minävain

Heitin nahkatakin niskaani ja laitoin maiharit jalkaan, tarkistin että mukanani oli pankkikortti, muutama vaatekerroin, puhelin, passi ja lompakko. Olin täyttänyt juuri yhdeksäntoista ja olin homo. Tätä vanhempani eivät tietenkään hyväksyneet, vahvasti uskovaisia kun olivat, jo se että kuuntelin heviä oli ollut kova isku. Nyt kun he tiesivät että olin homo, vanhempani olivat päättäneet että lähden luostariin opiskelemaan papiksi, vastoin tahtoani. Niinpä karkasin Helsinkiin.

Junassa kuului kuulutus että saapuisimme Helsinkiin viiden minuutin kuluttua. Kaikki oli valmista, menisin asumaan serkkuni luo siksi aikaa kun keräsin rahaa omaan asuntoon. Serkku oli sovitusti rautsikalla vastassa.

- Haluaisiks syödä jotain? Serkku kysyi.

- Tota en oikeestaan ku söin junassa.

Serkku tyytyi tähän vastaukseen. Lähdimme kävelemään kohti serkun kattohuoneistoa (sukuni on rikas) ja sovimme lähtevämme baareihin illalla, serkkunikin oli homo joten se tiesi homomestat parhaiten.

- Noniin Joni, tästä alkaa sun uusi homoelämäsi, serkku sanoi kun avasi asuntonsa ovea.

- Tätä mä olen odottanutkin, virnistin. Kävimme asunnon läpi ja serkku esitteli huoneeni johon kuului oma kylpyhuone jossa oli poreamme. Ajattelin sisustaa huoneen rock-luolaksi, sillä päätyseinä oli maalattu mustalla ja siinä oli verenpunaisella feenikslinnun kuva. Illalla lähdimme sopimuksen mukaisesti Dtm:ään. Kun olimme päässeet narikan ohi, ilmestyivät serkun kaverit. Lähdin uteliaana tutkimaan paikkaa ja päädyin jotenkin omituisesti juttelemaan Axel nimisen pojan kanssa. Hänkin oli rockkari/hevari ja huulessa sillä oli lävistys. Sen hiukset oli tulenpunaiset ja ihanasti sekaisin vähän niinkuin MCR:n laulajalla, silmät oli vihreimmät mitä olen ikinä nähnyt. Omat hiukseni ovat pitkät ja pörröiset, väriltään mustat joissa on sähkönsinistä otsatukassa. Rajasin silmäni aina mustalla kajaalilla ja ihoni oli kalpea. Juttelimme niitä näitä pitkään kunnes tuli valomerkki, katselin ympärilleni ja koitin etsiä serkkuani, mihin se nyt taas oli kadonnut.

- Haluisiks tulla meille jos et löydä sitä sun serkkuas?? Axel kysäisi. Serkkua ei tosiaankaan näkynyt missään ja minulla ei ollut vielä avaintakaan.

- Kai mun on melkein pakko Serkku on varmaan menny johonki, sanoin ja leväytin suuni hymyyn.

Jatkoa seuraa jos haluatte niin....

Ps. Anteeksi tosi paljon kirjotusvirheet ja töksähtelevä tekstin kulku, koitan korjata vikojani :)