Koodi-puhelin
Pauli ja Leevi 3
Pauli

” Leevi kiltti, mä en tiedä mitä sanoa.” Pauli sanoi. Minulla oli täsmälleen sama ongelma. Olin saanut ystävällisen vastaanoton, vaikka hän olisi voinut saman tien käskeä minun painua sinne mistä tulin.

” Miksi sä olet täällä yksin? Mä tota…. Seurasin sua vahingossa.” Sanoin. Pelkäsin edelleen hänen reaktiotaan, mutta Pauli vain katsoi minua. Hänen ilmeettömille kasvoilleen nousi puna.

” Vahingossa?” Hän sanoi.

” Tota mä näin sut tuolla, kun te ajoitte pyörillä. Mä lähdin perään ja tässä mä olen.” Sanoin vain jotain sanoakseni. Pauli hymyili epävarmasti.

” Me voidaan puhua täällä. Sä olet rohkea, kun tulit. Mä en voi puolustautua…” Pauli sanoi jonkun ajan kuluttua. Huomasin jälleen hänen punastumisensa. Oikein syvän punan verrattuna siihen mitä se aluksi oli.

” En mä muuta kuin… öh … mä olen täällä kesätyön perässä…” Sanoin. Hän viittasi minut luokseen ja taputti penkkiä vieressään.

” Leevi, mä olen miettinyt ja muuttunut. Mä haluan sanoa sulle, että mä en voi olla homo. Silti se mun suhde on ohi… Mä en nyt vaan tiedä, mitä ajatella susta… Ainakin mä voin pyytää anteeksi sitä miten lähdin silloin…” Pauli sanoi minulle takellellen. Tässä sitä oltiin, olin kuullut kaiken mitä halusinkin. Pauli oli vapaa ja peloissaan.

” Mitä, jos kukaan ei saa koskaan tietää? ” Vastasin hänelle. Huomasin ääneni muuttuneen lähinnä käheäksi kuiskaukseksi.

” Oletko sä vieläkin kaapissa ja aiotko olla loppuelämäsi? Mä joudun olemaan tai…” Hän vastasi.

” Mun mielestä viisain vaihtoehto on olla kaapissa.” Sanoin. Niin tylyä kuin se olikin, se oli totta. Kaapista ulos tuleminen ei vain kerta kaikkiaan sopinut pienille paikkakunnille.

” Voi kun mun teki mieli puhua sun kanssa sen jälkeen. Mä ajattelin, että sä unohdut. Leevi, mä en saanut sua mielestäni ja nyt sä olet siinä… miten vitussa sä kestät mua?” Pauli kysyi. Huomasin hänen olevan todella pahoillaan ja hämillään.

” Sä saat sen anteeksi.” Sanoin. Kaipasin jo tunnelman keventäjää, mutta en keksinyt mitään. Olimme hiljaa pitkän aikaa.

” Me voidaan olla kavereita…” Ehdotin, kun en kerta kaikkiaan mitään keksinyt.

” Mun ajatukset meni nyt ihan sekaisin Leevi. Silti mä taidan haluta sulta jotain… Vaikka kaveruutta.” Pauli sanoi. Olin täysin myyty ja valmis elämään tilanteessa.

” Se käy hyvin…. ” Sanoin. Siinä samassa tunsin, kuinka minusta tartuttiin kiinni. Huuleni osuivat ensin Paulin nenään ja sitten huulille. Se siitä varovaisuudesta, ehdin ajatella, kun hän jo vetäytyi. Tunsin kuinka kiima syttyi sisälläni. Olin jo valmiina repimään vaatteet yltäni.

” Tätä mä pelkään, että tehdään jotain tyhmää julkisesti. ” Pauli sanoi.

” Ja jäädään kiinni. Mulla on paikka minne voidaan mennä. Asun ihan tuossa Väinölänniemen kupeessa” Sanoin innoissani. Pauli nousi saman tien ylös.

” Sinne siis… olemaan kavereita.” Pauli vastasi.

Pauli ajoi muutaman kymmenen metriä edellä ja minä tulin perässä. Lyhyt keskustelumme ei jättänyt mitään arvailujen varaan. Minä olin korviani myöten rakastunut poikaan, joka pelkäsi jopa enemmän kuin minä.

Pihallani minä laitoin pyöräni lukkoon ja Pauli otti omansa mukaan sisätiloihin. Hänen pyörässään ei edes ollut lukkoa ja arvelin sen olevan kallis.

Sisällä Pauli asetteli pyöränsä seinää vasten. Katselin häntä ja totesin hänen olevan kuumempi pakkaus pyörävetimet päällään. Pelko kouraisi sisuskalujani. Entä jos sama toistuisi ja Pauli kävelisi tiehensä. En ehtinyt kuin sulkea oven ja hän oli kimpussani. Ensimmäinen suudelma vapautti meidät molemmat. Se jatkui pitkään, ehkä jopa minuutin. Tunsin, kuinka hänen kätensä hivuttautui paitani alle. Olin valmis mihin vaan. Vaatteeni lentelivät pitkin lattiaa.

” Vitut me missään kaapissa olla, me ollaan kämpässä” Sanoin kesken kaiken. Kommenttini sai Paulin nauramaan.

Olin täysin alastomana hänen edessään jälleen kerran. En malttanut, vaan otin hänen kalunsa suuhuni. Tuttu suolainen maku täytti aistini. Hän vetäytyi irti ja nosti minut pystyyn. Hän puristi minut itseään vasten ja suuteli.

” Leevi, mä olen rakastunut suhun.” Pauli sanoi ja vei pelkoni mennessään.

” Ja mä suhun…” Vastasin ja vedin hänet sängylle.

Olin valmis mihin vain, kunhan saisin Paulin heti. Etsin laukusta sänkyni viereltä liukasteen ja kaadoin sitä kädelleni. Pauli oli päälläni, kun hieraisin liukastetta ensin anukseeni ja sitten hänen kullinsa varteen. Hän painautui minua vasten heti. Sillä kerralla se ei enää sattunut, vaan Pauli liukui sisälleni helposti. Hän nousi käsiensä varaan ja aloitti rytmikkään liikkeen. Minun orgasmini kihelmöi jo ympäri vartaloa. Laukesin, kun tunsin Paulin kuuman sperman sykkivän sisälleni. Orgasmi oli rajuin koskaan kokemistani.

Pauli vetäytyi ulos ja rojahti vierelleni. Hän nappasi lähimmän vaatekappaleen, mikä sattui olemaan paitani, ja pyyhki minut ja sitten itsensä siihen.

” Tältä tuntuu olla onnellinen…” Hän kuiskasi.

” Niin tuntuu…” Vastasin.

Minun ja Paulin ilta jatkui sillä kerralla myöhään. Juttelimme kaikesta ja siitä, kuinka pitäisimme kaiken salassa. Se vaatisi molemmilta paljon. Ei katseita takapuoleen tai kädestä tarttumisia yleisellä paikalla, suutelemisesta puhumattakaan. Mutta voisimme viettää laatuaikaa ulkonakin. Me molemmat pidimme ajatuksesta, että olisimme kesä-iltana yhdessä rannalla katselemassa auringon laskua. Unelmamme kohtasivat perustasolla. Paulia kiinnosti myös minun tanssiharrastukseni. Hän halusi ehdottomasti saada itselleen kuvan minusta pukeutuneena kilpailua varten. Meillä molemmilla oli omat urheilulliset tavoitteemme ja yhteinen tie edessämme.

Copyright © Koodi.net 2003-2021 - Tietosuojaseloste - Palaute