.” No, en Joensuusta ainakaan. ”Mulla on hei aamulla aikainen herätys...” Joten lähde kiitämään...

Valtteri nielaisee vaivalloisesti ja nyökkää hieman, nousee sängystä ja alkaa pukea päälleen, vilkuillen väliä Linusta, joka ei suostu katsomaan häntä.

”Teinkö mie jotain väärin? Niin kuin mie sanoin, niin mie en yleensä tee tällaista... tai oikeastaan koskaan.” Valtteri vetää farkkujensa vetoketjua kiinni.

Linus huokaa. ”Et. Mutta näin ne yhden yön jutut toimii. Sori, jos odotit jotain enempää.”

”Joo, en mie...” Valtteri takeltelee, siirtyy kohti hotellihuoneen ovea. ”No... hyvää yötä. Ja toivottavasti uusi työpaikka on mielenkiintoinen.”

”Hhmm... öitä.” Ovi sulkeutuu hiljaa Valtterin takana.

Linus käpertyy lämpimän peiton alle, hakeutuu kohtaan, jossa tuntuu yhä Valtterin vartalon lämpö. Ja hänen puhtaan saippuainen tuoksunsa.

*****

”Tuleeko sulta jo? Ootko sä jo lähellä?” Mies hänen takanaan huohottaa.

”Joo, kohta.” Laukeaminen ei yleensä kestä hänellä näin kauan. Linus vetelee esinahkaansa edestakaisin kalullaan, ja mies, jonka nimeä hän ei muista, kysyinkö mä edes sitä?, työntyy häneen takaapäin, pitelee kiinni hänen lanteistaan.

”Ai vittu, sä olet niin tiukka! Multa tulee kohta!”

Tuleeko sulta jo... ootko sä jo lähellä... sä olet niin tiukka... multa tulee kohta...

Sie olet kaunis... sie tuoksut hyvälle... mie en tiedä, voiko miehestä sanoa kaunis... tykkäsitkö sie siitä...

Ei varmaankaan ole kohteliasta ajatella jotain muuta miestä, kun hänen sängyssään on toinen mies. Mutta Linus ei pysty pitämään ajatuksiaan kurissa. Hän sulkee silmänsä ja näkee edessään nauravaiset myrskyntaivaan väriset silmät. Jotka katsoivat syvälle hänen silmiinsä. Liian syvälle. Linus tajuaa hämärästi, että mies hänen takanaan laukeaa. Ja kun hän muistelee lyhyttä kohtaamista eräässä hotellihuoneessa, hän tuntee viimeinkin orgasminsa lähenevän ja laukeaa sängynpeitteelle.

”Olepa hyvä vain”, mies sanoo omahyväisesti, vetäytyy hänestä ulos, läimäyttää hänen pakaraansa ja heittää kondomin yöpöydälle.

Linus pyörittelee silmiään. Sulla ei ikävä kyllä juurikaan ollut mitään tekemistä mun laukeamiseni kanssa.